Tulevaisuuden alv-järjestelmällä tuetaan liiketoimintaa ja kasvua

Tulevaisuuden alv-järjestelmällä tuetaan liiketoimintaa ja kasvua

"Yritysten veloittaman arvonlisäveron (alv) maksajina ovat kuluttajat, ja sen osuus on yli 20 prosenttia kansallisista verotuloista", totesi verotuksesta, tulliliitosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaava komissaari Algirdas Semeta ja lisäsi, että "siksi alv:llä on suuri vaikutus jokaiseen EU-kansalaiseen. EU:n alv-järjestelmän perustamisesta on kuitenkin kulunut nyt 40 vuotta, ja se ei enää sovellu nykyiseen palvelu- ja teknologiakeskeiseen talouteen. Nyt onkin aika uudistaa alv-järjestelmää määrätietoisesti."
Tämän vuoksi komissio on hyväksynyt alv:n tulevaisuutta käsittelevän tiedonannon. Siinä luetellaan uuden alv-järjestelmän edellyttämät keskeiset ominaisuudet. Lisäksi siinä kuvataan ensisijaiset toimet, joita tarvitaan entistä yksinkertaisemman, vahvemman ja tehokkaamman alv-järjestelmän luomiseksi EU:ssa.

Uudella alv-järjestelmällä pyritään seuraaviin kolmeen keskeiseen tavoitteeseen:
Ensiksikin alv-järjestelmästä on tehtävä helppokäyttöisempi yrityksille. Yksinkertaisemmalla ja avoimemmalla alv-järjestelmällä voitaisiin vähentää yritysten hallinnollista rasitusta huomattavasti ja lisätä maan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa. Tällä puolestaan tuettaisiin kasvua. Keinoja yritysten kannalta entistä helppokäyttöisemmän alv-järjestelmän toteuttamiseksi on yhden luukun ?periaatteen ulottaminen koskemaan myös rajatylittäviä liiketapahtumia, alv-ilmoitusten standardointi ja selkeän ja helpon pääsyn tarjoaminen kaikkien kansallisten alv-järjestelmien tietoihin yhteisen verkkoportaalin kautta.
Toiseksi alv-järjestelmää on tehostettava, jotta siitä on enemmän hyötyä jäsenvaltioiden julkisen talouden vakauttamisessa ja kestävän talouskasvun tukemisessa. Veropohjia laajentamalla ja alennettujen verokantojen käyttöä supistamalla voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden verotuloja tarvitsematta korottaa alv:n yleistä verokantaa. Jos alv-vapautukset ja alennetut alv-kannat poistettaisiin, yleistä alv-kantaa voitaisiin jopa alentaa joissakin jäsenvaltioissa, ilman että sillä olisi vaikutusta verotuloihin. Tiedonannossa esitetään periaatteet, joita tulisi noudattaa tarkasteltaessa alv-vapautuksia ja alennettuja alv-kantoja uudelleen. Samalla kun komissio tarkastelee jäsenvaltioiden julkisen talouden hoitoa osana talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, se aikoo myös arvioida sitä, kuinka jäsenvaltiot käyttävät alv-vapautuksia ja alennettuja alv-kantoja.
Kolmantena tavoitteena on tehdä loppu niille valtaville tulonmenetyksille, jotka johtuvat alv-petoksista ja kantamatta jääneistä alv-maksuista. On arvioitu, että noin 12 prosenttia alv:n kannettavasta kokonaismäärästä jää kantamatta (ns. alv-kuilu). Komissio aikoo ehdottaa vuonna 2012 nopean toiminnan mekanismia, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot kykenevät puuttumaan tehokkaammin petosepäilyihin. Lisäksi komissio tarkastelee, onko nykyisiä petostentorjuntamekanismeja kuten Eurofisc-mekanismia vahvistettava, ja lisäksi se tarkastelee mahdollisuutta perustaa maiden rajojen yli toimiva tilintarkastusryhmä monenvälisten tarkastusten helpottamiseksi.

Komissio on myös todennut, että pitkään pohdinnassa ollut kysymys siirtymisestä alv-järjestelmään, jossa verotus tapahtuu alkuperä- tai lähtömaassa, ei ole enää ajankohtainen. Niinpä alv kannetaan jatkossakin määrämaassa (eli asiakkaan sijaintimaassa), ja komissio kehittää EU:n uutta alv-järjestelmää tämän periaatteen pohjalle.

Ystävällisin terveisin

Tuula Loikkanen