KIERRÄTYSPUISTO – HANKE

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET


 

”Miksi tarvitaan uusi kierrätyspuisto? Eikö nykyisiä voi laajentaa ja tehostaa?”

Jätteen hyötykäyttö ja siihen liittyvä liiketoimintamahdollisuudet ovat lisääntyneet. Päijät-Hämeessä jätehuollon toiminnot on reilun 20 vuoden aikana keskitetty pääosin Kujalan jätekeskukseen. Jätekeskusalueen kapasiteettia ja tilaa ei pystytä enää kasvattamaan.

 

”Miksi puhutaan kierrätyspuistosta? Mitä se tarkoittaa?”

Lyhyesti sanottuna kierrätyspuisto tarkoittaa sitä, että samalla alueella on useita yrityksiä (vrt. yrityspuisto), jotka hyötyvät toistensa läheisyydestä esimerkiksi siten että yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine. Termillä viitataan myös siihen, että kierrätys on alueen toiminnan päätarkoituksena ja loppusijoituksella on vähäisempi rooli.

 

”Missä vaiheessa on Lahden seudulle suunnitellun kierrätyspuiston toteuttaminen?”

Uuden kierrätyspuiston tarkastelu aloitettiin vuonna 2014, jolloin käynnistyi ympäristövaikutusten arviointimenettely kierrätyspuiston sijoittamiseksi entisen Nastolan kunnan alueelle. Vaihtoehtoina olivat tällöin Kirviän ja Montarin alueet. Tämän jälkeen hankkeesta heräsi vilkasta keskustelua, jonka seurauksena päätettiin käynnistää sijaintipaikkatarkastelu laajalta alueelta kattaen Lahden, Orimattilan ja Hollolan kunnan. Tällöin Kirviän ja Montarin lisäksi tunnistettiin 8 uutta mahdollista paikkaa. Toteutuakseen hanke vaatii sijaintipaikan valinnan lisäksi vielä monta vaihetta, kuten ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, kaavojen laatimisen, neuvotteluja maanomistajien kanssa, ympäristöluvan sekä infran rakentamista ja maatöitä. Kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa 2020-luvun loppupuolella.

 

”Miten kierrätyspuiston sijaintivaihtoehdot on valittu?”

Sijaintia kartoitettiin paikkatietoanalyysin perusteella. Analyysissä suljettiin pois runsaasti alueita, jotka eivät sovellu kierrätyspuistotoimintaa. Esimerkiksi kierrätyspuistosta tulee olla vähintään 500 metriä lähimpiin pohja- tai pintavesialueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja virkistysalueisiin. Myös asutuksen ja palveluiden tulee sijaita riittävän kaukana. Sijaintikohteiden vaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus arvioidaan. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen sijainti kierrätyspuistolle.

 

”Olen huolissani, että kierrätyspuisto rakennetaan kotini lähelle.”

Kierrätyspuisto tullaan sijoittamaan sellaiselle alueelle, jossa riittävä etäisyys asutukseen toteutuu. Haja-asutusalueella kierrätyspuisto sijoittuu vähintään 500 metrin ja taajama-alueilla vähintään kilometrin päähän asutuksesta. Kierrätyspuiston toiminnasta asuinviihtyvyyteen voi vaikuttaa melu, tärinä, hiukkaspäästöt, roskaantuminen, haju ja lisääntyvä liikenne. Asumisviihtyvyys otetaan huomioon puiston suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

”Voiko aluetta yhä käyttää ulkoiluun ja sienestykseen?”

Kierrätyspuistoa ei sijoiteta varsinaisille virkistysalueille, mutta se tulee sijoittumaan metsämaalle, joka on voinut olla käytössä vapaa-ajan toimintoihin, kuten lenkkeilyyn, metsästykseen, sienestykseen ja marjastukseen. Toteutuva kierrätyspuistoalue ei välttämättä ole koko valitun aluevaihtoehdon laajuinen. Myös rakentamisen vaiheistamisen takia osa alueesta säilyy pitkään metsä-alueena ja sitä kautta virkistysaluekäytössä. Lopulta kierrätyspuistoalue tulee kuitenkin muuttumaan teolliseksi ympäristöksi, jolloin sen alueella vapaa-ajan toiminnot estyvät.

