Puheessa aluekehittämisestä on viime aikoina vahvistunut termi ”feministinen aluekehitys”. Tämä pohjaa siihen yksinkertaiseen, mutta ilmeisen vaikeasti todesti otettavaan faktaan, että syntyvyys kohdistuu niille alueille, joilla nuoret naiset asuvat. Kuntia, joissa on naisenemmistö ikäluokassa 10–29, on Suomessa 11. Siitä huolimatta, että erityisesti maaseutupolitiikan kontekstissa on jo 30 vuotta puhuttu nuorten naisten kaupungistumisesta ja esitetty huoli alueista, joilla naisia on kuusi kymmentä miestä kohden, on kehitykseen pyritty vastaamaan lähinnä vain Maajussille morsian -sarjassa.
Maakunnasta vuotaa nuoria naisia
Suurella osalla suomalaisista alueista olisi syytä ottaa todesta nuorten naisten merkitys alueen elinvoimalle. Päijät-Häme on kasvattanut väestöään 2000-luvulla. Tästä huolimatta maakunnassa on nuoria naisia yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2001. Päijät-Hämeen kunnista Hartolasta on hävinnyt yli puolet nuorista naisista ja Sysmästä sekä Padasjoelta lähes puolet (ks. Ylen uutinen 31.12.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11114989).
Jos aluekehittämisen tulisikin ammentaa feminismistä, voidaan aiheellisesti kysyä: kenen ongelma naisten keskittyminen kaupunkeihin on. Se ei nimittäin niinkään ole tasa-arvokysymys, eikä ratkaistavissa tasa-arvopolitiikan keinoin. Jos nuoret naiset haluavat muuttaa koulutuksen ja työn perässä kaupunkeihin, feminististä politiikkaa on mahdollistaa tämä heille. Tämän mahdollisuuden Suomi myös hienosti tarjoaa, ja naisten koulutustaso on aikapäiviä sitten ohittanut miesten vastaavan.
Elinvoimaisina pysyäkseen alueet kilvoittelevat houkuttelevuudessa. Kaikki kilpailevat uusista asukkaista, uusista yrityksistä, näiden mukanaan tuomista työpaikoista, pöhinästä. Osalle alueista kilpailu alkaa olla jo kriittistä. Tammikuussa julkaistu Perlaconin raportti väestökehityksestä suomalaisilla alueilla on karua luettavaa kaikille. Väestö kasvaa suurella osalla alueista vain maahanmuuton myötä. Peilaten ensimmäisessä kappaleessa esitettyihin faktoihin onkin hämmentävää, miten totaalinen hiljaisuus on vallinnut siitä, millainen alue pärjäisi kilpailussa nuorista naisista.
Kenen näkökulmasta kehitämme aluetta?
Feministisellä aluekehityksellä viitataan juuri tähän: miten luomme alueellista vetovoimaa, joka vetoaisi myös nuoriin naisiin? Ja edelleen: tottakai alueet pyrkivät houkuttelemaan kaikenlaista väestöä, niin miehiä, naisia, nuoria kuin vanhojakin (jotkut alueet jopa profiloituvat ”harmaan talouden” tyyssijoiksi). Mutta syntyvyyden kasvuun ja alueen tulevaan kehitykseen vaikuttavat nimenomaan nuoret naiset. Silloin ei välttämättä riitä, että profiloidutaan (kärjistäen) jääkiekon mekkana tai moottoriurheilun nousevana tähtenä.
Voi olla, että voittajana alueiden välisessä vetovoimakilpailussa selviääkin se, joka kykenee tunnistamaan ja vastaamaan nuorten naisten toiveisiin. Samaan aikaan on tärkeää tiedostaa, että tässä ei ole kyse stereotypioista. Kategoria ”nuoret naiset” ei ole homogeeninen joukko, jolle voi tarjota helppoja ratkaisuja. Silloin kun erot miesten ja naisten välillä ovat tilastollisesti havaittavissa (kuten nyt väestötilastoissa ja muuttoliikkeessä), on kuitenkin perusteltua pyrkiä analysoimaan niin syitä kuin seurauksiakin. Nyt kun Lahdesta on tullut yliopistokaupunki, ovat edellytykset koulutuksen perässä muuttavien naisten houkutteluun aiempaa paremmat. Miten tartumme näihin mahdollisuuksiin? Millaista elinympäristöä, sosiaalista elämää, kaupunkikulttuuria ja ilmapiiriä tarjoamme? Ja pysähtyisimmekö päätöksenteossa jatkossa miettimään, kenen näkökulmasta puhumme, kun puhumme alueen kehittämisestä?
