MAAKUNTAKAAVA 2006
Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 Päijät-Hämeen maakuntakaavan.
(Vahvistuspäätös N:o YM1/5222/2006)
Maakuntakaavan roolina on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Maakuntakaava on siis yleispiirteinen suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Maakuntakaavalla varataan asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet maakunnan mittakaavassa pitkällä tähtäimellä. Maakuntakaavassa ei käsitellä maankäytön yksityiskohtia, jotka ratkaistaan kuntien laatimilla yleis- ja asemakaavoilla.
Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ohjaavat kaikkien kaavatasojen suunnittelua. Tavoitteissa ilmaistaan valtioneuvoston näkemys valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyksistä, mutta ei oteta kantaa niiden ratkaisemiseen. Tavoitteet tulevat lain hengen mukaisesti konkretisoitaviksi ja ratkaistaviksi maakuntien ja kuntien suunnittelussa sekä valtion eri viranomaisten toiminnassa. Tällöin voidaan ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet ja tarvittava yhteensovittaminen muiden tavoitteiden kanssa.
Maakuntakaava on pitkän aikavälin suunnitelma. Se on korostetusti rakennesuunnitelma, joka osoittaa maakunnan eri osien asumiseen, työpaikkatoimintoihin, virkistykseen ja suojeluun varattavat alueet ja niitä yhdistävän liikenneverkon. Maakuntakaavalle on ominaista se, että sillä hahmotetaan useampaa kuntaa tai jopa yli maakuntarajojen ulottuvaa maankäyttöä. Tyypillisin tällainen on päätieverkon esittäminen maakuntakaavassa.
Alue- ja yhdyskuntarakenteen periaatteelliset linjaukset ovat osa maakunnan ja kuntien strategista suunnittelua. Linjausten tekeminen edeltää yleisimmin varsinaista kaavatyötä. Maankäytön strategisia linjauksia on maakunnan tasolla tehty maakuntasuunnitelmatyön tai maakuntakaavan tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Vastaavasti kunnan ovat sisällyttäneet niitä omiin strategioihinsa tai erillisiin rakennetarkasteluihin (esim. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli) tai kaavarunkotyöhön.
Kaavassa esitetään ja sen avulla välitetään alemmanasteiseen kaavoitukseen myös muuhun lainsäädäntöön tai viranomaisten selvityksiin pohjautuvaa alueidenkäytön suunnittelussa huomioon otettavaa tietoa. Tällaisia ominaisuusmerkinnällä esitettyjä tietoja ovat mm. Natura-alueet, pohjavesialueet ja valtakunnalliset kulttuurimaisemat ja rakennetut ympäristöt.
Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma. Rakentaminen edellyttää aina yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja niiden hyväksyntää. Kaavan päätoteuttajia ovat valtio ja kunnat itse päättämässään aikataulussa. Maakuntakaavassa esitetään esimerkiksi alueita taajamatoiminnoille. Kuntien yleiskaavoilla niitä tarkennetaan mm. asuntoalueiksi, palvelualueiksi, virkistysalueiksi ja liikenneväyliksi. Asemakaavoilla alueet tarkentuvat edelleen kortteleiksi, tonteiksi, puistoalueiksi ja katuverkoksi.
Lisätiedot:
Aluesuunnittelupäällikkö
Riitta Väänänen
