Yhdessä kokeillen

Riitta Nieminen - 19.10.2015

Uskoisin kaikkien meistä haluavan Päijät-Hämeelle pelkkää hyvää. Miten hyvä sitten saadaan aikaiseksi onkin monitahoinen keskustelu. Useimmat aluekehittäjät uskovat, että juuri heidän organisaationsa on avain alueen onneen. Juuri heille pitää antaa rahoitusta kehittämishankkeen toteuttamiseen.

Olisiko kuitenkin niin, että Päijät-Hämettä kehitetään parhaiten eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä maakunnassa ja yli maakuntarajojen? Hyvässä yhteistyössä ei maksimoida oman organisaation etua vaan haetaan ratkaisuja, jotka osuvat ongelmaan. Ratkaiseminen lähtee liikkeelle havaitusta tarpeesta, ei oman osaston budjettivajeesta tai mainekisasta kilpailevan organisaation kanssa. Itse asiassa tärkeämpää kuin saatu raha on muutos. Joskus asioita voi muuttaa rahattakin. Kehittämisestä on kuitenkin tullut miltei synonyymi rahanhakemiselle ja –jakamiselle.

On selvää, että euromäärältään aiemmasta ohjelmakaudesta pienentyneen EU:n rakennerahasto-ohjelman takia moni aluekehittäjä on haasteiden edessä. Miten maksaa väen palkat? Miten hankkia tarvittavat välineet ja osaaminen? Koska aluekehittämisen raha ei näillä näkymin ole lisääntymässä, on tehtävä asioita toisin. Perinteisen hanketoiminnan aika saattaa olla ohi myös siksi, että hankkeet tuppaavat olemaan hitaita. Niiden vaikuttavuudestakin voi olla eri mieltä. Vahva arvaukseni on, ettei hankeraportteja kovin laajasti lueta, vaikka ne olisivat kuinka hyviä.

Kokeilukulttuuri on muodikas korjausliike hanketoimintaan. Olemme itsekin sen nimissä liikkeellä . Kokeilumuoto sinänsä ei takaa autuutta, vaan kokeilujenkin pitää vastata tarpeeseen eli kysyntään. Kokeileminen kokeilemisen vuoksi ei käy. Mutta kuka edustaa kysyntää? Kuka on aluekehittämisen asiakas tai loppukäyttäjä? Tietääkö tämä mielikuvitusolento, mitä tulevaisuudessa tarvitaan? Kysyntä saattaa olla aikajänteeltään liian tätä päivää, ja saatu tieto on ohimenevää. Tämän tietävät tuotekehitystä palvelleet kulutus- ja markkinatutkijat. Tulevaisuuden ratkaisuja ei kukaan vielä kysy, eikä tarvetta niille saada helposti selville.

Kuinka sitten voidaan hahmottaa, mitä tulevaisuuden maakunta tarvitsee? Tähän lienee vastaus siinä, mistä aloitimme. Kun ratkaisuja ennakoidaan ja kehitetään yhteistyössä, saadaan eri näkökulmien kautta niin edelläkävijyyttä, epäilevää tuomasta kuin nykyisen kysynnän ääniä. Ei siis pelkkiä nuoria tai pelkkiä konkareita. Ja kun kokeilut ovat lyhyitä, niiden virheistä voidaan myös heti oppia ja tehdä seuraava koe. Askel askeleelta mennään kohti parempaa. Yhteistyö on voimaa.

http://www.paijat-hame.fi