Rahoitetut EAKR-hankkeet Päijät-Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020

Lista hankkeista on pitkä, joten jos etsit jotain tiettyä hanketta, näppäile CRTL+F ja kirjoita sivun alalaitaan ilmestyvään laatikkoon hakusana.

Kaikki käynnissä olevat hankkeet

Rakennerahastotietopalvelu 

 

 

Tuote- ja palveluvirittämö

Toteuttaja: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä
Projektin kesto: 1.10.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio:
370 786€
Tiivistelmä:
Markkinat ja asiakaskäyttäytyminen muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa monilla toimialoilla uusien toimijoiden ja digitalisaation mahdollisuuksien myötä. Kaikki yritykset eivät ole tässä muutosprosessissa pystyneet uudistamaan toimintaansa ja tuotteitaan. Yritykset ovat kohdistaneet rajalliset resurssit ydinliiketoimintoihin uusiutumisen ja asiakassuhteen kehittämisen kustannuksella. Ongelmana yritysten innovaatioprosesseissa on todettu:
1. Pk- ja mikroyritykset, joiden yrittäjät ovat substanssiosaajia, tarvitsevat tukea tuottaakseen uusia tuotteita ja palveluja ketterästi ja asiakaskohderyhmiä puhuttelevasti modernilla prosessilla ja työkaluilla, innovoinnin, nykyaikaisen, monikanavaisen markkinoinnin ja palvelumuotoilun otteella.
2. Usein nämä pk-yritykset eivät osaa kohdata asiakasta ja johtaa asiakassuhdetta digitaalisissa kanavissa, eivätkä viestiä, markkinoida ja myydä tuotteita/ palveluja digitaalisissa kanavissa menestyksekkäästi.

Hankkeen tavoitteena on nostaa Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä toimivien mikro- ja pk-yritysten osaamista tuotteiden ja palvelujen asiakaslähtöisessä ja ketterässä kehittämisessä.

Hankkeessa valmennetaan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen mikro- ja pk-yrityksiä moderniin, digitaalisen aikakauden asiakasryhmäkeskeiseen tuote- ja palvelukehitykseen. Kehittämisprosessissa lähdetään yrityksen todellisten tarpeiden kartoittamisesta ja niiden taustojen ymmärtämisestä. Prosessi koostuu yrityskohtaisesta tuote- ja palvelukehittämisprojektista, jota tuetaan yrityskohtaisella sparrauksella ja moduulimuotoisella koulutuksella. Projektissaan yritys tuottaa uuden tai kehitetyn tuotteen tai palvelun kehittäen samalla tuote- ja palvelukehittämisprosessiaan asiakaslähtöiseksi. Koulutusmoduuleissa osallistujat perehtyvät palveluiden innovointiin, palvelumuotoiluun sekä asiakkuudenhallintaan digitaalisissa myynnin, markkinoinnin ja viestinnän ratkaisuissa. Yritykset tekevät tuotteilleen konkreettisen markkinointisuunnitelman.

Hankkeeseen osallistuu 55 pk-yritystä, jotka kehittävät tuote- ja palvelukehitysprosessejaan. 30 yritystä tuottaa uuden tai merkittävästi kehitetyn tuotteen markkinoille. Osallistuvat yritykset saavat käyttöönsä modernin, palvelumuotoiluun pohjautuvan tuotteiden ja palvelujen kehitysprosessin sekä oppivat kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan todelliseen asiakastarpeeseen ja asiakaskokemukseen perustuen. Lisäksi yritykset ottavat käyttöön digitaalisia asiakasrekrytoinnin ja -hallinnan ratkaisuja. Hankkeessa syntyy skaalattavissa oleva kehittämisprosessi mikro- ja pk-yritysten tuote- ja palvelukehityksen tukemiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen yritysten asiakassuhdehallinnassa.

Hanke vahvistaa paikallisen elinkeinotoiminnan kestävää kehittämistä huomioiden nais- ja miesvaltaisten alojen yritys- ja asiakasryhmäkohtaiset tarpeet.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus yhteistyössä yritysten, yrittäjäjärjestöjen ja Kauppakamarien kanssa.

 

Yhteyshenkilö: Anu Iivanainen, anu.iivanainen(at)metropolia.fi

Tulevaisuustiedosta vauhtia pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen (TULEVA)

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu
Projektin kesto:
1.8.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio: 365 290€
Tiivistelmä: Pk-yritysten on varauduttava toimintaympäristön muutoksiin, ennakoitava tulevaisuutta ja uudistettava liiketoimintaa. Yrityksissä tarvitaan lisää osaamista tulevaisuustiedon hyödyntämiseen. Hankkeessa parannetaan pk-yritysten valmiuksia ottaa käyttöön ja hyödyntää tiedolla johtamisen (Business Intelligence, BI) käytäntöjä liiketoiminnan kehittämisessä ja tulevaisuuden ennakoinnissa.

Liiketoiminnan kehittämiseksi BI-tietoa tulisi pk-yrityksissä hyödyntää asiakas- ja markkinalähtöisesti. Hankkeessa sovelletaan BI-tietoa älykkään erikoistumisen mukaisesti kehittämällä yhteisöllisiä, innovatiivisia, nopeita ja ketteriä toimintatapoja ja menetelmiä digitaalisten sekä bio-, kierto- ja alustatalouden tuotteiden, palveluiden, prosessien tai käytäntöjen kehittämisessä. Kaupallistamisessa pk-yritysten haasteena on uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, joista hankkeessa keskitytään markkinointiautomaation soveltamiseen markkinoinnin ja myynnin tukena. Lähtökohtana on vähähiilisyyden edistäminen.

Hankkeessa lisätään Hämeen alueen pk-yritysten keskinäistä yhteistyötä – mutta myös Hämeen alueen pk-yritysten, Lahden ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen välistä yhteistyötä jakamalla ja rikastamalla yrityskohtaisia, tietoon perustuvia tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ratkaisuja yrityksissä toteutettavissa bencmarking-työpajoissa. Korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijat ovat aktiivisesti mukana yritysten liiketoiminnan kehittämisen eri vaiheissa.

Hankkeen aikana yritykset aloittavat TKI-toiminnan kehittämisen em. korkeakoulujen, oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden kanssa. Hankkeen tuloksena pk-yrityksille syntyy osaamista, käytännön kokemusta ja konkreettista tuloksia tiedolla johtamisen soveltamisesta digitaalisuutta ja kestävyyttä korostavien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Korkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijat ja asiantuntijat tukevat pk-yrityksiä konkreettisesti uuden tiedon ja osaamisen hankkimisessa sekä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden ja innovatiivisten kokeilujen toteuttamisessa. Hankkeen tuloksena pk-yrityksillä on paremmat edellytykset saada uusia tuotteita ja palveluita markkinoille.

Yhteyshenkilö: Jari Hautamäki, jari.hautamaki(at)hautamaki.fi

KUPARI – Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin

Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.8.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio: 648 424€
Tiivistelmä:
Kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden integrointi PK-yritysten tarpeisiin (KUPARI) -hankkeen taustalla on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen ekologisten pakkausratkaisuiden kysynnän voimakas kasvu. Kuluttajakäyttäytymisen muutos, digitalisaatio ja pakkausmateriaalien kiristyvät ympäristövaatimukset tuovat uusia haasteita pakkaaville yrityksille ja pakkausvalmistajille. Siirtyminen uusiin ekologisiin pakkausratkaisuihin avaa sekä pakkaaville että koneita ja laitteita valmistaville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

KUPARI-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida vähähiilisiä kuitu- ja biopohjaisia pakkausratkaisuja Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueen PK-yritysten tarpeet huomioiden. Pakkausten ympäristömyönteisyyttä ja kiertotalouden periaatteiden toteutumista edistetään luomalla mahdollisuuksia uusiutuvien materiaalien käyttöön yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on ekologisten pakkausratkaisuiden käytön edistäminen sekä ruokahävikin vähentäminen uusilla pakkausinnovaatioilla, joita kehitetään muun muassa materiaalikehityksen, tuotantotekniikan ja pakkausmuotoilun keinoin. Hankkeen avulla tuodaan yritysten tietoisuuteen uusimmat ekologiset pakkausratkaisut, ja mahdollistetaan niiden pilotointi ja käyttöönotto.

KUPARI-hankkeen tuloksena uudet erityisesti PK-toimijoille soveltuvat ekologiset pakkausratkaisut on pilotoitu pakkaavissa yrityksissä. Lisäksi on selvitetty alueen laitevalmistajien valmiudet kehittää liiketoimintaansa pakkauslaitevalmistukseen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) ja Lahden Ammattikorkeakoulussa (LAMK) tehdyn materiaali-, valmistusprosessi- ja design-kehitystyön myötä on löydetty toimivia vaihtoehtoja öljypohjaisesta muovista valmistetuille pakkauksille ja keinoja vähentää pakkausmateriaalin määrää vähähiilisyyden edistämiseksi. Hankkeen aikana rakentunut tutkimusorganisaatioiden ja yritysten verkosto jatkaa toimintaa aktiivisesti, esimerkiksi T&K&I-hankkeiden tai yritysten välisen yhteistyön muodossa.

Yhteyshenkilö: Mika Kainusalmi, mika.kainusalmi(at)lut.fi

HyTeLab – Päijät-Hämeen hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Projektin kesto: 1.9.2018 – 30.11.2020
Kustannusarvio: 652 981€
Tiivistelmä:
Hankkeen strategisena, pitkän aikavälin tavoitteena on hyvinvointiteknologiaan liittyvän tki-toiminnan vahvistaminen alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä hyvinvointiliiketoiminnan edistämiseksi. Tavoitteena on myös Päijät-Hämeen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattaminen sekä mahdollisuuksien luominen alueen yrityksille päästä mukaan kansallisiin ja kansainvälisiin Health -ekosysteemeihin ja siten lisätä alueen tunnettuutta käyttäjälähtöisen hyvinvointiteknologian kehittämisalueena.

Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena on vahvistaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien innovaatioiden syntyä. Hankkeessa rakennettavalla hyvinvointiteknologian kehittämisympäristön toimintamallilla vahvistetaan kehittämisyhteistyötä alueen yritysten, julkisen sektorin ja organisaatioiden, loppukäyttäjien sekä korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden kanssa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteen toteutumista tukevat alatavoitteet ovat:
1. Hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristön rakentaminen,
2. Hyvinvointiteknologiaan liittyvä testaus, pilotointi sekä käyttö -ja kokemustiedon tuottaminen,
3. Hyvinvointiteknologian ratkaisuihin liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen,
4. Testi- ja kehittämisympäristön toiminnan mallintaminen ja vaikutusten arviointi.

KESKEISET TOIMENPITEET
– Yritysten, julkisten sektorin, korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden ja loppukäyttäjien yhteiset työpajat,kehittämisympäristön promot sekä verkostotapaamiset
– Robotiikan ja hyvinvointiteknologian sekä niitä hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen ja tukiratkaisujen testaaminen,demonstraatiot kehittämisympäristössä sekä autenttisissa käyttäjäympäristöissä
– tiedon jakaminen seminaareissa, työpajoissa, verkostoissa sekä tietellisissä että käytännöllisissä artikkeleissa ja seminaariesityksissä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyvä kehittämisympäristö on alueellinen hyvinvointialan yhteiskäyttöinen innovaatioalusta, jossa alueen yritykset ja julkisen sektorin toimijat kohtautetaan tki-yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja käyttäjien kanssa mahdollistaen hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen ja uudistamisen sekä yhteisen oppimisen ja yhteiskehittämisen (co-creation).
Innovaatioalusta on Niemen Campuksella toimiva konkreettinen tila sekä toiminnallinen kokonaisuus, jossa toimijat yhdessä synnyttävät uusia hyvinvointiteknologiaan liittyviä ratkaisuja, uutta hyvinvointialan liiketoimintaa sekä uudenlaisia piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia digitaalisia ja hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä palveluita ja tuotteita.

Hankkeen tulokset, joilla on lyhyen aikavälin vaikutuksia:
– 40 alueen hyvinvointi- ja teknologia-alan yritystä osallistuu kehitysympäristön rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen
– 20 alueen yritystä käynnistää t&k&i-yhteistyön LUTin ja/tai LAMKin kanssa tai valtakunnallisen tutkimuslaitoksen (esim. VTT) tai tutkimusrahoittajan (esim. Business Finland) kanssa
– 10 tuotteen ja/tai palvelun kehittäminen ja pilotoiminen aloitettu innovaatioalustalla
– selvitys asiakaskokemuksista 10 tuotteen osalta autenttisista käyttöympäristöistä

Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy
– Selvitys hyvinvointiteknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden asiakaskokemuksista autenttisissa käyttöympäristöissä
– Innovaatioalustalla tapahtuvan monitoimijaisen yhteiskehittämisen (co-creation) toimintamalli, jonka elementit ja kriittiset pisteet on tunnistettu ja jota voidaan levittää myös muille aloille ja alueille.

Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksena syntyvä hyvinvointiteknologian innovaatio-, testi- ja kehittämisympäristö ja sen toimintamalli
– lisää maakunnan yritysten mahdollisuuksia olla mukana teknologian kehityksessä
– vahvistaa hyvinvointialan yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä
– tuottaa uudenlaisia, piileviin kuluttajatarpeisiin osuvia teknologisia/digitaalisia palveluja
– tukee hyvinvointiteknologiaan ja sen hyödyntämiseen liittyvän osaamisen luomista ja kehittämistä alueella
– vahvistaa kokeilukulttuuria sekä alueen korkeakoulujen roolia uusien kokeilujen alustana ja uuden osaamisen tuottajina
– juurruttaa Päijät-Hämeessä tehdyn pitkäjänteisen hyvinvointiteknologiaan liittyvän tutkimuksen entistä paremmin käytännön toiminnaksi

Keskeisien horisontaalisten periaatteiden huomioiminen ja niiden edistäminen hankkeessa:
1) Sukupuolten tasa-arvo
Sote-ala on hyvin naisvaltainen ja teknologia on nähty perinteisesti miehisenä alana. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia koskettaa kuitenkin molempia sukupuolia. Hankkeessa rohkaistaan kaikkia osallistujia sukupuolesta riippumatta tutustumaan hyvinvointiteknologian antamiin mahdollisuuksiin sote-alan liiketoiminnan kehittämisessä.
2) Kestävä kehitys
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan vähemmän energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä kokouskäytäntöjä.
3) Taloudellinen kestävyys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tuetaan tuottamalla uutta tietoa ja osaamista, tietoa hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista sekä hyvinvointiteknologiaan liittyvistä, uusista tuotteista ja palveluista. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuetaan rakentamalla uusi innovaatioalusta, hyvinvointiteknologian testi- ja kehittämisympäristö.
4) Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö ja tutkimus mahdollistavat hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen.

Yhteyshenkilö: Pirjo Tuusjärvi, pirjo.tuusjarvi(at)lamk.fi

Ravinnekierrätyksestä kilpailukykyä ”RAKIKY”

Toteuttaja: Aalto korkeakoulusäätiö, Lahden Seudun Kehitys – LADEC Oy, Luonnonvarakeskus (LUKE)
Projektin kesto: 1.9.2018 – 31.8.2020
Kustannusarvio: 475 885€
Tiivistelmä:
Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden, biotalouden, puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä (hallitusohjelma). Puun käytön lisääminen ja monipuolistaminen on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi (Kansallinen metsästrategia 2025, Suomen kansallinen biotalousstrategia).

Kestävillä ratkaisuilla edistetään työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (EU:n kasvustrategia, Eurooppa 2020) ja vastataan ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen rajallisuuden asettamiin haasteisiin. Päijät-Hämeessä kestävää kehitystä edistävillä kiertotalouden ratkaisuilla edistetään alueen vetovoimaisuutta ympäristömyönteisenä älykkäiden, palveluihin ja digitaalisuuteen pohjautuvien ratkaisujen maakuntana, jossa asukkaiden osallistaminen ja yritys-korkeakoulu -yhteistyö ovat keskiössä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Maakuntastrategian yhdeksi älykkään erikoistumisen teemaksi on valittu kiertotalous painottuen materiaalikiertoihin, biotalouteen ja edelläkävijyyteen. Tämä hanke tukee vahvasti tätä teemaa ja sen painotuksia. Hankkeessa jatkojalostetaan pääasiassa kompostia ja tuhkaa uudeksi orgaaniseksi kierrätyslannoitteeksi hyödyntäen alueen massavirtoja. Orgaanista kierrätysmetsälannoitetta ei ole vielä markkinoilla. Epäorgaanisia metsälannoitteita kyllä löytyy. Yhdyskuntalieteperäisen kompostin käytölle pitää löytää uusia käyttötarkoituksia. Mm. viljojen loppukäyttäjät eivät halua ostaa tuotteita, joihin on käytetty mm. viljaa, jonka maaperää on parannettu yhdyskuntalietekompostista peräisin olevalla maanparannusaineella. Kuluttajat ja markkinoita säätelevät tahot ovat nostaneet esille yhdyskuntalietteessä olevat lääkeaineet ja hormonit.

Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet. Hanke on sukupuolineutraali. Osaaminen ei perustu sukupuoleen, vaan sukupuolesta riippumattomiin huippuasiantuntijuuksiin. Kestävä kehitys huomioidaan hankkeen monissa osissa ja tasoissa. Jätteistä tuotteeksi tuo lisäarvoa monella osa-alueella: liiketoiminta, kestävyys, jätteiden kierrätys ravinteiksi, vesistöpäästöjen väheneminen, puuston lisäkasvua ja hiilensidonta. Hankkeessa vahvistetaan ympäristöosaamisverkostoja. Sivuainevirtojen hyödyntäminen pyritään tekemään taloudellisesti kestävästi ja ympäristöä säästäen. Hanke perustuu kiertotalouden edistämiseen, joka pyrkii hidastamaan ilmastonmuutosta.

Hankkeessa panostetaan edelläkävijyyteen yhdessä alueen veturiyritysten, Lahti Energia ja Labio, kanssa muodostaen pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden arvoketju aina orgaanisen kierrätyslannoitteen kehitystyöstä tuotteen kaupallistamiseen. Hanke lisää alueen osaamista mm. kiertotalouteen liittyvissä prosesseissa. Tällä hetkellä vahvaa prosessiosaamista ei löydy alueeltamme. Tätä osaamista hankkeeseen tuo Aalto yliopisto professori Dahlin johdolla. Luonnonvarakeskus LUKE on tutkinut paljon mm. metsien tuhkalannoitusta ja siitä mahdollisesti liukenevia metalleja. Ladecin roolina on tuoda alueen pk-yrityskenttä vahvasti mukaan hankkeen alkumetreiltä ja aloittaa alustavat keskustelut mahdollisen lannoitetehdas investoinnista.
Tämä hanke nostaa kompostin ja tuhkan jalostusarvoa sekä kehittää Kujalan kiertotalous-ekosysteemiä. Prosessissa otetaan talteen ammoniakki, jota Lahti Energia voi hyödyttää omassa prosessissaan.

Luonnonmukaisten lannoitteiden markkinat ovat huomattavat, jopa 30 % epäorgaanisten lannoitteiden nyk. käyttömäärästä olisi korvattavissa kierrätyslannoitteilla (Euroopan komissio). Kiertotalousmallin mukaisten kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää riippuvuutta kriittisten raaka-aineiden, erit. raakafosforin, tuonnista EU:n ulkopuolelta ja laajentaa korkealaatuisten lannoitevalmisteiden valikoimaa, joka erityisen rajoittunut metsälannoitteiden osalta. Kierrätyslannoitteiden käyttö tuo merkittäviä ympäristöhyötyjä ja ilmastovaikutuksia. Niiden valmistaminen vähentää neitseellisten raaka-aineiden prosessointiin liittyvää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Niiden käyttö vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja kaatopaikkapäästöjä. Kierrätyslannoitteiden lannoitusvaikutus kestää huomattavasti pidempään kuin kivennäislannoitteiden. Biopohjaisten (orgaanisten) kierrätyslannoitteiden hintakilpailukyky on paranemassa sisämarkkinoiden kehittyessä ja kierrätyslannoitteiden kysynnän kasvaessa.

Päijät-Hämeen visiona on olla ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani, jota tämä hanke tukee. Hanke edistää kiertotalous-ekosysteemiä Lahden alueella lisäämällä alueellisten materiaalivirtojen; kompostoidun yhdyskuntalietteen ja metsä- ja energiateoll. tuhkien, hyötykäyttöä niiden jalostusarvoa nostamalla. Hankkeessa todennetaan org. kierrätyslannoitteen tuotantoprosessi tehdasmittakaavassa, tuotteistetaan kierrätyslannoite sekä selvitetään kierrätyslannoitteen käytön reunaehdot (lainsäädäntö, lannoitus-, turvallisuus- ja ympäristövaikutukset). Tätä ei ole vielä Suomessa tehty.

Yhteyshenkilö: Olli Dahl, olli.dahl(at)aalto.fi

Sirkka – kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa

Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Projektin kesto: 1.10.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio: 285 874€
Tiivistelmä:
Hyönteisiä käytetään proteiinin lähteenä monissa kulttuureissa ja ne ovat nousseet kasvavan kiinnostuksen kohteeksi myös länsimaissa. Hyönteisruoalla on erinomainen ravintoarvo sisältäen paljon proteiinia ja hyviä rasvahappoja. Hyönteisten käyttäminen ruoka- ja rehutarkoituksessa on vielä uutta nykyajan Suomessa johtuen muun muassa lainsäädännöllisistä seikoista. Vuoden 2018 alusta hyönteisten käyttö elintarvikkeena helpottui lainsäädännön muutoksen seurauksena. Suomessa onkin vireillä monia hankkeita hyönteistuotannon aloittamiseksi. Osa on jo tuotantovaiheessa. Nyt myös Päijät-Hämeellä olisi mahdollista päästä mukaan alkavaan trendiin ja hyödyntää hyönteistuotannon tuomia mahdollisuuksia samalla parantaen kotimaista proteiiniomavaraisuutta. Hankkeen fokuksena on tarkastella Päijät-Hämeessä tapahtuvan ruoka-tai rehutarkoitukseen soveltuvien potentiaalisten arvoketjujen tuottamisen kestävyyttä, eli tuotannon ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Jotta hyönteistuotannosta saadaan parhain mahdollinen hyöty irti, on tärkeätä tunnistaa erilaisia hyönteistuotannon arvoketjuja. Alueelle potentiaalisia arvoketjuja tunnistetaan nojautuen tarkastelemalla jo olemassa olevia käytäntöjä sekä haastattelemalla alan tai alaan liittyviä toimijoita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Arvoketjujen tunnistamisessa eräänä osa-alueena on Päijät-Hämeen alueella hyönteisille ruuaksi soveltuvien orgaanisten sivuainevirtojen kartoittaminen. Hankkeen tavoitteena onkin luoda edellytyksiä hyödyntää jo olemassa olevia resursseja tehokkaammin osana kiertotaloutta ja siten luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoimintamallien toteutettavuutta tarkastellaan niin kestävyyteen kuin kuluttajiinkin liittyvien näkökulmien kautta. Kuluttajia osallistutetaan hankkeen eri vaiheissa muun muassa ja selvittämällä millaisissa tuotteissa eri kuluttajaryhmät olisivat kiinnostuneita hyödyntämään hyönteisproteiinia.

Hankkeen tarkoituksena on luoda edellytyksiä uusille liiketoiminkonsepteille, joissa hyödynnetään hyönteisiä osana ruokaketjuja. Tämä toteutetaan tekemällä selvitys potentiaalisista arvoketjuista, arvoketjujen vaikutuksista sekä hyödyntämällä olemassa olevia alustoja luomaan edellytykset alan toimijoiden verkostoitumiseen. Hanke kytkee verkoston avulla alueella toimivia pk-yrityksiä, jotka linkittyvät hyönteisproteiiniarvoketjuihin niiden eri vaiheissa. Lisäksi tuotannon liiketoimintamahdollisuuksia esitellään eri toimijoille, esimerkiksi maaseudun yrittäjille. Kiinnostuneille yrittäjille tarjotaan tietoa toiminnan käynnistämiseksi. Hanke luo pohjan Päijät-Hämeen alueelle käynnistyvälle uudelle liiketoiminnalle hyödyntäen kiertotalouden näkökulmia parantaen samalla alueen proteiiniomavaraisuutta sekä hyvinvointia.

Yhteyshenkilö: Jani Sillman, jani.sillman(at)lut.fi

Kiemura-pilot: Muovin käsittely- ja kierrätyslinjasto

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Muovipoli Oy
Projektin kesto: 1.9.2018 – 31.8.2019
Kustannusarvio: 96 000
Tiivistelmä:
Muovien kierrätystavoitteiden tiukkeneminen mm. EU-komission uuden muovistrategian ja pakkausmateriaalikohtaisten kierrätystavoitteiden kautta tarkoittaa, että yhä likaisemmat ja huonolaatuisemmat muovit on saatava kiertoon. Materiaalien likaisuus on ongelma kierrätysmuovien tutkimuksessa ja hyödyntämisessä. Päijät- Hämeessä ei ole tällä hetkellä tutkimuskäyttöön soveltuvaa muovien käsittelylinjastoa, joka sisältäisi kierrätysmuovien pesun ja työstön. Myös kansallisella tasolla on puutetta tällaisesta tutkimuslaitteistosta.

Tässä hankkeessa kehitetään laboratoriomittakaavan pesu- ja kompoundointilinjasto erilaisten kierrätysmuovien ja niiden seosten valmistamiseksi uusiokäyttöä varten. Linjaston avulla testataan eri tyyppisten muovien hyödyntämistä materiaalina. Muovien pesu- ja käsittelylinjasto mahdollistaa mm. likaisten elintarvikemuovien, monikalvopakkausten, styroksin ja maatalouden pakkausmuovien tutkimuksen ja uusien hyödyntämismahdollisuuksien tunnistamisen yhdessä yritysten kanssa.

Mikromuovien haasteet liittyvät sekä niiden kasvavaan määrään että rajoitettuun tietoon mikromuovien ympäristövaikutuksista. Tutkimus on keskittynyt vesiympäristöihin eikä tällä hetkellä voida arvioida luotettavasti esimerkiksi kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden mikromuovisisältöä: määrää, laatua ja ympäristövaikutuksia. Mikromuovien osalta hankkeessa kehitetään menetelmä niiden kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analysointiin esim. kompostista ja kierrätyslannoitteista. Mikromuovien tunnistamista ja menetelmien kehittämistä varten hankitaan FT-IR-analyysilaitteisto.

Hankkeen tuloksena saadaan pilot-mittakaavan muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto sekä mikromuovien analyysimenetelmä Päijät-Hämeen alueen tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttöön. Tämä mahdollistaa alueellisen tutkimus-ja kehittämistoiminnan muovien kierrätyksen edistämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä muovien käsittelylinjasto ja muoveihin liittyvä osaaminen tukee uuden liiketoiminnan syntymistä sekä alueen profiloitumista kiertotalouden osaajana.

Yhteyshenkilö: Maarit Virtanen, maarit.virtanen(at)lamk.fi

Kiemura: Mikro- ja kierrätysmuovien kiertotalouden ratkaisut

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Helsingin yliopisto, Muovipoli Oy
Projektin kesto: 1.9.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio: 367 802
Tiivistelmä:
EU:n uusi muovistrategia, mikromuoveihin liittyvät haasteet sekä pakkausmateriaalikohtaisten kierrätystavoitteiden tiukkeneminen lisäävät tarvetta muovien käsittelyn sekä materiaalikierrätyksen uusille ratkaisuille. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen on iso haaste, mutta se avaa samalla liiketoimintamahdollisuuksia muovien kierron eri vaiheisiin.

Muovin kierrätystavoitteiden tiukkeneminen vaikuttaa siihen, että yhä likaisempia ja huonolaatuisempia muoveja otetaan jatkossa kierrätykseen. Materiaalien likaisuus on ongelma kierrätysmuovien hyödyntämisessä ja tutkimisessa. Päijät-Hämeessä ei ole tutkimus- ja kehittämiskäytössä muovien käsittelylinjastoa, joka mahdollistaisi kierrätysmuovien pesun ja työstön. Mikromuovien osalta tutkimus on keskittynyt vesiympäristöihin eikä tällä hetkellä voida arvioida luotettavasti esimerkiksi kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden mikromuovisisältöä: määrää, laatua ja ympäristövaikutuksia.

TAVOITE

Hankkeen päätavoitteena on tehostaa muovien materiaalikierrätystä sekä vastata mikromuovien analytiikkaan ja tunnistamiseen liittyviin kysymyksiin. Tavoitteena on myös edistää alueen vähähiilisyyttä, edistää muovien kierrätykseen liittyvän uuden liiketoiminnan syntyä ja tukea biosivuvirtojen hyödyntämistä. Hankkeessa kehitettävä muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto ja mikromuovien analyysimenetelmät sekä näihin liittyvä tutkimus tukee Päijät-Hämeen profiloitumista kiertotalouden osaamiskeskittymänä.

TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteinä rakennetaan muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto, mikä sisältää muovien pesu- ja kuivauslaitteistot sekä kaksiruuviekstruuderin. Linjastolla testataan erilaisten kierrätysmuovien ja niiden seosten työstettävyyttä ja soveltuvuutta mm. uusiogranulaattien valmistukseen. Mikromuovien osalta hankkeessa kehitetään menetelmä mikromuovien kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen analysointiin esimerkiksi kompostista ja kierrätyslannoitteista.

Hankkeessa kehitettävän muovien kierrätyslinjaston ja mikromuovien analyysimenetelmien avulla testataan yritysten sivuvirtoja sekä kierrätystuotteita. Materiaalitestausten osalta keskitytään erityisesti tällä hetkellä polttoon meneviin jakeisiin, kuten likaisiin elintarvikemuoveihin, monikalvopakkauksiin ja maatalouden pakkausmuoveihin. Yrityskohtaisten testien lisäksi tehdään tapauskohtainen tarkastelu kehittyvien maiden kierrätysratkaisuista. Hankkeen tuloksista viestitään mm. kansallisessa ja kansainvälisessä konferenssissa sekä kansainvälisissä julkaisuissa.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena saadaan pilot-mittakaavan muovien käsittely- ja kierrätyslinjasto Päijät-Hämeen alueen tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteiskäyttöön sekä laitteiston avulla testattua tietoa erilaisten muovisivuvirtojen hyödyntämisestä. Testitulosten avulla kartoitetaan mahdollisuuksia lisätä tällä hetkellä polttoon menevien muovijakeiden erilliskeräystä sekä hyödyntämistä. Laitteisto mahdollistaa alueellisen tutkimus-ja kehittämistoiminnan muovien kierrätyksen edistämiseksi sekä jatkossa myös uuden liiketoiminnan syntymisen alueelle.

Lisäksi hankkeen tuloksena saadaan mikromuovien analyysimenetelmä ja uutta tieteellistä tietoa kierrätyssivuvirroissa ja maaperässä esiintyvän mikromuovin määrästä ja laadusta, mikä on edellytys mikromuoveihin liittyvien riskien arvioimiseksi.

Yhteyshenkilö: Maarit Virtanen, maarit.virtanen(at)lamk.fi

sMARTTA – Älykkäällä toimintatavalla materiaalitehokkuutta pk-sektorille

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto:
1.8.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio:
316 144€
Tiivistelmä:
Vähähiilisen talouden edistäminen on tavoitteena myös Päijät-Hämeessä. Yritysten materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen ja teollisten symbioosien edistäminen ovat keinoja, joilla voidaan edistää yritysten vähähiilisyyttä. Nykyisin yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseksi tehtävät materiaalikatselmoinnit onnistuvat hyvin vaikuttamaan yritysten materiaalitehokkuuteen. Ongelmana on kuitenkin se, että materiaalikatselmukset koetaan yrityksissä työmäärältään liian vaativaksi ja raskaiksi, eikä niitä tehdä vuosittain kuin muutama koko maassa. Jotta katselmointien määrä kääntyisi nousuun on niitä tehtävä myös pk-yrityksille. Tähän tarvitaan uusi kevyempi ja joustavampi työkalu nykyisen rinnalle. Yritysten materiaalitehokkuus käsittää materiaalikatselmusten lisäksi yrityksen sivuvirtojen hallinnan ja materiaalin kierrätyksen tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Yritysten väliset teolliset symbioosit ovat yksi keino edistää materiaalitehokkuutta. Valtioneuvoston materiaalitehokkuusohjelman yhtenä painopisteenä on, että yritysten materiaalitehokatselmoinnit liittyvät yritysten teollisiin symbiooseihin. Lisäksi tänä päivänä nähdään, että materiaali- ja energiatehokkuus muodostavat yhdessä yritysten resurssitehokkuuden, eikä niitä voi täysin erottaa toisistaan.

TAVOITE
Hankkeen tavoitteena on kehittää Päijät-Hämeen pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja siten edistää talouden vähähiilisyyttä maakunnassa. Tavoitteena on lisätä tehtyjen materiaalitehokatselmusten määrää kehittämällä yhteistyössä Motivan ja päijäthämäläisten pk-yritysten kanssa uudenlainen materiaalitehokkuuden työkalu, joka vaatii vähemmän yrityksen resursseja kuin nykyinen malli ja joustaa tarpeen vaatiessa yrityksen resurssien mukaan. Hankkeen tavoitteena on edistää pk-yritysten materiaalitehokkuutta myös siten, että pk-yritysten sivuvirtoja hyödynnetään muiden yritysten raaka-aineena eli kehitetään uusia teollisia symbiooseja alueelle. Tavoitteena on aktivoida yritysten lisäksi myös julkisen alan ja kolmanen sektorin toimijat mukaan teollisiin symbiooseihin. Teollisten symbioosien muodostamisessa pyritään hyödyntämään uutta digitaalista jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikkaa, jota kehitetään ympäristöministeriön hallinnoimassa hankkeessa. LAMK on käynyt keskusteluja ympäristöministeriön kanssa markkinapaikan pilotoinnista hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on myös tutkia, miten hankkeessa kehitettyä materiaalitehokatselmustyökalua voitaisiin kehittää edelleen kattamaan materiaalitehokkuuden lisäksi myös energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä.

