Osmo Soininvaara: Mitä opimme kuntaliitoksen kaatumisesta?
Yhdistymissopimuksessa yritettiin paikallisesti päätettäviä asioita siirtää niin vahvasti paikallisesti päätettäväksi kuin vain kuntalaki suo. Valitettavasti se ei suo läheskään riittävästi. Toivottavasti tämän hankkeen kohtalo ryydittää valtiovaltaa uudistamaan kuntalakia.
Sopimuksessa oli kyllä kohta, jossa merkittävästi päätösvaltaa esitettiin siirrettäväksi aluelautakunnille, mutta noita lautakuntia ei ollut mahdollista valita kunnallisvaalien yhteydessä suorilla vaaleilla. Suurkunnan valtuusto olisi nimittänyt ne. Se on tietysti kovin eri asia. Toivon muutosta edes niin, että mahdollisuus valita kunnanosavaltuustoja palaa lakiin.
Vielä parempi olisi, jos otettaisiin käyttöön aluekuntamalli, joka valitettavasti hylättiin PARAS-hankkeen yhteydessä. Yhdessä päätettävät tai toteutettavat asiat siirrettäisiin aluekunnalle (eli maakunnalle) mutta peruskunnat jäisivät. Tällä saavutettaisiin suurkunnan hyödyt mutta ei saataisi sen haittoja. Ymmärsin, että aluekuntamallin rakentamiseen olisi lähtenyt koko maakunta, myös Orimattila ja Sysmä.
Olisin myös halunnut tehdä suurkunnasta Hollolan kunnan, jonka sisällä ovat Lahden ja Heinolan kaupungit. Lahti ja Heinola ovat kansallisesti ja kansainvälisesti niin tunnettuja, ettei näitä nimiä olisi kannattanut hävittää, mutta vanhan emäpitäjän nimi olisi paremmin kuvannut sitä, että maakunta yhdistetään kunnaksi eivätkä pienemmät kunnat liity Lahteen.
Kovin epätyydyttävänä pidän myös sitä, että yhdistynyt kunta olisi vuodesta 2018 alkaen menettänyt valtionosuuksia kuusi miljoonaa euroa. Summa on melkein kokonaan peräisin verotulojen tasausjärjestelmästä. On aivan oikein tasata verotuloja rikkaiden ja köyhien kuntien välillä, mutta nykyinen mekanismi saa aikaan sen, että kuntaliitokset ovat kannattavia vain rikkaiden kuntien kesken tai vain köyhien kuntien kesken, mutta ei niin, että kuntaliitoksessa on mukana rikkaita ja köyhiä. Mekanismia pitää muuttaa.
6 kommenttia aiheelle "Osmo Soininvaara: Mitä opimme kuntaliitoksen kaatumisesta?"
27.09.2010 kello 11:18
Aivan oikein kuntalaki on saatava ajan tasalle niin että
se vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja kuntalaisten asenteisiin, tavoitteisiin. Kuka tekee aloitteen? Tämä
pitää ottaa yhdeksi eduskuntavaalien keskustelu-
aiheeksi. Nykyinen kuntalaki on aikansa elänyt.
27.09.2010 kello 11:21
Kuntaliitos puuhastelu on ohi täällä Päijät-Hämeessa.
Tulos oli täysin odotettu ja oikeutettukin. Yleensäkin olisi hyvä kuunnella veronmaksajia eikä veronmaksajien rahoilla puuhastelevia korkeastikoulutettuja poliitiikkoja, joilla kosketuspinta tavallisiin ihmisiin on kadonnut täysin.
Asenteesi on ollut liian ylimielinen, osoitus vielä kirjoiotuksestasi"mitä opimme kuntaliitoksen kaatumisesta", jossa kirjoitat että " vaikka maakunnan johtavat politiikot olivat sitä käynnistämässä". Oikein on sanoa "Lahden johtavat virkamiehet ja osa johtavista lahtelaisista politiikoista oli käynnistämässä jne.
Elämä jatkuu täällä pikkukaupungissa kaikesta huolimatta.