 

”Pilaantuko luonto? Säilyykö luonnonrauha?”

Kierrätyspuistoa ei sijoiteta luonnonsuojelualueille tai varsinaisille virkistysalueille. Koska kierrätyspuisto halutaan sijoittaa riittävän kauas asutuksesta ja palveluista, ovat soveltuvat paikat lähinnä metsämaa-alueita. Alue valitaan niin, että haitallisia vaikutuksia luonnolle olisi mahdollisimman vähän. Louhinta ja maanrakennustyöt muuttavat alueen alkuperäisen luonnonympäristön teolliseksi alueeksi.

 

”Säilyvätkö järvivedet ennallaan? Entä miten käy pohjaveden laadun?”

Pohja- ja järvivedet sijaitsevat vähintään 500 metrin päässä kierrätyspuistosta. Vaikutuksia kierrätyspuiston lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ehkäistään huolellisella suunnitellulla ja riittävän suuriksi mitoitetuilla vesienhallintajärjestelmillä sekä tiiviillä pohja- ja pintarakenteilla. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa riskit kasvavat. Mahdollisiin onnettomuuksiin kuitenkin varaudutaan, ja toimintaa sekä rakenteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Esimerkiksi mahdollisessa vuototilanteessa öljyiset vedet kerätään tasausaltaaseen, eikä niitä pääse ympäristöön.

 

”Kierrätyspuistot ovat meluisia!”

Toiminnan aikana meluvaikutuksia syntyy kuljetuksista sekä materiaalien ja jätteiden käsittelyssä käytettävistä laitteistoista ja työkoneista. Meluhaittoja ei voida täysin poistaa, mutta teknisillä ratkaisuilla melua voidaan vaimentaa. Melua aiheuttavat toiminnot pyritään tekemään päiväaikaan ja jaksoittain eikä meluhaitta siten ole jatkuvaa.

 

”Kierrätyspuistoista leviää pahaa hajua!”

Kierrätyspuiston toiminnasta voi muodostua hajuja kierrätykseen kelpaamattoman jätteen loppusijoitusalueesta tai poikkeustilanteessa, jossa biohajoavaa jätettä joudutaan kompostoimaan alueella. Muuten normaalitoiminnassa käsitellään pääasiassa vähän orgaanista materiaalia sisältävää jätettä, joista muodostuu vähän hajua.

 

”Kierrätyspuistot myös pölyävät!”

Pölyn leviämistä ympäristöön voidaan vähentää monilla toimenpiteillä, kuten varastokasojen kastelulla ja peittämisellä sekä tuulelta suojaamisella esimerkiksi verkoilla, valleilla ja seinillä. Lisäksi pölyhaitat vähentyvät kun tiet ja kentät päällystetään ja pidetään kosteina. Myös murskaamo varustetaan kastelujärjestelmällä.

 

”Kierrätyspuisto lisää liikennettä ja raskaan kuljetuksien määrää. Miten tämä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Entä ruuhkiin?”

Liikennemäärien lisääntyminen huomioidaan puiston sijaintipaikan valinnassa ja suunnittelussa. Puiston sijaintipaikka pyritään valitsemaan pääteiden läheisyydestä siten, että kulku pääteille voidaan järjestää sujuvaksi eikä esimerkiksi asuinalueiden läpi tarvitse ajaa. Tarvittaessa rakennetaan uusia teitä ja olemassa olevia kunnostetaan. Myös teiden turvallisuuteen kiinnitetään huomioita. Tärkeää on suunnitella huolella etenkin autoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteämiskohdat. Turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Teiden ruuhkautumista estetään lisäämällä kaistoja ja parantamalla liikenteen sujuvuutta tarpeen mukaan. Mahdolliset uudet tieyhteydet voivat jopa vähentää ruuhkia.