TOIMENPITEET
Toimenpiteinä hankkeessa kehitetään LAMKin asiantuntijoiden johdolla pk-yritysten tarpeisiin uusi materiaalitehokkuuden työkalu, materiaalitehokatselmointi. Erityisesti pk-yrityksille kehitettyä kevyempää ja joustavampaa materiaalitehokkuuden parantamiskohteiden tunnistamiseen kehitettyä työkalua, pilotoidaan päijäthämäläisissä yrityksissä. Pilottikatselmoinneista saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta materiraalitehokatselmointia kehitetään hankkeessa edelleen. Materiaalitehokatselmointi-työkalu esitellään Lahdessa järjestettävässä valtakunnallisessa materiaalitehokkuustapahtumassa, joka järjestetään vuonna 2020. LAMK hakee Päijät-Hämeen alueen teollisten symbioosien FISS-toimintamallin koordinaattorin tehtävää itselleen. Alueen yrityksiä ja julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijoita motivoidaan aktiivisesti osallistumaan ja pysymään mukana FISS-toimintamallin kehittämisessä. Hankkeen aikana järjestetään kolme työpajaa, joiden tavoitteena on uusien potentiaalisten teollisten symbioosien tunnistaminen. Työpajoihin osallistuu vähintään 35 yritystä, julkisen alan tai kolmannen sektorin toimijaa. Hankkeessa otetaan yhteyttä vähintään 100 potentiaaliseen yritykseen, julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijaan, joilla uskotaan olevan edellytyksiä muodostaa teollisia symbiooseja muiden kanssa.

TULOKSET
Hankkeen tulokset edistävät Päijät-Hämeen pk-yritysten materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Hankkeen tuloksena on uusi työkalu pk-yritysten materiaalitehokkuuden parantamiseen, materiaalitehokatselmointi. Työkalu kehitetään yhteistyössä Motivan ja päijäthämäläisten pk-yritysten kanssa. Materiaalitehokatselmoinnin tulosten pohjalta tehdyillä toimenpiteillä yritykset voivat säästää merkittäviä summia materiaalikustannuksissaan ja parantaa toimintansa kannattavuutta. Hankkeen tuloksena on vähintään viisi materiaalitehokatselmusta hankkeen aikana. Hankkeen tuloksena Lahdessa järjestetään vuonna 2020 valtakunnallinen resurssitehokkuustapahtuma, joka kokoaa alan asiantuntijat ja toimijat yhteen. Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeeseen muodostuu vähintään kahdeksan uutta teollista symbioosia. Teollisten symbioosien mahdollisuuksia kartoitetaan yrityskentän lisäksi myös julkisen alan ja kolmannen sektorin toimijoiden joukosta. Hankkeessa tutkitaan materiaalitehokatselmuksen laajentamista resurssitehokatselmukseksi, jolloin tarkasteltavana olisi myös energiatehokkuuden toimenpiteet. Tuloksena tästä on julkaisu, joka esitetään valtakunnallisilla resurssitehokkuuspäivillä Lahdessa vuonna 2020 sekä mm. Motivan verkkosivuilla.

Yhteyshenkilö: Kimmo Heponiemi, kimmo.heponiemi(at)lamk.fi

DYNAMO – Korkeakoulut innovaatioiden ja osaamisen vauhdittajina

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto:
1.8.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio: 445 000€
Tiivistelmä:
Yritysten liiketoiminnan sisällöt ja muodot kehittyvät nopeasti. Yrityksissä tarvitaan innovaatioita ja yhä monipuolisempia tapoja kilpailukyvyn kehittämiseen ja sitä tukevan uuden osaamisen hankkimiseen. Yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi nousee yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö. Hankkeen tavoitteena on parantaa Päijät-Hämeen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä ja yhteistä kykyä vastata alueen pk- ja perheyritysten kehittämistarpeisiin. Se tapahtuu uudistamalla ja systematisoimalla yhteistyön käytäntöjä ja parantamalla konkreettisesti korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuvuutta. Tavoitteena on myös, että alueen kaupungit ja kunnat, kehitysyhtiöt ja yritysten edunvalvonnan organisaatiot kehittävät omaa rooliaan ja ryhmittyvät tukemaan aktiivisesti yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistoiminnan kehittämistä.

Käytännössä yhteistoiminnan parantaminen edellyttää uudenlaisten yrityslähtöisten ja systemaattisten käytäntöjen kehittämistä. Hankkeessa luodaan Dynamo-palvelukonsepti, joka kehittää ja kokeilee uusia yhteistyökäytäntöjä, kartoittaa tarpeita, etsii ja kokoaa resursseja sekä kiinnittää niitä pk- ja perheyritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on edistää palvelujen hankkimista korkeakouluista lisäämällä merkittävästi eri tahojen välistä vuorovaikutusta, viestintää ja kontaktointia sekä uusien, nopeiden ja ketterien yhteiskehittämisen muotojen kokeilua ja testaamista. Toiminnan ytimeen ovat kiinnittyneet älykästä erikoistumista tukevat, pk- ja perheyritysten kiertotalouteen, muotoiluun ja hyvinvointiin perustuvien tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen ja kaupallistaminen. Keskeisinä liiketoiminnan muutostekijöinä vaikuttavat ilmaston muutos, digitalisoituminen sekä työn sisältöjen ja toteutustapojen muuttuminen.

Tarkoituksena on myös luoda alueen kaupunkien ja kuntien, kehitysyhtiöiden, yritysten edunvalvontaa tekevien organisaatioiden, korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteenliittymä, joka tukee yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä luo alueen työ- ja elinkeinoelämälle synergiaa toimivalla yhteistyöllä ja resurssien yhdistämisellä. Hankkeen lähtökohtana on yritysystävällinen liiketoimintaympäristö, jonka yhdeksi keskeiseksi palveluksi kehitetään ja lanseerataan Dynamo-palvelukonsepti. Se kykenee alueellisena palveluna vastaamaan pk- ja perheyritysten tuotekehityksestä ja kaupallistamisesta nouseviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Keskeisinä Dynamo-palvelukonseptin menestystekijöinä ovat elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen viestinnän ja palvelukanavien avaaminen sekä yritysten liiketoiminnan kokeilukulttuuriin perustuva kehittäminen. Korkeakoulujen sekä pk- ja perheyritysten välinen verkostoituminen ja kumppanuus viedään hankkeen aikana käytännölliselle liiketoiminnan kehittämisen tasolle.

Yhteyshenkilö: Jari Hautamäki, jari.hautamaki(at)lamk.fi

Pellolta pakettiin ja paketti maailmalle

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.6.2018 – 31.5.2020
Kustannusarvio: 160 980€
Tiivistelmä:
Hanke muodostuu kahdesta toisiaan tukevasta osakokonaisuudesta, jossa selvitetään viljasivuvirtojen käyttöä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa (osa 1) sekä lisätään alueen kansainvälistä tunnettuutta kartoittamalla yritysten halukkuus ottaa käyttöönsä esim. EU Quality- tai Wellamo logo ja tehdään animaatio Päijät-Hämeen Viljaklusterista kv- viestintää tukemaan (osa 2). Molemmat hankkeen osat tukevat Maakuntastrategian- ja ohjelman teemoja. Päijät-Hämeen maakuntastrategiassa – ja ohjelmassa panostetaan jatkossakin kiertotalouteen, sivuvirtojen jatkojalostamiseen ja alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen (Maakuntastrategia- ja ohjelma, Päijät-Häme, 2018 – 2021, Päijät-Hämeen liiton julkaisuja).

  1. osa
    Selvitetään Viljaklusterin toimijoilta tulevien viljasivuvirtojen, esim. kauran kuoren ja mäskin, hyödyntämistä pussipaperin ja pakkauskartongin valmistuksessa visuaalisen ilmeen lisääjänä sekä raaka-aineiden korvaajana. 1. osa jakaantuu neljään vaiheeseen
    a. Viljasivuvirtojen muokkaus paperin- ja kartonginvalmistuksen raaka-aineeksi – kirjallisuustyö
    b. Viljasivuvirtojen mekaaninen käsittely
    c. Viljasivuvirtojen kemiallinen käsittely
    d. Pussipaperin ja kartongin koe-erien valmistus

Tässä osassa selvitetään miten viljasivuvirroista voidaan mekaanisesti tai kemiallisesti muokkaamalla aikaansaada selluloosakuidun tai täyteaineen kaltaista raaka-ainetta. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. kuidun antamat lujuusominaisuudet sekä täyteaineen tuoma valonsironta. Mahdollisia muokkausmenetelmiä selvitetään kirjallisuusselvityksen ja laboratoriokokeiden avulla. Tuloksia hyödynnetään pussipaperi- ja pakkauskartonkikoe-erien valmistuksessa. Ratkaisu vähentää neitseellisen puuraaka-aineen käyttöä. Ajatuksena on luoda arvoketju viljasivuvirtojen tuottajasta aina pakkausten käyttäjään asti, jossa viljasivuvirtojen tuottaja voi lopulta hyödyntää tuottamaansa viljasivuvirtaa omien tuotteiden pakkausmateriaaleissa muodostaen kuluttajille tunteen ainutlaatuisesta kiertotaloustuotteesta.

  1. osa

Korkealaatuiset ja puhtaat kotimaiset viljaraaka-aineet, alueemme viljanjalostusteollisuuden huippuosaaminen ja uusinta tietoa hyödyntävä t&k-toiminta sekä toimialan yritysten aktiivisuus jalostusprosessien viljasivuvirtojen kiertotaloudessa muodostavat alueellisten vahvuuksien kokonaisuuden. Tämän osan avulla lisätään alueemme viljatoimialan kansainvälistä tunnettavuutta kasvattaen viljatoimialasta yhden tukipilarin matkailu- ja liikunta-/hyvinvointialojen rinnalle. Viljatoimialalla nähdään olevan valtava kasvupotentiaali kansallisesti ja kansainvälisesti, koska kuluttajat ja loppukäyttäjät haluavat ostaa puhtaista ja parhaista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Tässä osassa tehdään Päijät-Hämeen Viljaklusterille kansainvälistymissuunnitelma toimenpiteineen ja niiden aikatauluineen sekä animaatio tukemaan kansainvälisen tunnettavuuden kasvua. Animaatiossa tuodaan esille Päijät-Hämeen Viljaklusterin ainutlaatuisuus, viljan jalostusteollisuuden huippuosaaminen ja raaka-aineiden puhtaus. Elinvoimainen Viljaklusterin yritysverkosto pk-yrityksineen on aktiivisesti mukana kehittämässä Päijät-Hämeestä vielä elinvoimaisempaa ja tunnettua aluetta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Hankkeen kehittämisteemat tukevat hyvin toisiaan, sillä onnistuneiden tulosten seurauksena voidaan edistää viljatoimialan kv-tunnettuutta vientimarkkinoilla kiertotaloudestakin kertovilla funktionaalisilla viestintävälineillä eli myyntipakkauksilla.

Yhteyshenkilö: Jukka Selin, jukka.selin(at)ladec.fi

REHOME – väliaikaisen asumisen ja hätämajoituksen kalusteratkaisujen globaali liiketoimintapotentiaali

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Projektin kesto:
1.8.2018 – 31.12.2020
Kustannusarvio:
394 496€
Tiivistelmä:
REHOME – väliaikaisen asumisen ja hätämajoituksen kalusteratkaisut ja uudet liiketoimintaratkaisut -hankkeessa kehitetään pikakaluste- ja majoitusratkaisuja hätä- ja tilapäismajoitustarpeisiin monialaisella liiketoiminnan kehitysyhteistyöllä. Tavoitteena on suunnitella ja edistää uudenlaisten tuotteiden kaupallistamista muotoiluosaajien, jälleenmyyntiyritysten, humanitaaristen järjestöjen ja kotimaisen puunjalostusteollisuuden kokonaisuudella. Tämä luo uusia työllistymisen ja liiketoiminnan mahdollisuuksia kotimaisen ja ennen kaikkea päijät-hämäläisen bio- ja vientiteollisuuden sektorille. Hankkeessa rakennetaan päijät-hämäläinen yritysryhmä sekä arvoketju tuottamaan kansainväliseen humanitaariseen liiketoimintaan ratkaisuja (kuten väliaikaisasumisen ja hätämajoituksen ratkaisuja) kasvaville markkinoille Euroopassa ja Lähi-idässä. Tavoitteena on asumis- ja kalusteratkaisujen kehitystyön lisäksi kehittää liiketoimintamallia, hyödyntäen alueen korkeakouluja ja alueellisia yritysverkostoja.

Toimenpiteet toteutetaan neljässä työpaketissa: TP1 Tuotekehitys ja konseptointi, TP2 Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, TP3 lnnovaatio- ja arvoverkkojen ja liiketoimintakonseptien rakentaminen ja TP4 Markkinointi ja promootio.

Tuloksina syntyy kansainvälinen liiketoimintakonsepti, räätälöitävissä oleva ja testattu kalustemallisto eri asiakassegmenteille sekä päijät-hämäläinen arvoketju tuottamaan väliaikaisasumisen ja hätämajoituksen ratkaisuja kasvaville markkinoille Euroopassa ja Lähi-idässä. Tuloksina syntyy myös humanitaariseen liiketoimintaan liittyviä taustatutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi järjestetään promootiotapaamisia kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja hankintaorganisaatioille. Alueelle syntyy uutta liiketoimintaa. Hanke toteutetaan LAMK:n ja LUT:n yhteistyönä yhteistyökumppaneinaan Päijät-Hämeen alueen yrityksiä. Hanke alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.12.2020.

Yhteyshenkilö: Kristiina Soini-Salomaa, kristiina.soini-salomaa(at)lamk.fi

WESTERN LAKELAND PÄIJÄT-HÄME

Toteuttaja: Lahden seutu – Lahti Region Oy
Projektin kesto: 1.3.2018 – 31.8.2020
Kustannusarvio: 490 000€
Tiivistelmä: Päijät-Hämeen osalta hankkeen päätavoitteena on luoda Päijät-Hämeestä ja Päijänteen alueesta tiivis osa Visit Finlandin Western Lakeland aluetta ja samalla yksi Suomen kiinnostavimmista hyvinvointi- ja järviluontomatkailun kohdealueista, jonka vetovoima houkuttelee kansainvälisiä (kierto)matkailijoita (sekä yksittäiset että ryhmämatkailijat) alueelle. Kohdemarkkinana Saksa ja saksankielinen Eurooppa sekä Japani. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Visit Finlandin kanssa:
1. Tuotekehitystyöpajat
2. Uusien tuotteiden ja tuotepakettien kokoaminen tuotemanuaaleihin
3. Matkanjärjestäjien networking-tilaisuudet ja tutustumismatkat
4. Mediamatkat
5. Näkyvyys ja edustus Visit Finlandin workshopeissa, messuilla, PR-tilaisuuksissa
6. PR-materiaalin tuottaminen
Hankkeen tuloksena saadaan käynnistettyä laajempi yhteistyö koko Western Lakeland- alueelle (pk-yritykset, alueorganisaatiot), luotua uudenlaisia liiketoimintakumppanuuksia, vahvistettua alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä järviluonto-, hyvinvointi- ja kiertomatkailukohteena, avattua tuoteperheittäin uusia markkina-alueita sekä lisättyä Päijät-Hämeen pk-matkailuyritysten ja matkailusidonnaisten toimijoiden yhteistyötä kansainvälisessä markkinoinnissa ja tuotepaketoinnissa.
Yhteyshenkilö: Anu Huusko, anu.huusko(at)lahtiregion.fi

Hankkeen toteuttaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston LUT , Päijät-Hämeen yrittäjät ry:n ja Lahden seudun kehitys Oy LADEC:n kanssa.

Yhteyshenkilö: Anne Timonen, anne.timonen(at)lamk.fi

 

VERKOSTOITUVAT SOTE-YRITYKSET

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.1.2018-30.6.2020
Kustannusarvio: 754 436 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeen taustalla on v. 2017 Suomessa valmisteilla oleva valtakunnallinen Sote- ja maakuntauudistus sekä sotepalveluiden hankkimisen valinnanvapauslaki, joka muokkautuu kohti toteutusta vuosien 2016-2019 aikana ja tulee voimaan 2020. Sote-uudistus on laajavaikutteinen rakennemuutos, joka ohjaa alan kehitystä ja vaikuttaa vahvasti hyvinvointialan liiketoiminnan uudistumiseen ja kehittymiseen. Se tulee muuttamaan sosiaali- ja terveysalan palveluntuottamisen tarjontaa ja niiden saatavuutta, sekä antaa asiakkaalle valinnanvapauden hankkia palvelunsa haluamaltaan palveluntarjoajalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän on toimittava laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen tulee olla vaikuttavia, kustannustehokkaita sekä tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Palveluntarjoajilta edellytetään paitsi liiketoiminnan osaamista ja palveluprosessien sujuvuutta myös sitä, että tiedonvaihto ja moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on sujuvaa, turvallista ja asiakaslähtöistä.