Mikä on alueen identiteetti ja keitä se puhuttelee?
Olennainen osa Päijät-Hämeen – ja Lahden – identiteettiä on urheilu. ’Liikunta ja elämykset’ on nostettu yhdeksi alueen älykkään erikoistumisen kärjistä, jota viedään eteenpäin yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden yhteistyössä. Ehkä meidän kannattaa jatkossa analysoida yhä huolellisemmin myös, mitä tarjottavaa tällä on nuorten naisten näkökulmasta. Millainen on päijäthämäläinen urheilun kenttä, ja puhutteleeko se naisia? Nostammeko alueen markkinoinnissa ja toimijoiden omassa viestinnässä esiin naisia houkuttelevia sisältöjä? Ja ennen kaikkea: investoimmeko urheiluun ja liikuntaan monipuolisesti, erilaisia liikkumisen muotoja tukien?
Sama kysymys koskee kaikkea muutakin kehittämistä: millaisia aloja tuemme (elinkeinot, opiskelu), millaista kaupunki- ja liikennesuunnittelua teemme ja miten puhumme alueestamme niin markkinointikampanjoissa kuin eri toimijoiden omassa viestinnässä? Puhuttelemmeko nuoria naisia? Esimerkiksi feministisen kaupunkisuunnittelun näkökulmia voivat olla mm. turvallisuuden kokemus sekä yleisesti tilojen ja toiminnallisuuksien suunnittelu eri sukupuolten näkökulmasta. Nuoret sukupolvet antavat yhä enemmän painoarvoa ympäristöasioille. Tästä näkökulmasta myös Lahden ja Päijät-Hämeen johtajuus ilmastokysymyksissä on vetovoimatekijä, joka saattaa konkreettisten tekojen myötä hyvinkin tavoittaa nuoria naisia.
Päijät-Hämeellä on käsissään paljon valtteja liittyen sujuvaan arkeen, viihtyisään asumiseen ja lähellä olevaan luontoon. Nämä houkuttelevat ruuhkavuosien kuormittamia lapsiperheitä. Niistä on kyettävä viestimään kiinnostavalla ja erottuvalla tavalla – ja myös lunastamaan odotukset. Entä jos toteuttaisimme pilotin, jossa kokeillaan päivähoitopalvelun aukioloaikojen laajentamista normityöajan ulkopuolelle? Tämä tukisi esimerkiksi vaativaa työuraa tekevien perheiden ja pendelöivien vanhempien jaksamista, kun läsnäoloa, syliä ja lämmintä ruokaa olisi tarvittaessa lapselle tarjolla vielä alkuillasta.
Nuoret naiset esille!
Mutta kuinka tavoittaa vielä nuoremman ikäluokan naiset? Miksi Päijät-Hämeeseen kannattaa tulla – ja perustaa kenties tulevaisuudessa perhe täällä? Ensimmäinen askel on saada heidän äänensä kuuluviin ja kasvonsa näkyviin. Nuorille on annettava tilaa poliittisessa päätöksenteossa. Heidät on otettava mukaan tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa Päijät-Hämeen imagoa ja tulevaisuutta rakennetaan. Päätöksenteossa tarvitaan aitoa vuoropuhelua nuorten – niin miesten kuin naistenkin – kanssa. Ennen kaikkea tarvitsemme nuorten naisten esiinmarssia. Ei vain päätöksenteossa, vaan asukkainakin. Nuoret päijäthämäläiset naiset esille ja kertomaan maakunnan tarinaa omasta näkökulmastaan!
Vielä on vapaana ensimmäisen feministiseksi julistautuvan maakunnan titteli. Rohkeimmalla on hyvät mahdollisuudet voittaa, ennen kuin muut ehtivät samoille apajille.
Lisätietoja
Petra Stenfors
erityisasiantuntija
044 3719 458
petra.stenfors(a)paijat-hame.fi
