PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTATUNNUKSET
VIERASKIELISET VASTINEET SANOILLE | |
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO | PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTA |
| Ruotsi: Päijänne-Tavastland förbund | Ruotsi: Landskapet Päijänne-Tavastland |
| Englanti: Regional Council of Päijät-Häme | Englanti: Region of Päijät-Häme |
| Saksa: Regionalrat Päijät-Häme | Saksa: Region Päijät-Häme |
| Ranska: Conceil Régional de Päijät-Häme | Ranska: Région d´Päijät-Häme |
VELLAMO VAAKUNA |
![]() | Päijät-Hämeen maakunta sai oman vaakunansa vuonna 1997. Vaakunassa on kuvattuna uhkea kalanpyrstöinen nainen, Vellamo.Vellamo on ainoa Suomen maakuntien naispuoleinen vaakunahahmo Vaakunan heraldiset tunnukset viittaavat kahteen päijäthämäläiseen luonnonelementtiin maakuntaa halkovaan Päijänteeseen eli veteen ja toisaalta poimuileviin pitkiin harjuihin. Vellamolla on oikeassa kädessään käki. Se viittaa seudun karjalaisväestöön ja sen entisen kotikunnaitten kaihoja kukkuvaan tunnuslintuun. Vellamo tunnuksen käyttöä valvoo Päijät-Hämeen liitto, joka myöntää maakuntatunnuksen käyttöoikeuksia. Heraldinen selitys suomeksi: Tämä saattaa hämätä kuitenkin henkilöä, joka ei tunne heraldista oikeaa ja vasenta. Ongelman voisi kiertää sanomalla "...a mermaid with raised right hand and above it a cuckoo,..." Vellamon viralliset värit ovat: |
| VOIT IMUROIDA VELLAMON ALLAOLEVISTA LINKEISTÄ |
| Klikkaa haluamaasi tiedostoa. Tallenna maakuntatunnus koneellesi haluamaasi paikkaan. Avaa tallennettu maakuntatunnus haluttuun ohjelmaan. TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. .EPS-TIEDOSTOT: HUOM! LAITA IMUROITAVAN TIEDOSTON NIMEN PERÄÄN .EPS -PÄÄTEVELLAMOPANTONE.EPS (kuvan koko on n. 272 kt), PANTONE-väritVELLAMOCMYK.EPS (kuvan koko on n. 254 kt), CMYK-värit VELLAMOMVLOGO.EPS (kuvan koko on n. 248 kt), Mustavalkoinen .AI-TIEDOSTOT: HUOM! LAITA IMUROITAVAN TIEDOSTON NIMEN PERÄÄN .AI -PÄÄTEVELLAMOPANTONE.AI (kuvan koko on n. 158 kt), PANTONE-väritVELLAMOCMYK.AI (kuvan koko on n. 151 kt), CMYK-värit VELLAMOMVLOGO.AI (kuvan koko on n. 151 kt), Mustavalkoinen .TIF JA .JPG -TIEDOSTOT: VELLAMO.TIF (kuvan koko on n. 4,99 Mt), CMYK-värit VELLAMOHARMAASAVY.TIF (kuvan koko on n. 1,24 Mt), Harmaasävy VELLAMO.JPG (kuvan koko on n. 179 kt), RGB-värit VELLAMOHARMAASAVY.JPG (kuvan koko on n. 103 kt), Harmaasävy |
MAAKUNTAKUKKA, RUISKAUNOKKI (Centaurea cyanus) |
![]() | Ruiskaunokki on Etelä-Suomessa varsin yleinen, mutta sitä tavataan satunnaisesti myös pohjoisemmassa. Yksivuotinen ruiskaunokki kasvaa viljapelloilla, etenkin ruisvainioilla ja kesannoilla. Sitä käytetään paljon muun muassa koristekasvina. Ruiskaunokin korkeus on n. 20-80 cm. |
| VOIT IMUROIDA RUISKUKAN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. RUISKUKAT.TIF (kuvan koko on n. 2,84 Mt), CMYK-värit |
MAAKUNTALINTU, VALKOSELKÄTIKKA (Dendrocopos leucotos) |
![]() | Päijät-Häme on kiistatta valkoselkätikan ydinasuinaluetta, vaikka laji on Suomessa aina ollut harvalukuinen. Valkoselkätikka viihtyy rantakoivikoissa ja pellonlaitojen haavikoissa, pesäkolon voi löytää lahosta haavasta tai koivusta. Valkoselkätikan koko on keskimäärin; pituus 25 cm ja paino 90g. |
| VOIT IMUROIDA VALKOSELKÄTIKAN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. VALKOSELKATIKKA.TIF (kuvan koko on n. 5,12 Mt), CMYK-värit |