Sosiaali- ja terveysalalla on valtakunnallisten, isojen ketjujen terveyspalveluiden tuottajien ja julkisen sektorin lisäksi paljon pk-sektorilla toimivia perinteisiä hoiva- ja hoitoalan pk-yrityksiä. Muutokseen valmistautuminen ja laajentuneilla markkinoilla toimiminen ovat niille kaikille mahdollisuus, mutta myös suuri haaste. Pienten palvelutarjoajien toiminnan jatkumon kannalta niiden on entistä tärkeämpää kehittää liiketoimintaosaamistaan ja kilpailukykyään, löytää omat toimivat markkinat ja saavuttaa markkinaosuus markkinoilla, joilla toimia ja kilpailla isojen ketjupalveluntarjoajien sekä julkisen sektorin palveluntarjoajien kanssa.

Hankkeen tavoitteena on tukea sote-alan pk-yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita valmistautumaan ja ennakoimaan tulevaa rakennemuutosta yritysten lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. Muutokseen valmistaudutaan vuorovaikutteisesti yhdessä yritysten kanssa ja tarjotaan niille ajankohtaista tietoa muutoksen vaikutuksista pk-kenttään sekä asiantuntijavetoista ohjausta ja tietotaidollista valmennusta. Samalla laajennetaan kohderyhmän mahdollisuuksia keskinäisiin kohtaamisiin ja lisätään vuorovaikutuskykyä sekä taitoa toimia yhdessä muiden yritysten kanssa. Hankkeen tuloksena Päijät-Hämeeseen syntyy rakennemuutokseen paremmin valmistautuneita ja kilpailukykyisempiä sote-alan pk-yrityksiä jotka voivat yhdessä kunkin yrityksen substanssin kautta muodostaa kannattavia ja kestäviä liiketoimintaverkostoja. Niissä mahdollistetaan monialaisten, innovatiivisten asiakastarpeeseen vastaavien palveluprosessien ja toimintamallien syntyminen sekä tarjonnan saatavuus ja laatu, joilla ne voivat vastata tulevaan rakennemuutokseen ja toimintaympäristöön.

Hankkeen toteuttaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston LUT , Päijät-Hämeen yrittäjät ry:n ja Lahden seudun kehitys Oy LADEC:n kanssa.

Yhteyshenkilö: Anne Timonen, anne.timonen(at)lamk.fi

 

PAINOVOIMA IMPACT LAHTI – TEKEMISEN ALUSTA, KULTTUURIN KOHOTTAJA

Toteuttaja: Painovoima ry
Projektin kesto: 1.1.2018-31.12.2019
Kustannusarvio: 264 646 €
Projektin tiivistelmä:
Me uskomme, että maailma kaipaa enemmän tilaisuuksia, joissa ihmiset kokoontuvat yhteen ideoimaan, suunnittelemaan ja implementoimaan rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Tämä hanke tukee niitä tuloksia joita on saavutettu Väristämö hankkeessa vuonna 2017. Toimintaympäristö on nyt muotoutunut ja valmiina käyttöön. Hankkeen toteutuminen on tärkeää, jotta luovien alojen toimijoiden yhteisö, joka ei olisi muotoutunut ilman Väristämöä, ei kuivuisi kokoon. Kyseessä ei ole saman hankkeen jatko vaan luonteva siirtyminen seuraavalle portaalle, alustan rakentamisesta toteutukseen ja edelleen kehittämiseen.

Painovoima tarjoaa hauskan ja inspiroivan ympäristön sekä mielenkiintoisia koulutuksia ja tapahtumia, jotka antavat voimaa ihmisille, ketkä eivät välttämättä muuten kohtaisi kulttuuria. Luova alusta antaa mahdollisuuden yhteistuotannollisiin ja jopa radikaaleihin projekteihin, joissa osallistujat pääsevät vapauttamaan täyden potentiaalinsa.

Tämän hankkeen avulla vahvistamme nuorta taiteilija- ja kulttuuritoimija yhteisöä ja luomme sen avulla tuotteita, toimintamalleja, -ympäristöjä ja oppimisen alustoja mm. erilaisille koulutusorganisaatioille ja yrityksille.

Hanke työllistää ja osallistaa tapahtumien avulla eri sukupuolten ja kulttuurien edustajia tarjoamalla yhdenvertaisen väylän tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä mahdollisuuden nauttia elämyksistä. Hanke luo kestävän kehityksen mukaisesti alustan yhteisölliselle kaupunkikulttuurin kehittämiselle.

Hankkeen keskeisimmät tavoitteet tiivistettynä:

  1. Kansainvälistyminen – yhteiset hankkeet ja produktiot, joilla mm. alueen kilpailukyky ja houkuttelevuus kasvaa.
  2. Luodaan kannattava liiketoimintamalli kulttuuritoiminnan tuottamiseksi
  3. Koulutus / verkoston osaamisen vahvistaminen
  4. Työllisyyden ja kulttuurialojen yrittäjyyden lisääminen
  5. Mahdollistaa ja tuottaa verkoston uudet tuotteet ja palvelut
  6. Matkailun ja palvelujen uudet luovat ratkaisut
  7. Aluekehitys ja vetovoiman lisääminen
  8. Hyvinvoinnin lisääminen – uudet tuotteet ja palvelut sekä osallistumalla vaikuttaminen
  9. Kestävä kehitys – kiertotalouden mallit luovien alojen innovaatioiden avulla
  10. Osallistaminen taiteen keinoin eri kohderyhmille: ikääntyneet, nuoret, maahanmuuttajat, kaupunkiaktiivit

Yhteyshenkilö: Sanna Virta, painovoimapaja(at)gmail.com

 

UUDET TOIMINTAMALLIT ENNALTAEHKÄISEVÄSSÄ TERVEYDENHOIDOSSA

Toteuttaja: SuomenUrheiluopiston Kannatusosakeyhtiö
Projektin kesto: 1.1.2018-31.12.2019
Kustannusarvio: 307 452 €
Projektin tavoite:
Ennaltaehkäisevien, terveyttä ja hyvinvointia edistävien, uusien toimintamallien tunnistaminen sekä tiivistelmä on keskeistä juuri tässä ajassa ja hetkessä. Kestävyyden näkökulmasta myös rahoituspohjaan haetaan uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Päijät-Hämeessä älykäs erikoistuminen, väestön hyvinvointi (mm. terveysliikuntastr.) sekä muotoillut palvelut ovat maakunnan strategisia painopisteitä. Päijät-Hämeen maakunnassa on olemassa olevaa, merkittävää osaamista liikunnan, muotoilun, hyvinvoinnin sekä erilaisten terveyttä edistävien teemojen (esim. Iki hyvä Päijät-Häme, Potku, Liikunta-Apteekki, Sujuvat käyttäjälähtöiset palvelut, Vesote/sote-ammattilaisille, Happy Healthy People – palvelukonsepti) puitteissa. Lisäksi maakunnassa on jo tunnistettuja liikunnan ja hyvinvoinnin ekosysteemejä (TEM julkaisut/2014)mm Vierumäki, Suomen Urheiluopisto jonka liikunta-, valmennus- ja hyvinvointiosaamisella on 90vuoden kokemus ja syntynyt ns. big data. Tähän alustaan, lisää osaamista sekä toimijoita yhdistämällä on mahdollisuus löytää uusia innovatiivisia ratkaisumalleja, jotka tuottavat uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia alueen liikunta-, hyvinvointi-, sekä sosiaali- ja terveysalan pk-sektorille.

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä on muodostettu palvelemaan väestöä asiakaslähtöisesti sekä joustavasti. Keskeistä tulevassa sote-muutoksessa on löytää kestäviä toimintamalleja jotka parhaalla mahdollisella tavalla tuottavat oikean palvelun, oikeaan aikaan – oikeassa paikassa. Palvelutoimintaa tullaan määrittelemään yksilön – väestön hyvinvoinnin sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Yhdistämällä nämä elementit – Hyvinvointikuntayhtymän palveluiden täydentäminen toimialan pk-sektorin sekä muiden toimijoiden palveluilla on mahdollisuus luoda yhdessä edelläkävijyyttä, uusi toimintamalli ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

Tarve:

Tulevassa sote-uudistuksessa on tarve löytää uusia, yhteisiä kestäviä ratkaisumalleja tuottamaan ennakoivaa hyvinvointia sekä edistämään alueen elinvoimaa sekä väestön hyvinvointia. Tarve on noussut esiin eri keskustelufoorumeilla niin kansallisella tasolla (hallitusohjelma) kuin alueellisesti mm Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän kanssa käydyissä keskusteluissa (uusi strategia). Tällä hetkellä toimiala on erittäin sirpaloitunut.

Jotta pystytään vastaamaan muutos- ja kestävyystarpeeseen, on koottava alueen vahvuuksiin pohjautuvia ratkaisuja ja löydettävä toimiva malli (älykäs erikoistuminen). Yhdistämällä ja kehittämällä eri toimijoiden yhteistyötä jo olemassa olevia digitaalisia alustoja, osaamista ja palveluita laadukkaiksi palvelukonsepteiksi (useamman tuottajan palveluita) voidaan luoda malli, joka toimii kestävästi, alueen elinvoimaa lisäten. Toimintamallin rakentaminen nostaa esiin tarpeen pk-sektorin, järjestöjen, urheiluopistojen, oppilaitosten, Hyvinvointikuntayhtymän sekä alan toimijoiden palveluiden ja toiminnan kehittämiselle sekä yhteistyömuotojen rakentamiselle, toimivaksi hyvinvoinnin ekosysteemiksi.

Tavoite:

Tavoitteena on luoda yhdessä elinvoimaa tuottava, uusi, ennakoivan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli/ekosysteemi vastaamaan toimintaympäristön muutosta (sote). Ekosysteemi/toimintamalli mahdollistaa laajan palvelutuottajapoolin, joilla on yhdessä riittävä kyvykkyys tarjota hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja alueen väestölle oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, digitaalisuutta hyödyntäen. Muodostuu palvelukonsepteja, joka sisältävät useamman eri tuottajan palveluita ml Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä.

Toiminta:

Pk-sektorin ja toimijoiden palvelutuotannon kehittäminen (poikkitoimialainen toiminta – elinvoiman lisääminen) tehdään yhteistyössä Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Yhdessä valittujen palvelukonseptien muotoilu perustuu käyttäjä- ja tarvelähtöisyyteen ja niitä kehitetään muotoilun ja kokeilukehittämisen (pilotoinnit) menetelmin. Toimintamalli / ekosysteemin toiminta perustuu vaikuttavuuteen. Vaikuttavuuden mittarointia rakennetaan tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän, alueen toimijoiden, pk-sektorin sekä mahdollisten muiden tahojen (esim. Sitra) kanssa.

Toimenpiteet:

  1. Hankkeen käynnistäminen, projektihenkilöstön sekä ohjausryhmän nimittäminen 01/18
  2. Yhteisen viestintäsuunnitelman työstäminen sekä toimenpiteiden toteuttaminen 01/18 – 31.12.19
  3. Asiantuntijoiden kokoaminen (elinvoima/yrittäjyys)

– Tarvelähtöisesti asiantuntijaryhmien perustaminen 1-3 kpl (esim. teemat; osaaminen, konseptointi, tutkimus, vaikuttavuus & skaalautuvuus)01/18 – 2/18

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Selvitetään /valitaan keskeiset käyttäjälähtöiset tarpeet (1-3 painopistettä) yhteistyössä Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän sekä muiden toimijoiden kanssa,

– Työpaja ja tulosten koonti 1/18

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Määritellään vaikuttavuuden mittarit ja benchmarkataan pk-sektorin ansaintalogiikka yhteistyössä asiantuntijoiden/toimijatahojen kanssa (esim. alueen yrityksiä, toimijoita, Sitra)01- 02/18
  2. Kootaan keskeiset toimijat ja yritykset Päijät-Hämeen alueelta yhteistyöhön (valittavat painopistealueet) hyödyntäen jo olemassa olevia digitaalisia alustoja

– Työpaja 03/18

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Kootaan yritysten sekä toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut valittuihin painopisteisiin – palvelukonsepteiksi huomioiden digitaaliset alustat

– Palveluiden muotoilu – työpajat (1-3 kpl) koonti 04 – 05/18

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Pilotoidaan käyttäjälähtöisiä tuotekehitysprosesseja (1-3 kpl/kokeilukehittäminen) valittuihin painopistealueisiin myös digitaalisuutta ja toiminnallisia tiloja hyödyntämällä 06/18 – 04/19

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Räätälöidään osaamistarpeisiin sopivat koulutustarjottimet (esim. asiakasrajapinnassa toimivat tahot/hlöt) mahdollistaen jo verkossa olevat alustat

– Työpajat / verkkopohjaiset toiminnot 03/18 – 10/19

– Viestinnän toimenpiteet

  1. Kokemustiedon koonti 06/18 – 11/19
  2. Ehdotus toimintamallista ja sen juurruttaminen, skaalautuvuus 11/19

– Viestinnän toimenpiteet 11/19

– Loppuraportti 12/19

Tulos:

Päijät-Hämeeseen on syntynyt elinvoimaan ja vaikuttavuuteen perustuva toimintamalli/hyvinvoinnin ekosysteemi, joka tuottaa ennaltaehkäisevää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita Päijät-Hämeen alueen väestölle digitaalisuutta hyödyntäen. Alueen älykäs erikoistuminen, uusien innovaatioiden liiketoimintamahdollisuuksien kasvaminen.

Toimintamallin/ekosysteemin keskiössä on alueen vahvuuksista koostuvat elementit; osaavat tekijät ja toimijat, muotoilu-, hyvinvointi- sekä liikunta- ja soteosaaminen, hyvät käytänteet. Hanke on ollut kokoava elementti elinvoiman näkökulmasta; alueen pk-sektori on osana tuottamassa vetovoimaa ja hyvinvointia alueelle. Hankkeessa syntyneiden palvelukonseptien vienti kansainvälisille markkinoille.

Toimintamalli levitetään kansalliselle tasolle hyvänä käytänteenä /kestävänä toimintamallina yhteistyössä alueen sekä kansallisten toimijoiden kanssa.

Yhteyshenkilö: Outi Myllymaa, outi.myllymaa(at)vierumaki.fi

 

KUNINGASKUNNAN ELÄMYSKONSEPTI

Toteuttaja: Hartolan kunta
Projektin kesto: 1.1.2018-31.12.2019
Kustannusarvio: 200 000 €
Projektin tiivisto:
Kuningaskunnan elämyskonseptit -hankkeen tavoitteena on rakentaa Hartolan seudun pk-yritysten ja toimijoiden yhteistyönä uusia, elämyksellisiä palvelu- ja markkinointikonsepteja, jotka houkuttelevat lisää asiakkaita alueelle. Samalla kehitetään ja profiloidaan Hartolaa elämyksellisenä matkailun, vapaa-ajan ja oppimisen alueena sekä lisätään Hartolan tunnettuutta matkailukohteena ja elämysten kuningaskuntana. Hankkeen tuloksina saadaan uutta osaamista ja uusia, elämyksellisiä palvelu- ja markkinointikonsepteja yrityksiin, lisää asiakkaita, ympärivuotisuutta ja viipymää, yrittäjien liiketoiminnan ja kannattavuuden kasvua, uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle sekä lisää tunnettuutta kunnalle ja sen matkailu- ja vapaa-ajan tarjonnalle. Lisäksi Hartolasta muodostuu Päijät-Hämeen maaseutu- ja liikuntamatkailukohteiden joukkoon nouseva ja vetovoimainen kohde ja vetonaula, jolla on edellytykset kasvattaa matkailutuloaan merkittävästi tulevina vuosina.

Yhteyshenkilö: Merja Olenius, merja.olenius(at)hartola.fi

 

TALVIMATKAILUN ELÄMYSEKOSYSTEEMIN KEHITTÄMINEN

Toteuttaja: Lahden seutu – Lahti Region Oy
Projektin kesto: 1.11.2017-30.4.2019
Kustannusarvio: 150 000 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeessa keskitytään maakunnallisen matkailustrategian toteutukseen talvimatkailun sekä tätä kautta ympärivuotisen matkailun vetovoiman ja kokonaishyödyn kasvattamiseksi. Hanke vahvistaa matkailutulon kasvun kautta yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Edun saajina projektissa ovat seudun mikro- ja pk-yritykset. Kun seudun matkailullinen vetovoima ja tunnettuus kasvaa, matkailijoiden määrä lisääntyy ja alueelle jäävä matkailutulo kasvaa ja yritysten työllistävä vaikutus vahvistuu. Alueelle jää välillistä ja välitöntä matkailutuloa. Talvisesonki on ns. matalasesonki, jonka aikana toimialalla on tarve lisätä merkittävästi vetovoimaa. Kohderyhmäksi hankkeessa on valittu lapsiperheet, joiden kautta vahvistetaan seudun matkailullista vetovoimaa erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.