Oli hyvä että tutkittiin ensin ennekuin hutkitaan.
Demokratian voitto, hienoa että se sittenkin toimii.
27.09.2010 kello 11:35
Juuri oikeat johtopäätökset. Vika ei ollut selvittäjän vaan voimassa olevan kuntalain. On lainsäädännön vika jos elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä, joukkoliikennettä ja laajaa väestöpohjaa vaativia palveluita ei voida koota yhteen ja silti säilyttää lähipalvelut paikallisessa päätöksenteossa (aluekuntamalli).
27.09.2010 kello 18:46
Kiitos Osmo Soininvaaralle asiallisesta kuntaliitosselvityksestä. Heinolan asukkailla ja päättäjillä ei ollut valmiuksia lähteä liitokseen mukaan. Kuntaliitos olisi ollut ainoa mahdollisuus pienentää Heinolan veroäyriä ja karsia turhaa henkilöstöä.Tähän ei ollut halukkuutta. Pelättiin päätösvallan ja oman luottamusmiesaseman menetystä. Heinolassa pelättiin myös energiarahaston miljoonien menetystä Lahteen. Turhaan. Olisi ollut järkevää ostaa energiarahoilla Lahti-Energian ja Lahti-Veden osakkeita ja saada jatkossa huomattavia osinkoja. Heinolalaisten päättäjien käyttäytyminen kuntaliitosprosessissa oli tyypillistä nurkkakuntaisuutta.
Tämä ei anna kovin hyviä lähtöasetelmia tulevalle yhteistyölle Päijät-Hämeessä. Nyt alkaa Heinolassa talouden hevoskuuri. Turha henkilöstö tulee poistaa. Lautakuntia tulee karsia. Tekeviä käsiä hoitotyöhön ja lasten opetukseen tulee lisätä. Kiinteistöjen huoltoa ja kunnossapitoa tulee parantaa. Reuman ja UPM:n tilat tulee saada uuden teollisuuden ja pienyritysten käyttöön. Nuorten työllistämistä tulee parantaa. Nyt tarvitaan päätöksiä eikä turhaa jahkailua. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.
27.09.2010 kello 21:01
Osmo Soininvaaran itsetutkiskelu vaikuttaa oivalta tilitykseltä.
Kuhmoislaisena valtuutettuna en hyväksynyt kunnan syrjäyttämistä prosessista käyttäen syynä työssäkäyntialueen veruketta.
Olihan jo tuolloin tiedossa se, että tuon käsitteen sisältö muuttuisi kesän 2010 alussa.
Kunnan pitäjäidentiteetti tuskin olisi liitoksesta mitään kärsinyt.
Päinvastoin, se olisi vain vahvistunut - aivan kuten Soininvaarakin toteaa. Tämän ilmiön olen itse havainnut todeksi aikoinaan Bromarvin kunnan liityttyä ensin Tenholan kuntaan ja sitten lopulta Tammisaaren kaupunkiin.
Aluekuntamalli saattaisi olla yksi askel lähemäksi keski- eurooppalaista kuntamallia. Kannatan ajatusta.
28.09.2010 kello 12:17
Opimme tästä ainakin sen, että kuntalaissa on vakavia puutteita. Tässä olisikin Soininvaaralle oiva lobbauskohde, jota lähteä ajamaan.
Toisaalta tässä lähdettiin tekemään pidemmän tähtäimen päätöksiä erittäin lyessä ajassa. Kuntaliitos edellytäisi ensin suunitelman ja toteutuksen yhteistyön lisämisestä ja tietojärjestelmien yhdenmukaistamisesta.
Kun yhteistyö kaikilla kuntien osaalueilla on saatu toimimaan, voidaan alkaa kuntien yhdistämisen suunittelu ja suunittelussa ottaa huomioon lain aiheuttamat esteet ja katsoa onko yhteistyö toimivampaa, kuin kuntien yhdistäminen.
Kunnat, kuten valtio, ovat olemassa ihmistä varten, eikä päinvastoin. Tämä täytyy olla ensisijainen lähtökohta kaikessa toiminnassa.
