Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol kirjoitti kulttuurin asemasta ja maan hallituksen valmistelussa olevasta Kulttuuripoliittisesta selonteosta. Kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa Vierailija-palstalla 14.5.2024.
Kuva: Heidi Pakarinen
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selontekoa valmistellaan yhteistyössä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkoitus on tuottaa kattava ja ajantasainen tilannekuva kulttuurin ja taiteen alasta sekä toimintaympäristöä muuttavista tekijöistä. Selonteossa tullaan esittämään tavoitteellinen tulevaisuuskuva, sekä konkreettiset toimet, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Valtioneuvoston on määrä antaa kulttuuripoliittinen selonteko eduskunnalle syyskaudella 2024.
On helppoa olla yhtä mieltä hallitusohjelman kirjauksen kanssa siitä, että kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Kulttuuri ja taide ovat ihmisten perustarpeita ja perusoikeuksia. Vilkas kulttuurielämä vahvistaa kaupunkien ja kuntien elinvoimaa sekä kansalaisten hyvinvointia. Kulttuuritoiminnalla on roolinsa myös kansallisen turvallisuuden vahvistajana, sillä se luo osallisuutta ja vahvistaa ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
On selvää, että toimintaympäristön muutokset haastavat kulttuurialan toimijoita, mutta myös luovat uusia mahdollisuuksia. Samalla tulee varmistaa kulttuurin alueellinen saavutettavuus ja se, että kulttuuri ja taide-elämykset ovat kaikkien saatavilla. Helpommin sanottu kuin tehty. Käytännössä alueelliset ja paikalliset erot taiteen ja kulttuurin tarjonnassa sekä käytössä ovat suuria. Lisäksi nykyisen kehitystrendin jatkuessa Suomen väestö tulee keskittymään suurille kaupunkiseuduille, mikä entisestään voimistaa alueiden erilaistumista.
Talouden realiteetit yhdessä väestökehityksen kanssa johtavat siihen, että kulttuuritoiminta ja siihen allokoidut resurssit tulevat jatkossa keskittymään yhä enemmän kasvukeskuksiin. Toisaalta luovuus yhdistettynä digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin voivat tarjota tulevaisuudessa aivan uudenlaisia kulttuurielämyksiä, jotka eivät ole sidottuja aikaan tai paikkaan. Näiden elämysten rahoittamiseen kaivataan uskallusta ja luovuutta. Hanketoiminta on arvokasta, mutta sen lisäksi tarvitaan rahoituksen jatkuvuutta, niin valtion tukemana kuin kuntien yhteistyöllä. Myös elinkeinoelämä voi olla tärkeä kumppani uusien kokeilujen mahdollistajana.
Päijät-Hämeen maakunta on hyvä esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja luovuutta hyödyntäen on kehitetty maakunnan kulttuuritoimintaa ja saatettu kulttuuritoimijoita yhteen. Olemme valmistelleet maakunnan oman kulttuuriohjelman yhdessä Päijät-Hämeen kuntien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisäksi maakuntataiteilijamme ovat kuluneen kevään aikana tuottaneet erilaisia taidetekoja Päijät-Hämeen jokaiseen kuntaan, syventäen kuntien välistä yhteistyötä. Osa taideteoista on toteutettu kutsuperiaatteella, osa avoimina taidetekoina, sisältäen konsertteja, esityksiä, lainattavia taidesalkkuja ja työpajoja.
Kulttuuriin panostaminen tulee nähdä investointina alueen elinvoimaan. On tärkeää, että myös jatkossa valtio tukee maakunnallista ja alueellista kulttuuritoimintaa. Niukatkin resurssit tulee uskaltaa allokoida luovasti niin, että kulttuurikentällä on mahdollisuus etsiä ja kehittää uusia innovaatioita. Vain siten voimme varmistaa, että kulttuuri on kaikkien saavutettavissa myös tulevaisuudessa.
—
Artikkelin pääkuvassa maakuntataiteilija Hannu Kella on menossa palvelukotiin esiintymään. Kuva: Heidi Pakarinen
Niina Pautola-Mol
maakuntajohtaja
puh. 044 077 3010
niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