Lahden seudun matkailuyritykset ovat pieniä tai keskisuuria, jotka tarvitsevat vetovoimaisten elämyskokonaisuuksien rakentamiseksi toinen toisiaan. Seudulta puuttuu yksi yksittäinen vetovoimainen matkailukohde. Innovaatiot ja uudet aihiot syntyvät näin ekosysteemin eri toimijoiden välillä. Yksin tai yksittäisenä toimijana on vaikea saada aikaiseksi matkailun merkittävää kasvua tai olla riittävän vetovoimainen.

Lahden seudun talvimatkailun kasvattamiseksi on matkailu- ja tapahtumatoimijat saatettava alueellisesti ja ajallisesti vahvemmaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on saada yhteistyön kautta syntyneet tuotokset markkinoille ostettavina kokonaisuuksina.

Projektin tavoitteena on kehittää talvimatkailun elämysekosysteemi, muotoilla ekosysteemin eri toimijoiden palvelutarjonnasta lapsiperheille vetovoimaisia palvelukokonaisuuksia, markkinoida ja viestiä uusista palvelukokonaisuuksista sekä saattaa palvelut ostettavaan muotoon eri digitalisesti myyntijärjestelmien kautta välitettäväksi. Matkailun kautta Lahden seudun ulkopuolella eri digitaalisten kanavien kautta näkyville tuleva talvinen lapsiperheille suunnattu elämyksellinen teemakokonaisuuden voidaan olettaa lisäävän myös seudun vetovoimaa asuinalueena. Aktiivisella esillä ololla vahvistetaan mielikuvaa myönteisenä, tapahtumarikkaana matkailu- ja asuinalueena, jossa on mukava matkailla ja asua.

Tavoitteena on kasvattaa vuoden 2019 osalta talvikauden tammi-huhtikuu matkailijavolyymeitä n. 1 % (n. 2000 majoitusvuorokautta) sekä vahvistaa seudun mielikuvaa ja kiinnostavuutta talvimatkailukohteena 2-3 prosenttiyksiköllä. Sponsor Insightin toteuttaman trackingin mukaisesti, lähtöhetken taso n. 32 % päämarkkina-alueesta pitää seutua talvimatkailukohteena kiinnostavana.

Talvimatkailun ekosysteemin avulla erilaistetaan Lahden seudun tarjontaa Etelä-Suomessa, koska seudulla on luontaisia vahvuuksia tehdä itsestään kansallisesti Etelä-Suomen talven ykkösperhelomamatkailukohde.

Tavoitteena käynnistää ekosysteemien malli talvimatkailussa, mutta hyödyntää kokemuksia toisen matalasesongin syksyn palvelumuotoilussa.

Yhteyshenkilö: Susanna Yildirim, susanna.yildirim(at)lahtiregion.fi

 

SUUR-SYSMÄN HISTORIAN TUOTTEISTUS

Toteuttaja: Sysmän kunta
Projektin kesto: 1.2.2018–30.9.2019
Kustannusarvio: 105 360 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeen perusajatuksena on historiallisen Suur-Sysmän historian tuominen lähelle ihmisiä, niin turisteille, vapaa-ajan asukkaille kuin Päijät-Hämeen omalle vakituiselle väestölle. Tämä tehdään toteuttamalla Sysmän historian tuotteistaminen, missä maakunnan historia kivikaudelta 1900-luvulle tuodaan näkyväksi nähtävyyksinä, tapahtumina, tuotteina, palveluina, infopisteinä sekä ennen kaikkea tarinoina. Kyseessä olisi maakunnallisen tason konsepti, jolla voidaan luoda elämyksellisiä vetonauloja maakuntaan ilman, että kyseessä on yksi rajattu fyysinen sijainti tai tapahtuma. Toimenpiteet tehdään yhteistyössä verkostomaisella työotteella kaikkien kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Suurin yksittäinen hyötyjä on maakunnan matkailupalvelut lisääntyneinä turistivirtoina, mutta epäsuorina tuloksina voidaan saavuttaa myös paikallis- ja maakuntahengen vahvistumista, ihmisten voimaantumista, historian tietämyksen vahvistumista sekä palvelusektorin kysynnän lisääntymistä.

Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat historiallisen Suur-Sysmän Päijät-Hämeen liiton toiminta-alueella olevat toimijat, jotka ilmaisevat halukkuutensa yhteistyöhön hankkeen kanssa. Koko maakunnan toiminta-alue kuitenkin huomioidaan hankkeessa. Erityisinä kohderyhminä ovat matkailuyritykset, palvelu- ja tuotantoyritykset sekä kunnat. Tuotteistaminen ja tarinoiden kehittely voi tapahtua jääkauden luonnonmuodostumista kivikautisiin paikkoihin, historialliseen rakennuskantaan ja lähihistorian nähtävyyksiin sekä historiaan kytkeytyviin tapahtumiin, tuotteisiin ja palveluihin. Yhteistyötä tehdään monipuolisesti eri sidosryhmien kanssa. Hankkeen tuloksena maakunnan historia nousee arkistojen hämäristä näkyväksi vetovoimatekijäksi.

Yhteyshenkilö: Merja Simola, merja.simola(at)sysma.fi

 

LAFF LAHTI FRINGE FESTIVAL

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.1.2018-31.12.2018
Kustannusarvio: 150 001 €
Projektin tiivistelmä:
Lahti Fringe Festival -hanke rakentaa uuden vapaan taiteen ja kulttuurin tapahtuman kautta Lahteen ympärivuotisen palvelukonseptin kaupunkikulttuuritapahtumien tuotannolle ja kehittämiselle sekä vahvistaa kansalais- ja toimijalähtöisesti Lahden kaupunkikulttuuri-identiteettiä ja brändiä.

Yhteyshenkilö:Ulla Saarinen, ulla.saarinen(at)lamk.fi

 

DIGIKULTTUURIKYLÄ

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.1.2018-30.6.2019
Kustannusarvio: 136 730 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeessa viedään kulttuuriin ja paikallisuuteen perustuva lähimatkailu uudelle tasolle kehittämällä gps-paikannukseen perustuva virtuaaliopas, joka sisältää lisätyn todellisuuden elementtejä, kuvaa, kerrottua tarinaa ja palveluita. Opas esittelee vääksyläisiä luonto- ja rakennetun kulttuuriympäristön helmiä, paikallisia palveluita ja käyntikohteita aivan uudella tavalla. Opas kertoo paikan historiaa, valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurikohteita ja käyttöhetkellä avoinna olevat ostospaikat, kahvilat ja muut palvelut.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Vääksyn alue kehittyy vielä tunnetummaksi Päijät-Hämeen vetonaulaksi, joka lisää alueen kiinnostavuutta ja kysyntää matkailijoiden ja uusien asukkaiden silmissä. Yritysten liiketoiminta ja ympärivuotiset toimintaedellytykset kasvavat ja pienetkin yritykset pääsevät mukaan osaksi digitaalista matkailumarkkinointia.
Yhteyshenkilö: Sari Niemi, sari.niemi(at)lamk.fi

 

#DIGILAHTI – UUTTA KASVUA DIGITAALISUUDESTA PK-YRITYKSILLE

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.9.2017-31.12.2019
Kustannusarvio: 937 429 €
Projektin tiivistelmä:
Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä pk-yritysten liiketoimintoja muuttavista tekijöistä tällä hetkellä. DigiLAHTI -hankkeessa on tavoitteena tehostaa yritysten prosesseja, kehittämällä uusia asiakas- ja käyttäjälähtöisiä toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla.

Hanke tuottaa työvälineitä, tietoa ja toimintamalleja digitalisaation hyödyntämiseen pk-yrityksissä, sekä toiminta-alustan yritysten digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Pääasiallisina toimenpiteinä hankkeessa ovat soveltuvien teknologioiden asiakas- ja käyttäjälähtöinen kokeileminen ja käyttöönottaminen osana yrityskohtaista liiketoiminnan kehittämistä. Hankekumppaneiden projektitiimit toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa ja yritysten kanssa prosessin eri vaiheissa.

Hankkeen tuloksena syntyy uutta tietoa ja toimintamalleja, asiakas- ja käyttäjälähtöiselle arvon luomiselle ja päätöksenteon tueksi, yrityksille, kehitystoimijoille, julkishallinnon päättäjille ja koulutusorganisaatioille. Tulokset ovat merkittäviä Päijät-Hämeessä, jossa digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnetty Suomen mittakaavassa keskimääräistä vähemmän.

Hanke toteutetaan kolmena työpakettina, siten että

  1. LUT kehittää yhteistyössä yritysten kanssa työvälineitä, joiden avulla pk-yritysten tarpeet ja mahdollisuudet digitalisaation tuomalle kasvulle ja uudelle liiketoiminnalle löydetään ja voidaan hyödyntää konkreettisina kehittämiskohteina niin organisaation sisällä kuin asiakasrajapinnoissa.
  2. LADEC luo pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisprosessin, työkalut ja toimintaympäristön uusien digitaalisten teknologioiden ja ohjelmistojen ja näiden avulla luotujen sovellutusten esittelyyn, kokeiluun ja yrityskohtaisten kehitysprojektien toteuttamiseen, käyttäen lähtökohtina yritysrajapinnassa spesifioitavia tarpeita.
  3. LAMK tukee alueen yrityksiä hyödyntämään alueella olevaa digiosaamista sekä digitaalisia teknologioita oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Alueen osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi sekä osaamisvajeen tunnistamiseksi LAMK luo uuden ketterän toimintamallin sekä kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisen palvelun yhteistoiminnan tiivistämiseksi, selkeyttämiseksi ja systematisoimiseksi.

Lahdessa kehitettävä yritysten käyttäjälähtöinen toimintojen digitalisoimisen malli ja toimintaympäristöratkaisu ovat myöhemmin hyödynnettävissä myös muilla alueilla Suomessa.

Yhteyshenkilö:Kimmo Seppänen,  kimmmo.seppanen(at)ladec.fi

 

HEINOLA REBOOT – UUTTA KASVUA DIGITAALISUUDESTA

Toteuttaja: Heinolan kaupunki
Projektin kesto: 9.6.2017- 31.5.2018
Kustannusarvio: 199 200 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeen päätavoitteena on parantaa digitalisaation ja alustatalouden avulla Heinolan seudun yritysten innovaatio- ja kilpailukykyä. Kohderyhmiksi on valittu kaksi Heinolalle keskeistä sektoria: matkailu- ja palveluala sekä teollisuuden pk- ja alihankintayritykset. Hankkeen myötä myös kaupungin oma osaaminen, verkostot ja kyky tukea yritysten innovaatiotoimintaa vahvistuvat. Kokonaisuudella edesautetaan Heinolan yritysten liiketoiminnan ja toimintatapojen uudistumista, digitaalisuuteen perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä uudenlaisten työpaikkojen, liiketoimintamallien ja ekosysteemien syntymistä.

Yhteyshenkilö: Heikki Mäkilä, heikki.makila(at)heinola.fi

 

SUOMALAISEN TALVIOSAAMISEN KEHITTÄMINEN – TUOTTEISTUKSESTA VIENTIIN

Toteuttaja: Lahden Seutu – Lahti Region Oy
Projektin kesto: 1.5.2017-30.4.2019
Kustannusarvio: 640 001 €
Projektin tiivistelmä: 
Suomen talvikaupungit Lahti, Rovaniemi ja Helsinki ovat muodostamassa talviosaamisen verkostoa, jossa kaupunkien matkailun ja elinkeinoelämän toimijat (alueorganisaatiot, tapahtumatoimijat, matkailuyritykset, urheiluopistot, muut matkailu- ja tapahtumasidonnaiset toimijat) saadaan entistä aktiivisemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla keskenään yhteistyössä ja kehittämään kohdemarkkinoille (Aasia: Kiina, Etelä-Korea) sopivia talvimatkailutuotteita tai vastaavasti saamaan nykyisille jo olemassa oleville tasokkaille tuotteille ja palveluille uusia markkinoita.

Talvikaupunkien verkosto on uusi toimintamalli, jonka avulla haetaan yli maakuntarajojen uutta osaamista (yhteistyötoimintamallin kehittäminen). Tavoitteena on kehittää talviosaamisesta kiinnostuneille Kiinan ja Etelä-Korean markkinoille asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita yhdistämällä eri tahojen osaamista. Hankkeessa keskitytään myös viennin edistämiseen: talviurheilu- ja talvitapahtumaosaamisen vientiin, hyvinvointi-, liikunta- ja urheiluteknologiaan sekä urheiluun ja liikuntaan liittyviin tuotteisiin.

Hankkeen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

  • Mukana olevien yritysten ja tahojen tuotekehitystoimenpiteet: uudet tuotteet ja palvelukokonaisuudet, uuden teknologian kehittäminen tai hyödyntäminen jne.
  • Erityisosaamisesta kiinnostuneiden kiinalaisten toimijoiden vierailut alueelle (technical visits)
  • Mediavierailut alueelle (talviosaamisen esittely)yhteistyössä Finpron / Team Finlandin kanssa
  • Osallistuminen erikseen sovittaviin valtakunnallisiin vienninedistämistoimenpiteisiin (yhteistyö Finpro / Team Finland, Helsinki, Rovaniemi, Lahti, Vierumäki, Pajulahti, Ladec)
  • Näkyvyys Etelä-Korean talviolympialaisissa Suomi-osastolla: teemana suomalainen talviosaaminen

Hankkeen tulokset

  • Lahden seudulla toimivat pk-yritykset (Lahti Region mukaan luettuna) ovat kehittäneet, tuoneet markkinoille ja ottaneet käyttöön uusia ja parannettuja tuotteita, tuotantomenetelmiä, teknologioita ja palveluita
  • Uutta liiketoimintaa on syntynyt (vientitulojen kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen)
  • Uusi ylimaakunnallinen yhteistyömalli toimii
  • Lahden seudun matkailutulon ja matkailullisen vetovoiman kasvu
  • Suomalaisen talvimielikuvan vahvistuminen uudella, raikkaalla tavalla

 

Yhteyshenkilö: Raija Forsman, raija.forsman(at)lahtiregion.fi

 

DIGIVALMISTUS – TULEVAISUUDEN VALMISTUSTEKNOLOGIOIDEN MAHDOLLISUUDET LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.9.2017-31.12.2019
Kustannusarvio: 416 097 €
Projektin tiivistelmä:
DigiValmistus -hanke tähtää 3D-tulostusteknologian kehittämiseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tulostuksessa ja 3D-tulostusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Päijät-Hämeessä. Hankkeen tavoitteena on kehittää 3D-tulostuksessa käytettävää teknologiaa ja menetelmiä. Hankkeessa vahvistetaan 3D-tulostusosaamista Päijät-Hämeessä sekä luodaan 3D-tulostukseen perustuvaa ja sitä hyödyntävää liiketoimintaa alueelle.

Hanke toteutetaan kolmena työpakettina:

  • Uuden 3D-tulostusteknologian kehittäminen ja pilotointi
  • 3D-tulostusteknologioihin liittyvän osaamisen lisääminen, 3D-tulostusteknologioiden sekä käyttömahdollisuuksien kartoittaminen alueen yrityksissä ja
  • 3D-tulostukseen perustuvan uuden palvelu- ja ratkaisuliiketoiminnan mahdollisuuksien edistäminen

Hankkeen tuloksena syntyy

  • uusi kierrätysmateriaalien 3D-tulostusmenetelmä sekä siihen liittyvää uutta teknologiaa, ohjelmistoja ja robotiikkaa
  • uusia 3D-tulostuksen sovelluskohteita alueen yrityksissä
  • uutta 3D-tulostukseen perustuvaa palvelu- ja tuotantoliiketoimintaa
  • roadmap 3D-tulostuksen edistämiseksi alueella sekä
  • yrityskohtaiset 3D-tulostuksen kehittämis- tai käyttöönottosuunnitelmat ja niihin liittyvät 3D-tulostusosaamisen kehittämissuunnitelmat.

 

Yhteyshenkilö: Ulla Kotonen, ulla.kotonen(at)lamk.fi

 

TYÖYHTEISÖSIMULAATIO YRITYSTEN KASVUN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.9.2017-31.12.2019
Kustannusarvio: 346 169 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeessa kehitetään uusi simulaatiomenetelmään perustuva yritysten ja yhteisöjen monialainen kehittämis- ja pilotointiympäristö. Hankkeen tavoitteina on, että yritysten ja yhteisöjen kehittämismenetelmät vastaavat nopeampisykliseen, kompleksiseen ja digitalisoituvaan toimintaympäristöön.

