Pohdintaa Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksestä
Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksellä on kaksi keskeistä päämäärää ja yksi suuri vaikeus. Päämäärinä on toisaalta parantaa Lahden talousalueen mahdollisuuksia menestyä kaupunkiseutujen pudotuspelissä ja toisaalta turvata maakunnan syrjäalueiden kunnalliset palvelut.
Suomessa väestö on keskittymässä viidelle kaupunkiseudulle, Ouluun, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Muut pienet ja keskisuuret kaupungit ovat jäämässä jalkoihin. Lahden seudun tilanne on haastava, mutta ei toivoton. Koko maakunnan on syytä toivoa Lahden seudun menestystä, sillä se on vaikeuksissa ilman Lahden vetovoimaa. Uudenmaan liitto varautuu 400 000 asukkaan väestönkasvuun seuraavan 25 vuoden aikana. Tästä Päijät-Hämeen pitäisi kaapata osa itselleen.
Lahdelta puuttuu vetovoimainen ylempi korkeakoulu. Siksi sen on oltava muissa asioissa kilpailijoitaan parempi. Lahtea, kuten kaikkia muitakin kaupunkiseutuja vaivaa haaskaava kilpailu kehyskuntien kanssa. Tämä johtaa osaoptimoinniksi kutsuttuun ongelmaan. Sen sijaan, että tehtäisiin hyvin toimivaa kokonaisuutta, jokainen kunta ajattelee yhdyskuntarakennetta itsekkäästi omalta kannaltaan. Estääkseen naapurikuntia ryöväämästä hyviä veronmaksajia Lahti rakentaa pientaloja paikkoihin, joihin pitäisi rakentaa kerrostaloja. Naapurikunnat kaavoittavat samasta syystä omakotitaloja vähän minne sattuu. Tästä seuraa huonosti toimiva yhdyskuntarakenne, joka ei tuota mukavaa asumista, eikä tue hyviä palveluja. Asukkaat joutuvat käyttämään paljon aikaa ja rahaa matkoihin.
Kilpailun asukkaista ja yrityksistä voittavat ne kaupungit, joissa ihmisten on mukava asua. Jotta Lahden seutu olisi houkutteleva paikka asukkaille ja yrityksille, sen on päästävä eroon tästä osaoptimoinnista. Jos kunnat liittyvät yhteen, ei ole mitään syytä kaavoittaa vääränlaisia taloja vääriin paikkoihin, vaan päämääräksi voidaan ottaa koko kaupunkiseudun toimivuus. Niin siitä voisi kehittyä mukavan asumisen mallikaupunki. Siihen antaa lisäpontta kaunis luonto ja ”loma-Suomen läheisyys”. Vahvoina valtteina ovat myös nopeat yhteydet Helsinkiin ja lentokentälle.
Maakunnan syrjäseutuja uhkaa väestön voimakas ikääntyminen. Se uhkaa tehdä nykyisistä kunnista elinkelvottomia. Terveyspalvelujen järjestämisestä tulee niille vaikeata. Jos lähes koko maakunta yhdistyisi yhdeksi kunnaksi, olisi mahdollista yhdistää koko terveydenhoito samaan organisaatioon. Se helpottaisi palvelujen järjestämistä yhdessä modernin tiedonsiirtotekniikan kanssa niin, että ne ovat samalla sekä lähellä että monipuolisia.
Tämä kaikki menee plussan puolella, mutta yksi vaikeus suureen kuntaliitokseen liittyy: miten turvata lähidemokratia. Samalla kun isot asiat siirretään päätettäväksi koko suurkunnan tasolla keskitetysti, pienet asiat tulee siirtää lähemmäs ihmisiä. Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi: joko joitain tehtäviä jätetään nykyisille peruskunnille tai niitä vastaavilla yksiköille tai valtaa siirretään enemmän kylä- ja kaupunginosatasolle. Jälkimmäisen puolesta puhuisi se, että kuntajako seudulla on aika sirpaleinen periytyen ajalta, jolloin järvet kirkkoveneineen yhdistivät kansaa, kun nyt järvet erottavat. Lähidemokratiaongelma on kuntajakoselvityksen haastavin ongelma.
7 kommenttia aiheelle "Pohdintaa Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksestä"
17.12.2009 kello 11:55
Lahden keskustan kaupunkirakenne sai paljon kehuja viimeisessä teknisillä kunta-alan neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa, koska palvelut ovat lähellä ja saatavissa. Kun maata ei ole paljon, se pakottaa kehittämään houkuttelevaa asumista keskustaan hyvin tiiviisti.
