KOKONAISMAAKUNTAKAAVA – TÄYSPITKÄ TRIATHLON

Tanja Gangsö - 06.06.2016

Maakuntajohtaja Parkkosen esipuhe maakuntakaavaselostuksessa innoitti miettimään, mihin tämän kaavatyön loppumetreillä haluaisin prosessia verrata. Maallikkona voi löytää Ironman-matkaan ainakin yhtäläisyyden kolmesta vaiheesta:

  • 3,8 km uintia (tasaista puurtamista ja esityötä)
  • 180 km pyöräilyä (nyt jo vaihderikkaampaa vasta- ja myötämäkistä valmistelua)
  • reilun 42 km juoksumatka (jaksaa, jaksaa… työtä on tehtävä työn viemiseksi maaliin)

Miksi kaavatyöstä tuli Ironman-matka? Miten tulevaisuudessa maakuntakaavan tekeminen voisi olla lähempänä sprinttimatkaa?

Kaavatyön kestoon ja työläyteen vaikuttivat monet pienet ja jotkut isommat asiat. Lakipykäliin ja muiden toimijoiden suunnitteluprosesseihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyineen oli tyytyminen. Henkilöresursseja ja ostopalveluiden hankintaan tarvittavia rahoja ei ole ollut realistista esittää lisättäväksi, vaikka ne olisivatkin osaltaan nopeuttaneet työn etenemistä. Kaavatyön kulun suunnittelu ja valinnat eri tilanteissa tehtiin sen hetkisen parhaan tiedon varassa.

Olivatko kaupan lakipykälät ja niihin liittyvä ohjeistus susia jo syntyessään?

Tuore ympäristöministeriön teettämä selvitys Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa (2016) valottaa sitä, kuinka monimutkaisiin, vaikeaselkoisiin selvityksiin ja ratkaisuihin kymmenkunnassa valmiita maakuntakaavoja oli päädytty. Pääosin konsulttitoimeksiantoina harvalukuisilla alan asiantuntijoilla teetetyistä selvityksistä on ollut vaikea ottaa selvää ministeriön valitseman konsultinkin.

Kaupan selvityksiin käyttämämme rahallinen panostus ja oman työn osuus muodostuivat suhteessa maakuntakaavatarkkuuteen ylimitoitetuiksi. Meitä kaavasuunnittelijoita varjostaa yleisemminkin puhe selvitysten riittävyydestä ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisuudesta, joihin yleisimmin vedotaan valituksissa. Molemmat jäävät lopulta kaavanlaatijalle arvailujen varaan. Selvitysten riittävyydestä käydään keskusteluja, mutta selkeitä määrittelyjä niistä ei ole. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat nykyisellään ympäripyöreitä ja vaativat paljon tulkintaa.

Nykyiset kaupan lakipykälät astuivat voimaan 2011 ja hyvää tarkoittavien säädösten toimenpanoa helpottavat ohjeet tulivat liittojen käyttöön 2013 jälkijunassa tätä kaavatyötämme ajatellen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti säädöstaakkaa ollaan keventämässä ja kaupan osalta onkin jo tulossa muutoksia. Nyt lainvoiman saaneet tai loppumetreillä olevat kaupan ratkaisut ovat jo vanhentuneita, kun uudet säädökset astuvat aikanaan voimaan. Harmittavaista, mutta asia jolle emme voi itse mitään.

Suunnitteluprosessien etenemiset eivät kohtaa toisiaan

Voimalinjojen, teiden ja muiden isojen hankkeiden suunnitteluprosessit etenevät niistä vastuussa olevien tahojen toimesta omien aikataulujensa mukaisesti. Usein hankkeesta vastaavilta edellytetään näistä vielä YVA-lain mukaista arviointimenettelyä, joka kaksivaiheisine kuulemisineen vie vähintään vuoden. Maakuntakaavan edellytetään olevan hankkeiden kanssa ajantasainen.