Hankkeessa tutkitaan, voidaanko simulaatioilla yksinkertaistaa monimutkaisia toimintoja työelämässä, mitkä sektorit hyötyisivät simulaatioista (esim. teollisuus, palvelut, työn kehittäminen yleisesti) ja miten pelillisyyttä voidaan soveltaa menetelmässä. Selvitetään myös, mitä kansainvälistä osaamista ja osaamistarpeita monitieteisissä simulaatioissa on. Kyse ei ole laitteisiin tai tietokoneohjelmaan perustuvasta simuloinnista, vaan simulaatio perustuu ihmisten toiminnan seurantaan ja siitä saatuun palautteeseen. Simulaatiota ei toteuteta näytelmän avulla vaan siinä luodaan mahdollisimman hyvin työelämään liittyviä ongelmia tai tilanteita, joissa simulaatioon osallistuja voi toimia omana itsenään, saada palautetta ja kehittyä.

Hankkeessa simulaatioympäristöä kehitetään teemoitetuissa piloteissa. Työelämäsimulaatiolla harjoitellaan haastavia työyhteisötilanteita, johtamissimulaatiolla tarkastellaan päätöksentekoa. Muita simulaatioteemoja ovat projekti- ja prosessisimulaatio sekä palvelusimulaatio.

Simulaatioita kehitetään pääasiassa alueellisiin tarpeisiin, mutta yritysten ja yhteisöjen sekä korkeakoulujen rakentamalle osaamiselle ja osaamisen vaihdolle on potentiaalia kansainvälisestikin.

Yhteyshenkilö: Sari Niemi, sari.niemi(at)lamk.fi

 

TAJUMO – TAITEEN JA MUOTOILUN ELÄMYSKESKUS

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.8.2017-31.12.2019
Kustannusarvio: 598 438 €
Projektin tiivistelmä:
Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskonsepti ja suunnitelma lahtelaiselle taide- ja muotoilukeskukselle ja sen verkostomaiselle HUB-toiminnalle. Hankkeessa konseptoidaan taide- ja muotoilukeskuksen osatoiminnot: taidemuseo, kaupunkilaisten olohuone, Lahti Design Center, myymälätoiminta sekä ravintolapalvelut. Kokonaiskonseptin tavoitteena on tuottaa uutta digitaalista teknologiaa hyödyntäviä vuorovaikutteisia ja osallistavia elämyskokemuksia eri kohderyhmille. Tavoitteena on tuottaa ja pilotoida erilaisia vetovoimaisia tapahtuma- ja näyttelykokonaisuuksia kuten Lahden Art & Design Triennale, virtuaalinen huonekalu- ja julistenäyttely sekä erilaisia osallistavia virtuaalitekonologiaa hyödyntäviä taidetapahtumia.

Toimenpiteet toteutetaan viidessä eri työpaketissa, jotka ovat: 1) museotoiminnan taustatutkimus 2) palvelutarjooma ja konseptisuunnittelu 3) palveluliiketoiminta ja yritysyhteistyö 4) kokonaiskonseptin yhteenveto ja liiketoimintamalli ja 5) prototypointi ja testaus. Työskentelymenetelminä käytetään käyttäjätutkimusta, interaktiivista verkkoalustaa, osallistavaa suunnittelua ja eri kohderyhmille suunnattuja työpajoja.

Tuloksina hankkeessa syntyy Lahden museotoiminnan eri kohderyhmien tarveanalyysi ja yhteenveto kansallisista ja kansainvälisistä innovatiivisista museokonsepteista. Tuloksina ovat tila- ja kalustesuunnitelmavaihtoehdot, digitaaliset ratkaisut ja liiketoimintasuunnitelma taide- ja muotoilukeskuksen osatoimintojen tarpeisiin. Tuloksina syntyy yritysyhteistyö- ja toimijaverkosto, joka on mukana toteuttamassa keskuksen eri osatoimintoja mm. tapahtumia, myymälätoimintaa, kahvila- ja ravintolatoimintaa ja erilaisia osallistavia kaupunkikehittämisen toimenpiteitä. Hankkeessa tuotteistetut palvelukonseptit kuten Lahti Art & Design Triennaale ja virtuaalinen huonekalunäyttely pilotoidaan hankkeen loppuvaiheessa.

Yhteyshenkilö: Kristiina Soini-Salomaa, kristiina.soini-salomaa(at)lamk.fi

 

KIERTOLIIKE – PÄIJÄT-HÄMEEN KIERTOTALOUSMALLI JA UUDET LIIKETOIINTAMAHDOLLISUUDET

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.3.2016 – 31.8.2018
Kustannusarvio: 995 449 €
Projektin tiivistelmä:
Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Kiertotalouden mahdollisuudet on tunnistettu niin EU:n kiertotalouspaketissa, kansallisesti hallitusohjelmassa kuin Päijät-Hämeessäkin.

Kiertoliike-projektissa luotavan Päijät-Hämeen kiertotalousmallin ja kiertotalouteen siirtymisen road mapin päätavoitteena on edistää kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa maakunnan kehittämisen lähtökohdista. Tavoitteena on tukea alueen yritysten nykyisten prosessien, tuotteiden ja palveluiden muutosta kiertotalouden suuntaan, edistää uuden liiketoiminnan syntymistä ja etsiä uusia käytännön ratkaisuja. Projektin tavoitteena on lisäksi vahvistaa kiertotalouteen liittyvää osaamista alueella ja mahdollistaa uusia innovaatioita. Yksi tavoite on toiminnan kansainvälistäminen.

Toimenpiteet
Projektin toimenpiteinä luodaan Päijät-Hämeen kiertotalousmalli, mikä sisältää tiedon alueen materiaalivirroista, toimijaverkostoista sekä kiertotalouden kehitystarpeista eri osa-alueilla. Kiertotalousmalli visualisoidaan hyödyntäen informaatiomuotoilua. Kiertotalousmalli sisältää biologiset ja tekniset materiaalivirrat sekä kuluttajalähtöisen kiertotalousliiketoiminnan mahdollisuudet. Kiertotalousmallin perusteella laaditaan road map kohti kiertotaloutta yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Tunnistetuista liiketoimintamahdollisuuksista valitaan vähintään viisi työstettäväksi liiketoimintamalleiksi.

Projektin pilotti- ja demonstraatioympäristöihin liittyvässä osassa kartoitetaan alueella olemassa oleva kiertotalousosaaminen ja resurssit sekä selvitetään tarve yhteisille demonstraatioympäristöille ja investoinneille. Projektissa pilotoitava fyysinen ja digitaalinen kierrätysmateriaalikirjasto tuo suunnittelu- ja muotoiluosaajille tietoa uusista materiaaleista ja niiden ominaisuuksista innovaatio- ja tuotekehitysprosesseihin.

Käyttäjälähtöisen liiketoiminnan potentiaalia selvitetään mm. käyttäjäkartoituksilla. Lisäksi tehdään nopeaa kokeilevaa testausta ja valmistetaan uudelleen muokattuja protoja. Projektin kokeilevan kehittämisen kohteena on uuden kierrätysliiketoimintaan keskittyvän palveluyksikön testaaminen ja mallintaminen. Projektissa tehtävä massalaitoksen toteutussuunnitelma mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntyä.

Tulokset
Projektin tuloksina saadaan visuaalinen kiertotalousmalli, road map kiertotalouteen siirtymiseksi, arviot alueen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista sekä liiketoimintamallit valituille kiertotalouden ratkaisuille. Muita tuloksia ovat toteutusmalli yhteisille demonstraatioympäristöille, fyysinen ja digitaalinen kierrätysmateriaalikirjasto, muotoiluprojektien protot, monistettava palvelu- ja liiketoimintakuvaus täyden palvelun kierrätyskeskuksesta sekä toteutussuunnitelma massalaitokselle. Tuloksena saadaan myös tietoa kiertotalouden uusista ratkaisuista kuten jakamistaloudesta tai prosesseista uudenlaisten lannoitetuotteiden kehittämiseksi. Projektin tuloksia ovat lisäksi kansainväliset rahoitushakemukset toiminnan skaalaamiseksi.

Toteuttajat
Projektia koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu ja muina toteuttajina ovat Lahden seudun kehitys LADEC Oy, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö, Muovipoli Oy ja Lahden Työn Paikka Oy.

Yhteyshenkilö: Minna Liski, minna.liski(at)lamk.fi

 

KOKEILLEN KASVUUN – NOPEIDEN KOKEILUJEN KEHITYSPOLUT YRITYSRYHMILLE (KOKKA)

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.8.2016 – 31.7.2017
Kustannusarvio: 449 200 €
Projektin tiivistelmä:
Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti vain kehittämällä globaalisti kilpailukykyistä osaamista voidaan synnyttää elinkeinoelämälle sellaista lisäarvoa, joka pitkällä tähtäimellä tuottaa maakuntaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Kynnyksenä globaalin kilpailukyvyn kehittämiselle PK-yrityksissä nähdään tiedon puute sekä ketterien toimintamallien puuttuminen markkinakokeilujen tuottamiseksi. Hankkeessa vastataan PK-sektorilla tunnistettujen kehittämistarpeiden ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti nopeiden liiketoimintakokeilujen ja kilpailukykyä parantavien toimintamallien kehittämiseen, madaltaen samalla yritysten kynnystä tunnustella uusia avauksia sisäisen tehokkuuden ja asiakasrajapintatyön osalta.

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät yritysten nopeiden liiketoimintakokeilujen tukemiseen. Toimenpiteiden myötä voidaan uudistaa liiketoimintaa, parantaa yritysten kilpailukykyä ja muodostaa uudenlaista lisäarvoa päijäthämäläisten yritysten asiakkaille kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen kehittämistoimenpiteet pureutuvat yrityksissä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisen, toiminnan tehostamisen ja kansainvälistymisen tematiikkaan. Uusien, asiakaskokemukseen lisäarvoa tuottavien tekijöiden löytymiseksi madalletaan yritysten kokeilukynnystä, eli pyritään luomaan monistettavia toimintamalleja ideoiden siirtämiseen suunnittelupöydältä nopeammin ja joustavammin käytäntöön. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksiin luodaan pohjaa kokeilukulttuurille, joka on avain ketteriin liiketoimintamallien muutoksiin ja luoviin tuotekehitysprosesseihin. Samalla yrityksiä kannustetaan suunnittelemaan uusia ketteriä palvelu- ja tuoteprototyyppejä verkostomaisesti yrityskumppanien kanssa vastaten kokonaisvaltaisemmin kansainvälisesti tunnistettuun markkinatarpeeseen. Onnistuessaan uudet kokeilut avaavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostavat olennaisesti alueen yrityksen tuottavuutta, kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Hankkeen keskeisiä tuloksia yrityksille on muutosvaiheen tuki sekä riskin minimointi tuottamalla ennakoivaa tietoa potentiaalisista uusista liiketoimintamalleista, markkinoista ja kokeilupohjaisesta tuotekehityksestä. Uudet avaukset, toiminnan uudistaminen sekä niihin liittyvät kokeilut sisältävät aina mahdollisuuden epäonnistumisesta. Tämä osaltaan nostaa yritysten kynnystä ryhtyä uudistaviin toimenpiteisiin ja tuen, rohkaisun sekä tiedon tarve on yritysten muutosprosessin kannalta ilmeinen. Hankkeen toimenpiteiden kautta madalletaan uudistumistoimenpiteisiin liittyvää riskiä ennakoivan tiedon tuottamisen sekä hallitun muutosjohtamisen kautta. Hankkeen tuloksena yritykset saavat paremmat eväät hallita muutosta ja oppivat projektoimaan uuden kokeilut ja markkina-avaukset paremmin kokonaisvaltaisen liiketoiminnan kehittämisen sekä riskinhallinnan näkökulmasta. Hankkeen kautta luodaan merkittävää lisäarvoa Lahden alueen vahvojen osaamisalojen liiketoimintakokeilujen mallinnukseen ja uusien ratkaisujen pilotointiin, jotka parantavat jatkossa alueen kilpailukykyä ja ketteryyttä kansainvälisillä markkinoilla.
Yhteyshenkilö: Isto Vanhamäki, isto.vanhamaki(at)ladec.fi

 

TEKSHOPS – PROTOPAJAT INNOVAATIOALUSTOINA

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.9.2016 – 31.8.2017
Kustannusarvio: 99 644 €
Projektin tiivistelmä:
Kokeilukulttuurilla on alati kasvava rooli alueiden menestymisessä muuttuvissa olosuhteissa, joissa edellytetään kykyä oppia uutta, kykyä keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kykyyn luoda uusia innovaatioita yhteistoiminnan kautta. Lahden ammattikorkeakoululla on monipuolisia työpajatiloja (esimerkiksi puu-, metalli-, muovi- ja tekstiilimateriaali- sekä graafisen suunnittelun ja media-alan laboratorioita) eri kampuksilla. Työpajoissa on merkittävä määrä laitteistoja ja koneita, joilla voidaan valmistaa ja testata uusia tuotteita. Työpajojen kapasiteetti on tällä hetkellä vajaakäytöllä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Monipuoliset ja laadukkaat työpajat voivat toimia alueen elinkeinoelämän innovaatioalustoina huomattavasti tehokkaammin opiskelijoiden, alkavien yrittäjillä ja alueen pk-yritysten käytössä.

Tavoitteet: TekShops -hankkeen tavoitteena on pilotoida Lahden ammattikorkeakoulun nykyisissä työpajoissa uusia pajatoimintaan pohjautuvia toimintatapoja, jotka edistävät sidosryhmien start-up -toimintaa ja toisaalta myös tukevat olemassa olevien yritysten innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on, että jatkossa työpajoissa voisi esimerkiksi testata, kehittää ja valmistaa erilaisia protoja ennen varsinaisen uuden liiketoiminnan aloittamista. Tavoitteena on kehittää työpajoista monipuolisia innovaatioalustoja, joita voidaan myöhemmin esimerkiksi vuokrata ja hyödyntää maksullisessa palvelutoiminnassa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Muotoilusäätiö ja Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy. Hankkeen kesto on yksi vuosi.

Toimenpiteet: Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa työpajoissa järjestetään tilojen vajaakäyttöaikoina ohjattua pajatoimintaa loppuvaiheen opiskelijoille, jo valmistuneille opiskelijoille, ammattikorkeakoulun opettajille sekä yrittäjille. Toisessa työpaketissa kehitetään työpajojen materiaalihankintaa ja materiaalivarastoja yhteistyössä yritysten kanssa. Kolmannessa työpaketissa pajatoimintaa kehitetään edelleen uudenlaiseksi innovaatioalustalähtöiseksi palvelutoiminnaksi, joka jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä aluksi Muotoiluinstituutin tiloissa ja myöhemmin Lahden ammattikorkeakoulun uuden Niemen kampuksen protopajoissa.

Tulokset: TekShops-hankkeen tuloksena testataan nykyisten protopajojen toimivuutta sidosryhmäyhteistyössä. Pilotoinnissa selvitetään opiskelijoiden, alueen start-up yritysten ja pk-yritysten tarpeet ja odotukset työpajatilojen käyttöön ja protojen valmistukseen liittyen eli kartoitetaan millaista koulutusta, tiloja ja laitteita käyttävät sidosryhmät tarvitsevat. Tuloksena syntyy innovaatioalustoja nykyisiin työpajatiloihin.

Hankkeen tuloksia hyödynnetään Niemen kampuksen protopajakokonaisuuden ja innovaatioalustojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuloksia hyödynnetään myös Lahti Design Centre -hankkeessa ja Lahden kasvumallin muotoilun osaamiskeskittymän yritysyhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä.
Yhteyshenkilö: Minna Liski, minna.liski(at)lamk.fi

 

REISKATEX – TEKSTIILILAJITIN

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.3.2016 – 31.12.2016
Kustannusarvio: 122 016 €
Projektin tiivistelmä:
Tekstiilinkierrätys on noussut tärkeäksi kehittämiskohteeksi Suomessa ja koko Euroopassa. Vuoden 2016 alusta astui voimaan orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto ja tekstiilejä ei enää saa viedä kaatopaikalle. Käyttämätön tekstiilijäte ohjautuu pääasiassa polttoon, mikä ei ole jätelain hierarkian mukaista. Suomessa on meneillään useita tekstiilinkierrätyshankkeita ja niissä myös hyödynnetään jo päättyneiden hankkeiden tuloksia. Tekstiilien tunnistus ja lajittelu tapahtuu kaikissa näissä hankkeissa silmämääräisesti ja manuaalisesti. Tämä ei ole tarpeeksi laadukas tunnistusmenetelmä tekstiilien teolliselle kierrätykselle ja uusiokäytölle (esim. liuotus ja uudelleen kehräys), sillä eri tekstiililaatuja ei tunnisteta tarpeeksi luotettavasti. Selvitysten mukaan markkinoilla on yksi kaupallinen sovellus tekstiilien tunnistukseen ja lajitteluun teollisuusmittakaavassa. Tämä kokonaislaiteratkaisu on kuitenkin kallis eikä sovellu pk-yritysmittakaavan kierrätyskeskuksille. Tavoitteena on kehittää tutkimus- ja kehityskäyttöön puoliautomaattinen kustannustehokas tunnistus- ja lajittelulaitteisto, jonka IR-analytiikka mahdollistaa eri tekstiililaatujen luotettavan tunnistuksen. Tässä hankkeessa rakennetaan pilotmittakaavainen tekstiilien tunnistus- ja lajittelulaitteisto, joka tuo tarvittavan laiteratkaisun pk-yritysten käyttöön. Hankkeessa investoidaan tekstiilien tunnistamiseen soveltuva IR-analysaattori ja siihen tarvittava sähkö, automaatio ja mekaniikka. Tuloksena valmistuva laitteisto on skaalattavissa pk-yritysmittakaavan kierrätyskeskuksiin, ja se edistää tekstiilien poisto- ja sivuvirtojen kierrätystä ja uusiokäyttöä.
Yhteyshenkilö: Tiina Järvinen, tiina.jarvinen(at)lamk.fi

 

KIERTOTALOUDELLA KASVUA VILJAKLUSTERILLE

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.8.2016 – 31.12.2017
Kustannusarvio: 170 000 €
Projektin tiiviastelmä: 
Hankkeessa ratkaistaan kasvua tukevia bio- ja kiertotalouden teemoja, jotka hyödyttävät laajasti koko Viljaklusterin yrityksiä. Hankkeessa on neljä toisaan tukevaa kokonaisuutta: 1. Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen teollisuuden prosesseista, 2. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen leipomo- ja mäskäysprosesseista, 3. klusterin yrityksissä syntyvän biosivuvirtojen parempi hyödyntäminen yhteistyön ja logistiikan keinoin ja 4. leseiden hyödyntäminen uusina terveyttä edistävinä kuitulähteinä.

