Kohti uutta maakuntaa

Jari Parkkonen - 05.12.2017

Joulun pyhät ovat olleet aina tervetullut pysähdys kiireiseen arkeen, mutta rehellisyyden nimissä tuskin koskaan niin toivottu kuin nyt. Maakuntauudistuksen tuoma lisäpaine on näkynyt ja tuntunut niin omassa kuin kanssatekijöidenkin kropassa. Päättyvää vuotta arvioidessa voi olla kuitenkin ylpeä tehdystä työstä. Siitä erittäin suuri kiitos kaikille.

Toisaalta, viime aikoina on noussut esiin ihan aiheellinenkin huoli, olemmeko tehneet tarpeeksi. On kyseenalaistettu tapaamme tehdä ja valmistella maakuntauudistusta Päijät-Hämeessä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä ja ajankohtaisia, koska olemme siirtymässä vuoden vaihtuessa seuraavaan vaiheeseen. Aikaisemman suunnitelman mukaisesti.

Uuteen maakuntaan siirtyvät organisaatiot (HYKY, ELY, PH-liitto, PELA jne.) ja luovuttavat organisaatiot (kunnat) pääsivät esivalmistelun aikana 1.6.2016 – 30.6.2017 yksimielisyyteen valmistelun toteutuksesta.  Sovittiin että se tehdään määrätietoisesti ja pääosin virkatyönä oman työn ohessa, synnyttämättä kunnille ylimääräisiä kustannuksia sekä keskittymällä ensimmäisessä vaiheessa niihin asioihin, joiden osalta tuleva lainsäädäntö on selvä. Näin olemme myös edenneet, vaikka ratkaisu on valtakunnallisesti ollutkin poikkeuksellinen. Osin tilanteeseemme on vaikuttanut varsin tuore Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen.

Vuoden vaihteen jälkeen alkaa aika, jossa maakuntauudistuksessa päävastuu siirtyy yhä enemmän valtion rahoituksella palkatulle projektihenkilöstölle. Muutosjohtaja Seppo Huldénin alaisuudessa toimivan projektitoimiston henkilöstömäärä nousee yli kymmeneen, ja lisäksi mukana on laaja joukko vastuuvalmistelijoita siirtyvistä organisaatioista. Päätöksentekorakenne pitää sisällään virkamiesvetoisen valmisteluryhmän jossa on edustajat kaikista siirtyvistä organisaatioista ja kunnista (allekirjoittanut puheenjohtajana). Poliittista ohjausta varten on nimetty seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana on kansanedustaja Mika Kari. Kiinteinä osina valmistelutyössä ovat lisäksi henkilöstöfoorumi ja alueen kunnat (kuntajohtaja- ja ykköspuheenjohtajien kokoukset).

Yleisrakenne maakuntauudistukseen on mielestäni kunnossa, mutta ei kuitenkaan valmis. Nyt kun tekemistä tehostetaan, niin samalla uudistukseen osallistuvien käsiparien määrä kasvaa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi vuoden alussa alkaa laaja työryhmätyöskentely, joissa paneudutaan maakuntauudistuksen toimialakohtaisiin erityiskysymyksiin. Päijät-Hämeen tulevan maakunnan henkilöstön lukumäärä on arviolta noin kahdeksantuhatta ihmistä ja budjetti lähemmäksi miljardi euroa, sisäisenä muutoksena haaste on valtava ja edellyttää vahvaa sisäistä viestintää.

Maakuntaorganisaation sisäisen kehittämisympäristön lisäksi mielestäni löytyy kolme kokonaisuutta, joihin tulee tehdä valintoja ja ratkaisuja viimeistään vuoden alkupäässä, eikä tähän mennessä tehdyissä valmistelulinjauksissa ole näitä vielä riittävällä tasolla ratkaistu:

–          valtakunnalliseen valmisteluun linkittyminen ja siihen liittyvät ylimaakunnalliset ratkaisut

–          syntyvän maakunnan ja kuntien välinen suhde sekä ennen kaikkea kuntien päätöksentekijöiden kiinteämpi mukaan ottaminen muutokseen

–          kuntalaisten ja sidosryhmien (järjestöt, yritykset jne.) osallistaminen

 

En kuitenkaan ole (vielä?) asiasta huolissani. Näitäkin valmistellaan, mm. viestintäsuunnitelmaa ja rekrytointeja. Tähän mennessä uutta maakuntaa on luotu erityisen hyvässä ilmapiirissä, ja jos tämä vire pystytään säilyttämään, tulevat haasteet ja vaikeammatkin asiat pystytään kyllä ratkaisemaan ensi vuonna, tuorein jaloin ja virkein silmin.

 

@Jari_Parkkonen

http://www.paijat-hame.fi