Kiertotalous – mullistava muutos parempaan

Maija Väkeväinen - 17.11.2016

Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko:

Pariisissa vuosi sitten syntynyt ilmastosopimus on monella tapaa historiallinen. Toteutuakseen sopimukseen kirjattu 1.5 asteen tavoite vaatii kuitenkin tuotanto- ja kulutustapojemme täydellistä mullistusta: muutosta lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen.

Kysymys ei ole vain ympäristö- ja ilmastopolitiikasta – ajattelun taustalla on kylmä taloudellinen järki. Maailman talousfoorumi on nostanut ilmastonmuutoksen suurimmaksi yksittäiseksi maailman taloutta uhkaavaksi ilmiöksi. Ilmastonmuutoksen ohella planeettamme fyysiset rajat määrittelevät muutoksen tarpeen. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa reilun neljän maapallon verran luonnonresursseja. Kestävyyshaaste on sekä mittava että kiireellinen.

Tuotantomme ja kulutuksemme sekä niitä määrittävä lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat syntyneet lineaarisen mallin tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään, se tarvitsee tuekseen uudenlaiset pelisäännöt. Uusien sääntöjen tulee tukea kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.

Valtaosaltaan resurssien tehokkaampi käyttö on kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Avainroolissa onkin näitä koskevien sääntöjen muuttaminen. Tuotteen uudelleenkäyttämistä helpottamaan voitaisiin suunnitella esimerkiksi niin kutsuttu tuotepassi, josta löytyisi tiedot tuotteen sisältämistä eri materiaaleista ja mahdollisista vaarallisista aineista. Yksi keskeisistä tuotesuunnittelua koskevista lainsäädännöistä on EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka tällä hetkellä koskee erilaisten energiaa käyttävien laitteiden energiatehokkuutta, mutta jota nyt päivitetään sisältämään myös kestävyyteen ja kierrätettävyyteen liittyviä kriteereitä. Tärkeää olisi myös laajentaa nämä kriteerit koskemaan nykyistä laajempaa tuoteryhmää.

Konkreettisesti kiertotalouden yhtä osa-aluetta – jätettä ja kierrätystä – koskevan lainsäädännön käsittely on tällä hetkellä käynnissä Euroopan parlamentissa. Jätepakettiin kuuluu muiden muassa ehdotukset yhteiskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätysasteiden nostamisesta, kaatopaikalle rahdattavan ja polttolaitoksiin päätyvän jätteen rajoittamisesta sekä tuottajavastuun tehostamisesta. Uudistuskohteitakin komission esittämästä paketista löytyy: esimerkiksi kierrätettävälle jätteelle tulisi asettaa mielestäni täydellinen kaatopaikkakielto. Vaatimus löytyy jo parlamentin viime vuonna hyväksymästä, kiertotaloutta koskevasta mietinnöstä, josta vastasin parlamentin neuvottelijana.

Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.

Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda kiertotalouden mukaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Esimerkiksi Sitra on arvioinut, että parantamalla resurssitehokkuutta meillä Suomessa olisi mahdollista kasvattaa talouttamme vuosittain 1.5–2.5 miljardin euron verran vuoteen 2030 mennessä.

Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri cleantechin ja biotalouden saralla. Todelliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtyminen vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen – erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

Muutoksen etulinjassa ovatkin juuri oppi- ja tutkimuslaitoksemme. Lahden ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma sekä esimerkiksi sekä nimeltään että sisällöltään mainio REISKA -projekti (resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan) ovat tämän muutoksen etulinjassa. REISKAn tavoitteena on esimerkiksi auttaa paikallisia PK-yrityksiä kehittämään resurssitehokkuuteen liittyvää osaamistaan sekä parantamaan jäte- ja sivuvirtojensa hyödyntämistä.

Osa yrityksistä on maailmanlaajuisesti jo muuttanut toimintamallejaan: on rengasfirmoja, jotka vuokraavat renkaita, huonekalufirmoja jotka vuokraavat keittiöitä ja elektroniikkafirmoja, jotka vuokraavat valaistusta. Käytön päätyttyä tuote palautetaan yritykselle, joka käyttää vanhan tuotteen uuden luomiseksi. Materiaali säilyy kierrossa ja koko suunnittelun logiikka muuttuu: kun myydään palvelua, ei tuotetta, kannattaa tuotteet suunnitella mahdollisimman kestäviksi. Vuokrayhteiskunnassa jokaisen ei tarvitse omistaa autoa, porakonetta eikä ruohonleikkuria.

Työskentelen täällä Euroopan parlamentissa tiiviisti kiertotalouden parissa ja minuun saa olla yhteydessä aihetta koskevin kommentein, kysymyksin ja ehdotuksin!

 

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

(lisää tietoa kiertotalouspaketista: www.sirpapietikainen.net )

 

http://www.paijat-hame.fi