Lämmön talteenotossa on kysymys sekä jäähdytyksessä että jätevesissä syntyvän nyt hukkaan menevän lämmön hyödyntämisestä joko tehtaiden omissa prosesseissa tai sitten laajemmin esimerkiksi kaukolämmön tuottamisessa. Tällä hetkellä tätä kautta menee hukkaan suuria määriä energiaa, esimerkiksi jätevesien lämpötilat ovat suurimmillaan luokkaa 50-80 C. Kylmän tuottamisessa syntyvää lämpöä tulee niin ikään paljon, eikä sille ole käytännössä ollenkaan hyötykäyttöä.

Hiilidioksidin talteenottoa nostatus- ja mäskäysprosessista voidaan pitää erinomaisena avauksena kiertotalouden alueella. Lähes kaikki viljaklusterin yritykset tuottavat sitä prosesseissaan, mutta tällä hetkellä se puhalletaan ilmaan, mikä lisää kasvihuoneilmiötä. Hyötykäytölle on kuitenkin tarve, sillä useat klusterin yritykset käyttävät samaan aikaan hiilidioksidia omissa prosesseissaan.

Biosivuvirtojen paremmassa hyödyntämisessä on ennen muuta kysymys pienten yritysten toiminnan kehittämisestä. Niissä syntyvä biosivuvirta on usein yrityksen kallein jätemuoto, eikä sille ole pystytty synnyttämään järkevää käyttöä pienten määrien takia. Suurissa yrityksissä ongelma on ratkaistu huomattavasti tehokkaammin. Hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan pk-yritysten mahdollisuudet kehittää omat biosivuvirtansa paremmin hyödynnettäviksi kokonaisuuksiksi.

Hankkeessa kehitetään leseistä uusia terveyttä edistäviä kuitutuotteita, joka tukee Viljaklusterin yritysjoukkoa tutkimusintensiivisen toiminnan kehittämisessä. Klusterissa on useita yrityksiä, jotka tuottavat leseitä lähinnä eläinruoan raaka-aineeksi ja useita yrityksiä, jotka mielellään käyttäisivät uusia ligniinikuituja ihmisravinnon tuotekehityksessä. Toimintakokonaisuus tukee hyvin kiertotalouden teemaa vähempiarvoisen raaka-aineen kehittämisessä arvokkaammaksi ja laajemmin hyödynnettäväksi raaka-aineeksi.

Viljaklusteri on jo aiemmin näyttänyt saavansa aikaan yhteistyöllä konkreettisia kiertotalousratkaisuja. Uusi hanke on erittäin vahvasti yrityslähtöinen. Se perustuu Viljaklusterin yrityksille keväällä ja syksyllä 2015 tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitettiin tarpeet lähteä kehittämään yritysten toimintaa ja yhteistyötä bio- ja kiertotalouden kautta hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Nyt esitetyt neljä teemaa nousivat esiin kaikissa haastatteluissa. Hankkeen avulla pureudutaan taloudellisesti merkittäviin haasteisiin. Kysymyksessä ovat yrityskohtaisestikin merkittävät summat, jotka entisestään korostuvat, kun koko klusteri voi hyödyntää tuloksia käytännössä. Hankkeella tuetaan ja vahvistetaan Suomessa varsin ainutlaatuisen Viljaklusterin konkreettista yhteistyötä tuomalla sen käyttöön lisäksi parhaat tutkimuksen ja kehittämisen työkalut.
Yhteyshenkilö: Jari Eskola, jari.eskola(at)ladec.fi

 

NASTOLAN ENERGIAEKOSYSTEEMI JA TEOLLISET SYMBIOOSIT – NETS

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.5.2016 – 30.4.2018
Kustannusarvio: 336 850 €
Projektin tiivistelmä:
Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Vähähiilisyyttä voidaan edistää mm. lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantamalla yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta. Lisäksi esimerkiksi alueelliset teolliset symbioosit ovat yksi keino edistää yhteiskunnan vähähiilisyyttä.
TAVOITE
Hankkeen tavoite on edistää yritysten energia- ja materiaalisäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa on tavoitteena löytää menetelmiä ja ratkaisuja, jotka edistävät yritysten energian- ja materiaalinsäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ja laatia näistä kuvaus, mikä on laajasti muidenkin yritysten käytettävissä. Hankkeen tavoitteena on luoda Kouvolantien varressa olevien nastolalaisten teollisuuslaitosten ja yritysten välille energian käyttöön liittyvä alueellinen energiaekosysteemi ja teollinen symbioosi, ja kuvata näihin liittyvistä reunaehdot, verkostot ja yhteistyömahdollisuudet. Luotua alueellista energiaekosysteemiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muiden vastaavien systeemien kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa käyttäjälähtöistä ja helposti ymmärrettävää tietoa vähähiilisyyden edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
TOIMENPITEET
Toimenpiteinä hankkeessa kartoitetaan mukana olevien yritysten energiakatselmointien tulokset ja tarvittaessa yritykselle tehdään eri vuodenaikoina uudet katselmoinnit. Näin saadaan yrityskohtaiset sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot ja näiden säästökohteet sekä tiedot uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista. Hankkeessa pilotoidaan myös yritysten materiaalikatselmointia. Hankkeen toimenpiteenä kehitetään alueellinen teollinen symbioosi, jossa esimerkiksi toisen yrityksen hukkalämpöä voidaan hyödyntää toisessa kohteessa. Lisäksi tarkastellaan keskitettyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä alueella ja mahdollisuutta muodostaa alueellinen energiaekosysteemi. Selvitystyö vaatii yhteistyössä mukana olevilta yrityksiltä yhteistä näkemystä ja tahtotilaa. Katselmointien perusteella hankitun tiedon käsittely vaatii monen eri asian samanaikaista optimointia ja erilaisia skenaariotarkasteluja. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa käytetään systeemiorientoitunutta muotoilua, joka mahdollistaa energiaekosysteemissä tarvittavan verkoston muodostamisen. Lisäksi toimenpiteissä käytetään informaatiomuotoilua, joka puolestaan mahdollistaa, että tulokset ovat visuaalisesti havainnollisessa muodossa ja saavuttaa laajasti eri kohderyhmät.
TULOKSET
Hankkeen tulokset edistävät yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta sekä yhteiskunnan vähähiilisyyttä. Yritykset saavat tuloksina tietoa myös uusista resursseja säästävistä teknologioista ja uusiutuvien energian käytön mahdollisuuksista. Hankkeen tuloksena laaditaan julkaisu, jossa esitetään yritysten sähkön, lämmön, veden ja materiaalien säästömahdollisuuksia (ml. toimintatavat ja uudet teknologiat) ja uusiutuvan energian hyötykäyttömahdollisuuksia.

Hankkeesta saadaan tuloksena kuvaus alueellisesta energiaekosysteemistä ja teollisesta symbioosista, jotka edistävät alueellista materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä. Energiaekosysteemi sisältää kuvaukset alueellisesta verkostosta ja yhteistyömuodoista. Muodostunut verkosto mahdollistaa yrityksille esimerkiksi keskitetyn investoinnin uusiutuviin energiaratkaisuihin ja edistää alueellista energiaomavaraisuutta. Katselmointien tuloksista ja alueellisesta teollisesta symbioosista laaditaan kuluttajalähtöiset visuaaliset kuvaukset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden teollisuusalueiden energiaekosysteemien suunnittelun tueksi ja teollisten symbioosien toteuttamiseksi. Tuloksena saadaan kolme tieteellistä julkaisua ja verkkopohjainen sovellus energia- ja materiaalivirtojen hyödyntämisestä sekä teollisesta symbioosista.

Hankkeen tulokset saavuttavat laajasti eri kohderyhmät, profiloi alueen kansallisen tason resurssitehokkuuden osaajaksi ja antavat pidemmällä aikavälillä erinomaiset referenssit alueelle esimerkiksi hakea kansainvälistä rahoitusta.
Yhteyshenkilö: Margit Anttila, margit.anttila(at)lamk.fi

 

ENERGIATEHOKKUUDELLA JA ASUINALUEKOHTAISELLA ENERGIANTUOTANNOLLA LISÄÄ CLEANTECH-LIIKETOIMINTAA

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.1.2016 – 31.12.2017
Kustannusarvio: 653 178 €
Projektin tiivistelmä:
Euroopan tasolla rakennussektori käyttää 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja rakennukset aiheuttavat 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Uudet alueelliset energiantuotantoratkaisut yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa mahdollistavat kiinteistöihin ja alueiden energiankulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen.

Hankkeessa selvitetään yhteistoiminta-alueen energiatehokkuuden ja cleantech-osaamisen kärjet ja tuotetaan alan toimijoita tukevaa sähköistä markkinointi- sekä viestintämateriaalia. Tavoitteena on yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistäminen. Yrityksiä osallistetaan hankkeeseen mm. NIA (Nordic Innovation Accelerator) -alustan avulla.

Hankkeessa kootaan laaja-alaisesti energia- ja cleantech-alan yrityksiä, viranomaisia, tutkimus- ja koulutusor-ganisaatioita sekä muita sidosryhmiä mukaan suunnittelemaan kolmelle kohdeasuinalueelle energiatehokkaita ja asuinaluekohtaisia energiaratkaisuja. Kohdeasuinalueet ovat eri suunnitteluvaiheissa ja niillä on erilaisia vaatimuksia ja tarpeita, jotka suunnittelussa on otettava huomioon. Energiatarkastelun, päästömallinnuksen ja kustannustarkastelun avulla kaikille alueille luodaan kehityspolku. Lisäksi Länsi-Uudellamaalla tarkastellaan veteen liittyviä energiatehokkaita ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhteyshenkilö: Minna Liski minna.liski(at)lamk.fi

 

LEVARBIO – LEVIEN ARVOKKAIDEN BIOMOLEKYYLIEN JA BIOMASSAN HYÖDYNTÄMINEN RAVINNOSSA, REHUNA JA ENERGIANA

Toteuttaja: Helsingin yliopisto
Projektin kesto: 1.9.2015 – 31.12.2017
Kustannusarvio: 450 000 €
Projektin tiivistelmä:
LEVARBIO-hankkeessa hyödynnetään mikrolevien nopeaa kasvua mahdollisimman monipuolisesti. Hanke vastaa tarpeeseen kehittää hajautettua uusiutuvan energian kannattavaa tuotantoa, edistää ravinnekierrätystä, rehutuotannon omavaraisuutta ja biomassan jalostamista arvotuotteiksi. Levät ovat potentiaalisia uusiutuvan energian lähteitä: biodieseliä lipideistä ja biokaasua muusta biomassasta. Jotta uusiutuvan energian tuotanto leväkasvatuksen kautta saataisiin kannattavaksi, pitää se integroida osaksi ravinnekierrätystä, ja hyödyntää levän tuottamia ainesosia tehokkaasti, huomioiden kunkin potentiaalisen tuotteen kysyntä ja hinta markkinoilla. Aikaisempien ja käynnissä olevien hankkeiden (mm. Tekes-hanke ALGOMEG) perusteella tiedämme, että taloudellisesti optimaalinen tulos saadaan ottamalla leväkasvatuksen vaatimat ravinteet sivu- ja jätevirroista, uuttamalla arvokkaat fraktiot, kuten lipidit, ja biokaasuttamalla muu biomassa.

Hankkeen tavoitteena on parantaa levän potentiaalia uusiutuvan energian lähteenä, integroimalla tähän edullis-ten ravinnelähteiden käyttö leväkasvatuksessa ja levästä erotettujen arvojakeiden tuottaminen ja monipuoliset käyttösovellukset, mm. rehu-, elintarvike-, energia- ja lannoitekäytössä. Hankkeessa kartoitetaan ja testataan elintarviketeollisuuden hyödyntämättömiä sivuvirtoja, jätteidenkäsittelyn suoto- ja jätevesiä sekä maatilatasolla syntyviä sivuvirtoja levien ravinnelähteenä ja kasvualustana. Leväkasvatusta optimoidaan haluttujen tuote- ja energiasaantojen maksimoimiseksi. Samalla kehitetään leväkasvatuksen, kuin myös leväbiomassan erotusvaiheen skaalausta laboratoriotasolta isompaan mittakaavaan. Käytännössä optimoidaan leväbiomassan uuttovaihetta, jolla saadaan talteen levän arvokkaita komponentteja, kuten omega-rasvahapot, vitamiinit, pigmentit. Näin erotettuja arvojakeita testataan erilaisissa tuotteissa, ja selvitetään lopun leväbiomassan biokaasutuottopotentiaalia. Koko hankkeen ajan kehitetään eri sovelluskohteisiin (esim. integrointi teollisuuteen, kotieläintuotantoon ja jätevesien/jätteiden käsittelyyn) kokonaiskonseptiratkaisuja, joiden toteutettavuutta ja kannattavuutta arvioidaan laskennallisesti.
Yhteyshenkilö: Martin Romantschuk, martin.romantschuk(at)helsinki.fi

 

ENERGIATEHOKKUUTTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

Toteuttaja: Heinolan kaupunki
Projektin kesto: 15.6.2015 – 14.6.2017
Kustannusarvio: 200 000 €
Projektin tiivistelmä:
Energiatehokkuutta korjausrakentamiseen -hankkeessa kehitetään yhdessä Heinolan seudun ja Päijät-Hämeen yritysten kanssa energiatehokkaan korjausrakentamisen kokonaiskonsepteja sekä uusia kasvun mahdollisuuksia ja ratkaisuja vihreässä, energiatehokkaassa ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävässä rakentamisessa ja korjausrakentamisessa.

Demonstraatiokohteiksi avataan ja kehittämisalustoina hyödynnetään Heinolan julkisia rakennuksia, kaupungin vuokrataloja sekä teollisia kiinteistöjä ja yksityisten omistamia rakennuksia. Lisää liiketoimintamahdollisuuksia haetaan voimakkaasti kasvavilta kansainvälisiltä markkinoilta. Samalla kehitetään asiakkaiden/tilaajien prosesseja, osaamista ja keinoja hankkia ja toteuttaa Cleantechiin, uusiutuvaan energiaan ja puuhun perustuvia, vähähiilisyyttä edistäviä korjausrakentamisratkaisuja ja näin synnyttää lisäarvoa ja parantaa hankintojen/ investointien tuottavuutta
Yhteyshenkilö: Timo Kaattari, timo.kaattari(at)heinola.fi

 

BIOINVEST – ELINVOIMAA TEOLLISISTA SYMBIOOSEISTA

Toteuttaja: Heinolan kaupunki
Projektin kesto: 15.6.2015 – 14.6.2017
Kustannusarvio: 200 000 €
Projektin tiivistelmä:
Bioinvest – elinvoimaa teollisista symbiooseista -hankkeen tavoitteena on kehittää Heinolan Sahanniemen alueelle maakunnallisena pilottina kansallisesti merkittävä biotalouden ekosysteemi ja tuotantoalue. Hankkeessa haetaan myös alueelle sijoittuvia uusia yrityksiä ja nykyisille yrityksille uutta liiketoimintaa. Lisäksi vahvistetaan teollisuuden sivuvirtoihin sekä uusiutuvaan energiaan ja energia- ja materiatehokkuuteen liittyvien uusien ratkaisujen kehittämistä Päijät-Hämeessä yhteistyössä yritysten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä muiden ekosysteemin avaintoimijoiden kanssa. Kehitettävä kokonaisuus hyödyntää alueen raaka-aineita, käyttöhyödykkeitä ja infraa tehokkaasti sekä parantaa myös alueen nykyisten palvelujen käyttöastetta ja synnyttää uusia palvelumuotoja, ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhteyshenkilö: Timo Kaattari, timo.kaattari(at)heinola.fi

 

CLEANACCEPTANCE – VÄHÄHIILISYYTTÄ ASUMISEEN

Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Projektin kesto: 1.9.2015 – 31.12.2017
Kustannusarvio: 323 922 €
Projektin tiivistelmä:
Maailmassa kasvihuonepäästöjen vähennystarve on suuri, vuoteen 2100 mennessä maailman tulisi olla hiilineutraali, jotta ilmastonlämpeneminen jäisi alle 2 asteen. Vähennystarve on merkittävä, mutta tarjolla on kuitenkin erilaisia mekanismeja ja keinoja. Haasteena on saada nämä keinot nopeasti käyttöön. Suomessa merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja on asuminen. Noin 40 % EU:n kasvihuonepäästöistä liittyy asumiseen. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja päätavoitteena etsiä ja tunnistaa vähähiilisiä asumisen malleja ja kehittää olemassa olevia käyttäjien näkökulmasta.