 

”Mitä jätteitä kierrätyspuistossa käsitellään?

  • Puhtaita maa-aineksia, jotka ovat ns. ylijäämämaata. Ylijäämämaata muodostuu yleensä rakentamisen yhteydessä.
  • Rakennus- ja purkujääteitä, kuten betonia, tiiliä, asfalttia, lasia ja keramiikkaa
  • Tuhkia (ml. jätteenpolton tuhkat)
  • Lietteitä, joita muodostuu mm. teollisuudessa vesien tai jätteiden käsittelyssä.
  • Pilaantuneita maa-aineksia
  • Energiahyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja
  • Jätteenkäsittelyistä muodostuneita hyödyntämiskelvottomia loppujakeita
  • Metsätähteitä
  • Poikkeustilanteessa biohajoavia jätteitä, eli jos muiden jätekeskusten biokaasu- tai kompostointilaitoksissa on häiriötä.

 

Miten käsittely tapahtuu?”

Ympäristöluvat edellyttävät, että jätteet käsitellään aina parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen. Käsittelytavat riippuvat siitä, mitä jätteitä käsitellään. Käsittelytapoja ovat muun muassa:

  • Stabilointi
  • Alipainekäsittely
  • Kompostointi ja maanparannusaineiden valmistus
  • Materiaali- ja energiahyötykäyttöön soveltuvien materiaalien käsittely
  • Varastointi
  • Biohajoavien jätteiden käsittely (poikkeustilanteissa)
  • Kiinteän polttoaineen terminaali
  • Lajittelu
  • Seulonta
  • Murskaus
  • Metallien erottelu
  • Kuivaus
  • Pesu

 

”Tuleeko alueelle kaatopaikka?”

Kierrätyspuistossa keskitytään jätteiden hyötykäyttöön. Suurin osa puiston materiaaleista voidaan käyttää uudelleen. Hyötykäyttöön sijoitetaan pääosa käsiteltävistä maa-aineksista ja tavanomaisista jätteistä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet loppusijoitetaan rakennettavalle loppusijoitusalueelle. Myös vaaralliseksi luokiteltavat jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan alueelle.

 

”Minkälainen toiminta-aika kierrätyspuistolla on päivässä/viikossa?”

Kierrätyspuiston aukioloajoiksi on esitetty arkisin klo 6–22 ja lauantaisin klo 8–18, mutta tuhka- ja polttoainetoimituksia otettaisiin suunnitelmien mukaan vastaan myös aukioloaikojen ulkopuolella ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Liikennöinnin kaikilla liikennereiteillä arvioidaan kuitenkin keskittyvän pääosin arkipäiviin ja kello 7-16 väliselle ajalle.

 

”Mitä vaiheita tulee, ennen kuin kierrätyspuisto jonnekin sijoitetaan? Milloin puisto on valmis?”

  • Sijaintipaikkaselvityksen perusteella jatkotarkasteluun valitaan 1-4 parasta aluetta.
  • Kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointi -menettely, johon kuluu noin 2 vuotta.
  • Alueelle tulee laatia todennäköisesti osayleiskaava, joka mahdollistaa kierrätyspuiston ja loppusijoittamisen toteuttamisen. Kaavan laadinta kestää noin kaksi vuotta ja mahdollisten valitusten käsittelyyn menee noin vuosi. Kaava voidaan laatia rinnakkain ympäristövaikutusten arviointiprosessin kanssa. Myös maakuntakaavan muuttaminen voi olla tarpeen.
  • Kierrätyspuiston suunnittelua toteutetaan samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Toimintojen tarkempi sijoittelu ratkaistaan asemakaavassa.
  • Lisäksi tarvitaan rakennus- ja maisematyölupa sekä ympäristölupa, joiden käsittelyyn menee noin vuosi.
  • Myönteisten lupien jälkeen alkaa rakentamisvaihe, joka kestää noin 3 vuotta. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa 2020-luvun loppupuolella.
  • Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti muun muassa Päijät-Hämeen liiton verkkosivuilla.

 

 

http://www.paijat-hame.fi