Lahden lähialueilla, ja taajamissa voisi kehittää ajatusta eteenpäin ja suunnitella asuinalueita, jossa voidaan asua hyvin suunnitelluissa, yhteensopivissa kerros- tai rivitaloissa siten, että pihat ja leikkialueet ovat osin yhteisiä ja virkistysalueet vieressä. Eli se suomalainen unelma pitäisi kääntää toisin päin: unelman ei tarvitse olla omakotitalo, jonka lainaa maksetaan 30 vuotta, vaan hyvällä paikalla lähellä palveluja oleva arvoasunto, joka voi olla myös koko elämänkaaren kestävä viihtyisä rivi- tai kerrostalo.
09.01.2010 kello 17:31
Viite, ESS 9.1.2010, asukkaitten kuuleminen .
Ehdotan uuden kunnan terveyspalvelut järjestettäväksi seuraavasti: Phsotey:n,Lahden,Heinolan ja OIVA:n
KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ tekevä henkilöstö listaa kukin oman organisationsa parhaat toiminnot.Ulkopuolinen auditoija esim. Markku Lehto) kasaa niistä Suomen parhaimman.tehokkaimman ja taloudellisimman uuden mallin, joka rakentuu pelkästään hyviksi ,tehokkaiksi ja taloudellisiksi todetuista osiosta.Käytännön työtä tekevä henkilöstö alusta alkaen yhteensovittamaan nykyiset työyksiköt ja työskentelymallit uudeksi kokonaisuudeksi siten, että myös nykyinen erikoissairanhoito nivotaan alusta alkaen mukaan.Keskitytään ydintoimintoihin ja puretaan byrokratiaa. Konsulttien käyttöä suunnittelussa vältetään.
Kuntalaisten itsemääräämisoikeus ,vastuun ottaminen omasta terveydentilasta , ennaltaehkäisevä toiminta ja perusterveydenhuollon tarpeet luovat uudelle näin rakennetulle mallille strategian päätavoitteet.
Sosiaalitoimen organisoimisessa valtakunnalliset säädökset määräävät palvelurakenteen. Liian raskaan toimintamallin syntymisen estämiseksi ei kaikkea sosiaalitoimen kenttää nivota uuteen terveydenhuollon kokonaisuuteen.
23.01.2010 kello 16:55
Kiitos mielenkiintoista tietoa
05.02.2010 kello 11:36
Lähtöarvio on aivan totta tämänkin maakunnan osalta.
Nyt on jo eripuraa eri alueiden välillä, kun osa ei halua edes keskustella yhteisistä asioista. Näin hieno ajatus alueellisesta yhteistoiminnasta ei saisi kaatua tällaiseen epäluuloon toisia kohtaan.
Kuinka saada asukkaat, johtajat ja päättäjät tuntemaan itsensä samanarvoisiksi näin laajassa prosessissa on ensisijaisen tärkeä asia ratkaistavaksi ihan aluksi.
Meillä on liian paljon aikaisempia esimerkkejä "alempien" kunnioituksen ja arvostuksen loukkauksista lähes kaikissa kunnallisissakin uudistushankkeissa.
07.02.2010 kello 00:41
Kuntatekniika / pomot vain lisääntyy, perseestä. tuottava organisaatio on romutetu. kaikki menee vain alas päin eikä kukaan enään tiedä päättäjää . oivat, heimot ja sun muut on paskafirmat on vain tehneet lisä kuluja. koskaan niitä rahoja ei saada takaisin
08.06.2010 kello 19:36
Jaa-a. Lahdessa taitaa olla ihan yhtä paljon yliopistoja kuin muuallakin, mutta yksikään niistä ei ole nimetty Lahden Yliopistoksi. Pitäisi siis poistaa muiltakin sellaiset oppilaitosnimet (Oulun, Turun, jne) ja uusikunta olisi samalla viivalla muiden kanssa.
Kun muutin aikoinani Nastolaan, niin täällä katsoivat mua pahalla kun sanoin kunnanrajaa turhaksi tuossa kaupungin ja Nastolan välillä. Nykyisin ovat asenteet jo paljon parantuneet ja näkyvimpiä vastaanhuutajien lisäksi taitaa enemmistö olla jo "Ihan sama" -mielialalla.
24.08.2010 kello 10:40
Osmo !
Näyttää siltä, että Hollola, Nastola, Asikkala jne. haluavat kuitenkin jatkaa yksin, koska liitoksessa Lahti veisi heiltä rikkaudet ja palvelut. Eli syntyykö uusi uljas kuntaliitos Lahden, Hartolan ja Padasjoen kesken joilla ei ole edes yhteistä rajaa ? Se on nyt maksimi mitä tästä sopasta voi syntyä. Ainoa selvä vaihtoehto olisi se, että valtio määräisi missä kuntarajat kulkee muuten tämä itsenäisyysleikki jatkuu ikuisesti. Suomeen 100-kuntaa ja piste.
