
Ilkka Viljanen: Katse kotiseudun tulevaisuuteen
Elämme historiallisia aikoja. Olet nettimaailmassa astunut uusikunta.fi -sivuille. Me seitsemän kunnan päättäjät kuntalaisten valitsemana olemme päättäneet avoimesti katsoa hiukan pidemmälle, miten kotiseutumme tulevaisuudessa pärjää. Ei ensi kesään, eikä ensi vuoteen. Emme edes viiden-kuuden vuoden päähän. Olemme huolissamme, miten resurssit riittävät ja miten Päijät-Hämeessä hoidetaan tulevina vuosina lapset, nuoret ja aikuiset. Usein puhutaan aivan aiheellisesti vanhusten hoidosta. Tämä ei ole ainoa huolen aihe. Samalla kun kannamme huolta vanhuksista, meillä on vähintään yhtä suuri huoli siitä, millaisen elämisen ympäristön jätämme lapsillemme? On meille kaikille äärettömän tärkeätä käsittää se, että kaikki tulevaisuuden ajattelu ja uudistusten suunnittelu ei tarkoita heikennystä tähän päivään. Ei myöskään tässä hankkeessa.
Kuntien hallinnon ja poliittisen päätöksenteon avoimuudella lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kuntalaiset saavat tarvitsemaansa tietoa ja voivat myös valvoa, mitä päätetään. Sen tähden olemme avanneet myös nämä sivut. Toivon, että mahdollisemman moni Päijät-Hämeen asukkaista votustuu kaikkeen tietoon, päätöksiin ja suunnitelmiin mahdollisemman laajasti.
Nämä sivut tietenkään ole ainoa viestintäkanava. Kutsumme myös kaikki alueen tiedostusvälineet mukaan omalta osaltaan kertomaan niistä asioista, joita seuraavien kuukausien aikana tutkimme, selvitämme ja päätämme.Tärkeintä on, että syntyy avointa vuorovaikutusta kuntien kesken, vuorovaikutusta kunnan päättäjien kesken, sekä vuorovaikutusta päättäjien ja kunnan asukkaiden kesken.
Kukapa meistä olisi vielä puoli vuotta sitten uskonut, että nyt pohdimme tällaisia asioita. Aihealue, johon täytyy suhtautua sekä uteliaasti että nöyrästi. On syytä korostaa sitä, että nyt käsillä olevassa harjoituksessa on kyse kuntarakennetunnusteluista, ei vielä varsinaisesta kuntaliitoshankkeesta. Se voi muodostua sellaiseksi, jos osaamme hyvin ja toisiamme kunnioittavassa hengessä edetä. Hätäilemällä tukahdutamme ja menemällä asioiden edelle tapamme hankkeen.
Esiselvityksessä ei tehdä vielä kuntaliitospäätöksiä
Tässä vaiheessa - eikä tämän esiselvitysprosessin aikana - ei tulla tekemään kuntarakennetta koskevia päätöksiä. Esiselvityksen yhteydessä pyritään luoman yhteinen käsitys niistä pelisäännöistä, joita kuntarakenneuudistukselta toivotaan ja jonka pohjalta mahdollista yhdistämisprosessia tullaan edistämään.
UusiKunta-hankkeen kohdalla on kyse kahdesta keskeisestä asiasta, joiden täyttyminen ratkaisee sen, kuinka tässä työssä tulemme onnistumaan. Ne ovat: toimijoiden välinen luottamus sekä uudistuksen myötä syntyvä lisäarvo, joka on lähtökohtatilannetta suurempi. Jos nämä molemmat ehdot täyttyvät, ovat onnistumisen edellytykset hyvät. Luottamusta voimme rakentaa asioita yhdessä tekemällä ja johdonmukaisesti ja avoimesti toisiamme kohtaan suhtautumalla.
Mahdollisen kuntarakenteen muutoksen myötä syntyvä lisäarvo vaihtelee varmasti hieman esiselvitystyössä mukana olevasta kunnasta toiseen. Yksi voi tavoitella talouden vakautumista, toiselle palveluiden turvaaminen on keskeistä ja kolmas tahtoo kohottaa Uuden Kunnan painoarvoa kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa.