MAAKUNTAKALA, LAHNA (Abramis bram) |
![]() | Lahnaa tavataan Suomessa sisävesissä, etupäässä maan etelä- ja keskiosissa. Tämä lämpimien vesien kala viihtyy parhaiten suurehkoissa, ei kovin karuissa järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Suomen isoin lahna on saatu Hollolan Vesijärvestä vuonna 1912. Vonkale painoi 11,5 kg ja se oli 82 cm pitkä. Lahnan keskimääräinen pituus on 35-45 cm. |
| VOIT IMUROIDA LAHNAN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. LAHNA.TIF (kuvan koko on n. 5,5 Mt), CMYK-värit |
MAAKUNTAPERHONEN, RIIKINKUKKOKEHRÄÄJÄ, KOIRAS (Saturnia pavonia) |
![]() | Riikinkukkokehrääjää esiintyy koko maassa, mutta sen vahvin alue on eteläisimmän Suomen sisäosat. Riikinkukkokehrääjä on sekä päivä- että yöaktiivinen ja se hakeutuu valoon. Laji viihtyy kosteassa ja kosteahkossa ympäristössä. Koirasperhosen keskimääräinen koko on 47,4 mm. |
| VOIT IMUROIDA RIIKINKUKKOKEHRÄÄJÄN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. RIIKINKUKKOKEHRAAJA_KOIRAS.TIF (kuvan koko on n. 6,87 Mt), CMYK-värit |
MAAKUNTAPERHONEN, RIIKINKUKKOKEHRÄÄJÄ, NAARAS (Saturnia pavonia) |
![]() | Riikinkukkokehrääjää esiintyy koko maassa, mutta sen vahvin alue on eteläisimmän Suomen sisäosat. Riikinkukkokehrääjä on sekä päivä- että yöaktiivinen ja se hakeutuu valoon. Laji viihtyy kosteassa ja kosteahkossa ympäristössä. Naarasperhosen keskimääräinen koko on 61,2 mm. |
| VOIT IMUROIDA RIIKINKUKKOKEHRÄÄJÄN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. |
MAAKUNTAKIVI, DIABAASI |
![]() | Diabaasi on yleisin mafisista kivilajeista, iältään 1400-1750 miljoonaa vuotta. Diabaaseja on monia eri lajeja ja ne esiintyvät usein parvittain laajoilla alueilla. Diabaasi on mafinen juoni, joka koostuu tummista mineraaleista ja plagioklaasista. Mafinen tulee sanoista magnesium ja ferrum eli magnesiumia ja rautaa sisältävä. |
| VOIT IMUROIDA DIABAASIN ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ |
TIF ja JPEG -tiedostot aukeavat selaimeen, jonka jälkeen voit tallentaa sen omalle koneellesi. DIABAASI.TIF (kuvan koko on n. 2,8 Mt), CMYK-värit |
MAAKUNTALAULU, VIHREIDEN HARJUJEN MAA |
Tuulessa purje vie venettään yli välkkyvän Päijänteen. Taivaalla pilvet käy leikkejään ja nauravat peilissä veen. Elokuun aamuiset pellot huokuvat kultaisen tuoksun. Kuin kuulisin kartanon kellot ja Vääksyltä vesien juoksun. Tätä maata en mielestäin heitä. Sen sylistä voimani saan. Vaikka kiirehdin elämän teitä, niin kotiini tuun uudestaan. Vesijärvellä nään iltaruskon. Pian tummenee päivästä yö. Huomiseen täällä taas uskon. On tärkeää rakkaus, työ. Jos Pulkkilan harjulle kuljen, nään sieltä nuo metsät ja maat, jotka evääksi matkaani suljen, kuten taipaleeltaan kuninkaat. Tätä maata en mielestäin heitä. Sen sylistä voimani saan. Vaikka kiirehdin elämän teitä, niin kotiini tuun uudestaan. Niin tahtoisin pitkälle liitää, kuin suksineen rohkeat nuo, tai laduillas uljaasti kiitää, jos kunniaa sulle se suo. Vaikka kierränkin länttä ja itää, niin juuriain irti en saa. Ne mullassas tahdonkin pitää, sinä vihreiden harjujen maa. Tätä maata en mielestäin heitä. Sen sylistä voimani saan. Vaikka kiirehdin elämän teitä, niin kotiini tuun uudestaan. Sävellys: Matti Porola |
MAAKUNTAJÄRVI, PÄIJÄNNE |