Siinä sitten onkin mietittävää edetäkö kaavalla piittaamatta muista käynnissä olevista suunnitteluprosesseista vai yrittääkö sovittaa suunnittelutöitä yhteen. Yhteensovittaminen Henna-Pennala voimalinjan YVA-menettelystä jatkoon valitun vaihtoehdon kanssa ja Uusikylä – Mankala yleissuunnitelman vaihtoehtotarkasteluista jatkoon valitun tielinjan kanssa aiheuttivat osaltaan viivästyksen kaavaprosessiin – sakkokierroksen urheilutermein.

Mitä voisi tehdä toisin uudella kaavakierroksella

Päijät-Hämeessä on jo kolmas kerta peräkkäin valittu kokonaismaakuntakaavan laatiminen vaihekaavoilla etenemisen sijaan. Aikaa yksi kaavakierros on näin vienyt enemmän kuin yhteen tai muutamaan asiaan keskittyvä vaihekaava. Usean vaihekaavan jälkeen tulee kuitenkin tarve uudistaa sillisalaatti kokonaiskaavaksi, jolloin aikaa kuluu yhteensä kokonaiskaava enemmän. Moni viranomainen toivookin edettäväksi kokonaismaakuntakaavalla.

Tällä kierroksella oli tehtävä työtä, joka sopisi mielestäni paremmin tehtäviksi osana tulevan maakunnan  – nyt niin muodikkaasti ilmaistun – maakuntastrategian linjauksia. Liikennejärjestelmän palvelutaso ja suhtautuminen suuriin liikennehankkeisiin, kuten lentokenttään Hennan läheisyydessä tai oikoratoihin Hämeenlinnaan ja Jyväskylään, tulevat ensimmäisinä mieleen näistä tätä kaavatyötä varten tarvituista linjauksista.

Toinen iso tehtäväkokonaisuus oli rakennetarkastelujen nimellä tehty työrupeama. Suuntasimme katseemme pitemmälle tulevaisuuteen luonnehtien vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia maakunnalle. Kolmen erilaisen talouskehityksen, ilmasto- ja energiapolitiikan sekä Pietarin ja Helsingin metropolien läheisyyden arvioitiin johtavan maakunnassa ja sen osa-alueilla erilaisiin maankäytön, väestö- ja työpaikkamäärien, liikenneverkon, elinkeinojen ja palveluiden kehitykseen. Nämä tarkastelut riskitarkasteluineen, vaikutusten arviointeineen ja niiden pohjalta tehtävine valintoineen sopisivat myös paremmin tehtäväksi ennen maakuntakaavan aloittamista.

Liikennejärjestelmätyötä ja maakuntakaava juoksutettiin yhtä matkaa. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen (MALPE) yhteensovittamisessa päästiin alkuun, mutta käytännön ratkaisut jäivät kuitenkin kaavasuunnittelijoiden yhteistyön varaan. Paikkatietopohjainen liikennemalli voisi toimia edelleen yhtenä työkaluna edellä puhutussa tulevaisuustyössä.

Nykyistä suurempi panostus maakunnan tilan ja kehityksen seurantaan auttaisi merkittävästi tulevaa maakuntaa ja sen sote-nonsote  -tehtäväkentää. Asiat, joista ei tarvita poliittista päätöksentekoa, kuten lakipäätöksillä turvatut luonnonsuojelualueet ja muinaisjäännökset, olisi saatava suoraan tiedontuottajalta paikkatietoina rajapinnoilta. Maakuntakaavan valmistelussa ne ovat muiden kaavojen tapaan tärkeä lähtötieto, mutta maakuntakaavakartta ei ole toimiva tietolähde tätä tietoa tarvitseville. Valmiit pohjatiedot nopeuttaisivat uutta maakuntakaavakierrosta omalta osaltaan, kun niistä kuitenkin lähdetään liikkeelle.

Tuleva maakuntakaavakierros voisi lähestyä sprinttimatkaa, jos siinä voidaan mennä suoraan varsinaiseen kaavasuunnitteluun valmiin tulevaisuustyön pohjalta. Toistaiseksi kaavatyö on kuitenkin määrämuotoinen maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen sanelema prosessi.

Lisätietoja

Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen
puh. 040 5317628, riitta.vaananen@paijat-hame.fi

http://www.paijat-hame.fi