Suurempi kunta voi oppia pieniltä naapureiltaan
Kuntien kyky turvata nykymuotoiset palvelut asukkailleen tulevat jatkossa heikentymään. Nämä muutospaineet tulevat kohtaamaan kuntia täysin siitä riippumatta, tehdäänkö kuntarakenteeseen muutoksia tai ei. Mutta olen vakuuttunut siitä, että yhdistämällä voimiamme toistemme kanssa sekä omaksumalla avoimesti toisiltamme toimintatapojen parhaita käytäntöjä olemme varmasti vahvempia kohtaamaan nämä haasteet yhdessä. Suurimmalla kunnalla voi olla paljon oppimista väkiluvultaan pienemmiltä naapureiltaan.
Mahdollisen kuntarakenteen muutoksen yhteydessä kuntalaisten nykyidentiteettiä ja kulttuuriperintöä on osattava arvostaa sekä huomioida muutosta vahvistavana tekijänä. Tapahtuva muutos on muutos jokaiselle osapuolelle.
Uskon vakaasti, että yhdessä äänemme voisi kuulua jatkossa paremmin ja kilpailukykymme kansallisissa mittareissa vahvistuisi. Kysymys olisi tietystä sarjatason nostamisesta. Mahdollisen kuntarakenneuudistuksen kautta syntyvä uusi vahvempi kuntayksikkö nousisi kuntien välisessä kokoluokassa maan neljänneksi suurimmaksi heti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun jälkeen.
Tämän kokoluokan kumppania olisi melko vaikea ohittaa valtiovallan taholta alueellisissa edunvalvontakysymyksissä. Se nostaisi meidät lopullisesti maakuntasarjasta mestaruussarjan terävimpään kärkeen.
Olemme viime päivinä saaneet paljon positiivisia signaaleja meille päijäthämäläisille tärkeissä asioissa. Tämän kaiken kehityksen ja tulevaisuuden suunnittelun pitäisi olla meille signaali yhdessä tekemisen, toisiamme tukevan politiikan vahvistamiseksi. Yhteistyötä ja avoimuutta tarvitaan yhä enemmän tulevinakin vuosina. Ajattelen tänäänkin niin, että yhteistyö koko maakunnan alueella on hyvinvointimme, kasvun ja kehittymisen peruspilari.
Kutsun kaikki alueen kuntalaiset keskusteluun mukaan. Tämä on meidän yhteinen asia.
2 kommenttia aiheelle "Ilkka Viljanen: Katse kotiseudun tulevaisuuteen"
18.03.2008 kello 21:10
Hienosti puhuttu - yhteistyöstä. Hienosti puhuttu - suuren kokoluokan jutusta. Hienosti puhuttu - tulevaisuuden palvelutarpeista ja ikärakenteesta sekä menokehityksestä. Tähän voisi vielä lisätä työvoiman tarpeen. Kaikkiin näihin voi yhtyä, ne ovat tärkeitä - tätä varten meillä on paras-hanke.
Kuitenkin ainoa järkevä kuntayhteistyön muoto tällä seitsikolla (mielellään jatkossa maakunnalla) on tiivistyvä yhteistyö maakuntavaltuuston tasolla, luoda oma "Päijät-Hämeen malli" vastineeksi Kainuun mallille ja pilotiksi muille alueille. Oman lain voi tehdä - sen on paras tapa taata tarpeeksi laaja yhteistyöpohja ja palveluyhteistyön jatkuminen vaarantamatta demokratiaa. Ilman liitokseen vaadittavaa kuntarajaa olevan Hartolan ja Padasjoen halu kuntaliitokseen on hyvä perustelu omalle päijäthämäläiselle mallille. Se on myös paras tapa taata, että suorilla vaaleilla voidaan valita päätöksentekijät maakuntatasolla päättämään "isoista asioista", unohtamatta omaa kotikuntaa.
Olet aivan oikeassa -pieniltä kunnilta voi oppia - mutta pienen ääni ja hyvät käytännöt voi hävitä suurissa massoissa.
Toivon, että Kainuun mallin kaltainen näkökulma otetaan huomioon - sitä ennen parashanke jatkuu "palvelut edellä" -periaatteella ja jatketaan maakunnan yhteistyötä.
29.03.2008 kello 10:16
Minkä takia yritätte väkisin saada naapurikuntia liittymään Lahteen? taustalla ei taida olla muuta kuin suurten kaupunkien välinen valtapeli. kotiseutumme tulevaisuus näkyy paljon valoisampana, kun kaikki saavat olla itsenäisiä. lahtelaisia emme ole emmekä lahtelaisiksi halua tulla. terveisiä hollolasta.