Hankkeen päätavoitetta tukemaan hanke jakautuu neljään alatavoitteeseen: 1) Mikrotason mekanismien ja prosessien tunnistaminen vähähiilisen asumisen edistämisessä; 2) Asukkailta saadun tiedon jalostaminen ja jalkauttaminen tukemaan alan liiketoiminnan kehittämistä vähähiilisyyttä edistävien ratkaisujen yleistymiseksi; 3) Vähähiilisen asumisen tiekartan rakentaminen; ja 4) Ihmisten vähähiilisyystietoisuuden lisäämiseen.

Tässä hankkeessa vähähiilisillä asumisen malleilla ja ratkaisuilla tarkoitetaan elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisia asumisenratkaisuja. Hankkeessa tavoitteena on selvittää minkälaisia rakenteita tarvitaan tukemaan vähähiilisten asumismuotojen yleistymistä sekä mitkä asenteet ja arvot hidastavat vähähiilisten ratkaisujen, kuten uusiutuvan energian ja energiatehokkaampien ratkaisujen, yleistymistä. Hankkeessa kartoitetaan myös loppukäyttäjän arvonmuodostusprosessia ja arvostuksia liittyen asumisen kestävyyteen.

Hankkeen tuloksena syntyy tietoa asukkaan asumisen vähähiilisyyteen liittyvistä arvostuksista ja tarpeista sekä arvonmuodostusprosessista eri elämänvaiheissa. Tämän tiedon avulla selvitetään mm. kuinka hyvin vähähiilisyyttä edistävät teknologiat ja ratkaisut tunnetaan. Lisäksi selvitetään keskeisimmät kehitystarpeet olemassa olevien teknologioiden ja ratkaisujen osalta sekä kartoitetaan kehitystarpeet. Kehitystarpeita ratkaistaan ketterin kokeilun yritysten ja organisaatioiden kanssa, jotka valitaan tarvelähtöisesti. Hankkeen tuloksena syntyy uusia käyttäjälähtöisiä toimintamalleja, uutta liiketoimintaa sekä uusia kumppanuuksia. Hankkeen tulokset kootaan tiekarttaan ja sitä tukevaksi raportiksi, jolla voidaan edistää vähähiilistä asumista.
Yhteyshenkilö: Sanna Pekkola, sanna.pekkola(at)lut.fi

 

ARVOUUTE

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.5.2015 – 30.4.2017
Kustannusarvio: 451 308 €
Projektin tiivistelmä:
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on suomalaisen metsän ja erityisesti havupuuvaltaisen metsän käytön arvoketjuja kehitettävä yhä tehokkaammaksi ja raaka-aineessa tulisi saada jalostusarvoltaan yhä korkeampia lopputuotteita.

Hankkeessa on tarkoitus lisätä energiantuotantoon tarkoitetun havupuupohjaisen hakkeen jalostusarvoa erottamalla siitä arvokkaat uuteaineet ennen sen energiankäyttöä. Havupuu sisältää lajista ja varastointiajasta riippuen 1 – 5 % kuiva-aineesta uuteaineita, joille olisi maailmanlaajuista kysyntää ja markkinat. Tämän tutkimustyön tavoitteena on selvittää seuraavat asiat: 1. Uuteaineiden nykymarkkinat ja asiakkaat 2. Havupuupohjaisten raaka-aineiden saatavuus Päijät-Hämeessä 3. Energiapuuraaka-aineen varastointiajan ja haketusajankohdan vaikutus uuteaineen määrään ja koostumuk-seen 4. Optimaalisen uuttomenetelmän valinta ja sen laboratorio- / pilot-mittakaavan testaaminen paikallisilla raaka-aineilla uuteainesaannon ja laadun selvittämiseksi 5. Optimaalisen uuttomenetelmän suunnittelu osaksi havupuuraaka-aineen energiantuotannon arvoketjua ja sen teknistaloudelliset laskelmat
Yhteyshenkilö: Juha Määttä, juha.maatta(at)ladec.fi

 

YRITYSVETOINEN TERMINAALI, YTE

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.6.2015 – 30.5.2017
Kustannusarvio: 207 312 €
Projektin tiivistelmä: Tulevaisuuden terminaaleissa ja kierrätyskeskuksissa on odotettavissa, että siellä toimii useita yrityksiä. Kujalan jätekeskus on tästä hyvä esimerkki; 20 vuoden aikana alueelle on sijoittunut jo lähes 20 yritystä. Toimintojen keskittämisellä on sijoittuville yrityksille kilpailullista etua, koska yhteisistä toiminnoista voidaan saada kustannusten pienentymistä. Samalla madalletaan kynnystä uusien yritysten sijoittumiselle alueelle. Keskittäminen on myös aluesuunnittelun kannalta järkevää, koska yleensä nämä toiminnot ainakin jossain määrin aiheuttavat ympäristökuormitusta ja rajoittavat muiden toimintojen etenkin asutus- ja virkistysalueiden kaavoittamista.

Työssä tarkastellaan toisaalta uuden terminaalin toimintoja ja toisaalta jo pitkään toimineen terminaalin (Kujala) toimintojen kehittämistä niin, että syntyy mahdollisuus uudelle palveluliiketoiminnalle sekä teknologialle. TP1 Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Lahden seudulla ja lähi ympäristössä huomattavasti lähi vuosina; Lahti Ener-gia Oy:n Bio2020-hanke on näistä kaikkein merkittävin paikallinen hanke. Metsä- ja muun puupolttoaineen keräys-, käsittely- ja varastointilogistiikalle tulee uusia haasteita vastata kysyntään. Alueelle onkin kaavailtu mm. maakuntakaavassa muutamia terminaaleja, joissa toimintaa voidaan hoitaa keskitetysti. Tämä puolestaan luo mahdollisuuden luoda omaa liiketoimintaa terminaalin palveluihin. Haketta valmistavat yritykset ovat olleet kiinnostuneita sijoittumaan terminaaleihin, jos niissä toimisi terminaaliyrittäjä (tai useita). Lahti Energia on ilmoittanut, että tämä järjestely tukisi heidänkin toimintaa, koska he eivät lähde itse tuottamaan biopolttoainetta, vaan ostavat sen hakeyrittäjiltä valmiina.

Tässä työssä tarkastellaan kolmen erilaisen mallin kautta terminaalin organisoinnin toteutusta ja toiminnan kannattavuutta. Tuloksena syntyy malli/malleja, joita potentiaalinen terminaaliyrittäjä voi hyödyntää suunnitelleessaan toimintojaan ja palvelujaan. TP2 Kujalassa yritykset ovat tulleet alueelle pikku hiljaa ja ne ovat tehneet sopimuksensa esim. sähkön hankinnasta erikseen. Toisaalta Kujalaan tulee ja siellä tuotetaan runsaasti uusiutuvia polttoaineita (erilaiset jäte- ja puhtaat puujakeet, biokaasu), joita voitaisiin käyttää oman energian tuottamiseen. Hankkeessa tarkastellaan Kujalan yritysten tarvetta sekä mahdollisuuksia tuottaa niille sähköä ja lämpöä luomalla alueelle omat verkot sekä tuottamalla energia olemassa olevilla polttoaineilla, tuuli- ja aurinkoenergialla tai hukkalämmöllä otettuna esimerkiksi loppusijoitetusta jätteestä tai jätevesien sisältämästä energiasta. Näin luodaan mahdollisuus energiayrittäjille tarjota palveluna alueen yritysten tarpeisiin ja ylijäämä alueen ulkopuolelle.
Yhteyshenkilö: Esa Ekholm, esa.ekholm(at)ladec.fi

 

ORIMATTILAN HENNA – VÄHÄHIILISEN PUUTARHAKAUPUNGIN PILOTTI

Toteuttaja: Orimattilan kaupunki
Projektin kesto: 1.9.2015 – 31.12.2017
Kustannusarvio: 356 160 €
Projektin tavoite:
Päätavoitteena on kehittää uusia vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen tähtääviä ratkaisuja. Hanke tähtää PK-yritystoiminnan kasvuun ja kehittymiseen sekä uusien työpaikkojen luomiseen Lahden kaupunkiseudulle. Hennan puutarhakaupunki toimii innovaatioiden kohdealueena ja pilottikohteena. Hankkeen toisena tavoitteena on säästää energiaa ja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Tavoitteisiin pyritään kokonaisvaltaisesti neljän kehittämislinjan kautta: 1. ilmastotietoinen kaavoitus ja rakennussuunnittelu 2. energiatehokas liikkumisen malli 3. uudet vähähiiliset palvelujen tuottamisen mallit 4. uusiutuviin energialähteisiin perustuva aluelämpöjärjestelmä. Toimenpiteet Kehittämislinja 1: Kaavoituksessa haetaan tiiviin rakentamisen keinoja, joilla kaupunkimainen tehokkuus pystytään toteuttamaan viihtyisässä puutarhakaupunkiympäristössä. Puun käyttöä suositaan hiilen varastoimiseksi. Saatujen kokemusten perusteella ratkaisuja kehitetään ja sovelletaan uusilla osa-alueilla. Kehittämislinja 2: Liikkuminen perustuu raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan kaupunkitilan käyttöä. Pysäköintiyhtiön toiminta käynnistetään, pysäköinnin konseptit toteutetaan ja käynnistetään näiden hallinnointi. Yhteiskäyttöautopalveluita kehitetään ja liityntäliikenne organisoidaan. Liikkumisen ohjauksen toimenpitein lisätään tietoisuutta liikkumisen vaihtoehdoista. Kehittämislinja 3: Ideoitua palveluiden mallia kehitetään edelleen konsepteiksi, jossa palvelut tuotetaan energiatehokkaasti hyödyntäen sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin osaamista. Konsepteista osa valitaan pilotoitavaksi Hennan palveluita toteutettaessa. Kehittämislinja 4: Hennaan toteutetaan aluelämmitysjärjestelmä, jossa energia tuotetaan useiden maalämpöyksiköiden ja vara- ja huippukuormayksikkönä toimivan pellettilaitoksen hybridiratkaisulla. Järjestelmässä otetaan huomioon tulevaisuuden energiantuotantomahdollisuudet, erityisesti aurinkosähkö. Hanke vastaa kehittämislinjojen tiivistä koordinaatiosta toisiinsa ja kaupungin omaan toimintaan.

Projektipäällikkö vastaa hankesisällöistä, aikatauluista ja resursoinnin suunnittelusta yhteistyössä kaupungin ja sidosryhmien kanssa. Aiemmin luodut portaali www.hennaan.fi ja virtuaalimalli hyödynnetään alueen markkinoinnissa ja erilaisten yhteistoimintamallien kehittämisessä. Yhteyshenkilö: Kimmo Kuparinen, kimmo.kuparinen(at)orimattila.fi

 

LÄHIRUOASTA UUTTA LIIKETOIMINTAA – LOCAL STREET FOOD

Toteuttaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä
Projektin kesto: 1.1.-31.12.2014
Kustannusarvio: 81 600 €
Projektin tavoite:
Hanke tukee uuden liiketoiminnan syntymistä elintarvikealan pk-yrityksiin luomalla yritysyhteistyön toi-mintamallin tapahtumaruokailuun. Tavoitteena on nostaa vastuullisesti tuotettu lähiruoka esille tapahtu-missa kehittämällä kuluttajia kiinnostavia uusia paikallisia tuote- ja palveluideoita. Hankkeen tavoitteena on tukea myös nuorten omaa yrittäjyyttä. Hankkeessa selvitetään keinoja, joilla paikallinen ruoka ja paikalliset yritykset voivat päästä esille erityisesti suurten tapahtumien ruokatarjoilussa. Hankkeessa tehdään benchmarking-matka Ruotsin Faluniin hiihtolajien MM-kisoihin helmikuussa 2015. Matkan tarkoituksena on hakea kokemuksia siitä, miten tapahtuman markkinoinnissa luvattu paikallisen ruoan esiin nostaminen on käytännössä toteutettu. Vaihtoehtoisesti järjestetään vastaava matka muuhun merkittävään tapahtumaan.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi liiketoimintamalli alueen pk-yritysten yhteistyöstä tapahtumaruokailun tuottamisessa. Sen myötä mukana oleviin yrityksiin syntyy uutta liiketoimintaa ja yritykset huomioivat toiminnassaan kestävän toiminnan periaatteita. Hankkeen tuloksena syntyy myös selvitys lähiruokayritysten markkinoillepääsystä koskien suuria tapahtumaruokailuja, ml. benchmarking-matkan kokemukset ja yhteenveto Päijät-Hämeen alueella järjestettävistä potentiaalisista tulevista tapahtumista vuoteen 2019 asti.
Yhteyshenkilö: Sanna Lento, sanna.lento(at)hamk.fi

 

VENÄJÄN VIENTI KASVUUN

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.12.2014-31.8.2016
Kustannusarvio: 430 070 €
Projektin tavoite:
Hankkeessa pyritään lisäämään Päijät-Hämeen alueen pk-yritysten kasvuedellytyksiä Venäjän markkinoilla määritellyillä vienninedistämistoimenpiteillä sekä tarjoamalla yrityksille vankkaa liiketoimintaympäristön ja -kulttuurin, kielen, yhteiskuntarakenteen ja lainsäädännön tuntemusta sekä hyviä ja luotettavia paikallisia yhteistyökumppaneita. Päijät-Hämeessä on perinteisesti vahvoja teollisuudenaloja ja vahvaa osaamista, kuten auto-, kaivos-, vesi-, ilmailu-, alumiini-, pintakäsittely-, metalli-, konepaja- sekä kone- ja laitevalmistus. Pk-yrityksillä ei kuitenkaan ole yksinään riittävästi resursseja, eikä osaamista Venäjän markkinapotentiaalin hyödyntämiseksi sekä viennin käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi tehokkaasti. Venäjän kasvavia markkinoita on pystyttävä hyödyntämään alueen yritysten lähtökohdista käsin entistä tehokkaammin, jotta uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja syntyisi Päijät-Hämeeseen. Vienninedistämistyöhön on panostettava entistä vahvemmin ja tarpeisiin on pyrittävä vastaamaan yrityslähtöisesti.

Hankkeessa tavoitellaan mukana oleville yrityksille liiketoiminnan kasvua ja markkinoiden systemaattista laajentumista Venäjälle vahvistamalla yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia, kehittämällä yritysten vientistrategioita ja -toimenpiteitä, tuottamalla yrityksille kilpailuetua ja -kykyä omalla osaamisalueellaan, madaltamalla yritysten kynnystä ja vähentämällä niiden riskiä lähteä Venäjän markkinoille sekä kehittämällä yritysten erilaisia yhteistyömuotoja, myynti- ja kumppanuusverkostoja kansainvälisen liiketoiminnan viitekehyksessä. Hankkeen tuloksena on luotu toimintamalli, jolla voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti vienninedistämistoimenpiteitä ja mallin avulla kyetään löytämään uusia ja toimivia asiakkuuksia sekä toimivat myynti- ja markkinointikanavat Venäjällä. Hankkeen lopputuloksena yrityksillä on tieto keskeisistä markkina-alueista ja kilpailijoista sekä ymmärrys siitä, miten yritys voi toteuttaa menestyksekkäästi Venäjän vientiään.
Yhteyshenkilö: Saija Tillgren, saija.tillgren(at)ladec.fi

 

CO-DESIGN BAY – SUUNNITTELUVERKOSTOJEN TOIMINTA-ALUSTA

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.1.2015-31.12.2015
Kustannusarvio: 214 160 €
Projektin tavoite:
Suomella on maine muotoilumaana. Muotoiluosaajien läsnäolo esimerkiksi Lahden seudulla on merkittävästi edistänyt alueen teollisuusyritysten menestymistä. Suomen muotoilukenttä ei silti vielä ole tehokkaasti kyennyt palvelemaan suuria asiakkaita kotimaisilla tai kansainvälisillä markkinoilla. Lahden alueelle kehittyneellä muotoiluekosysteemillä on edellytykset toimia Suomessa teollisten alojen suunnittelun palvelutuotannon ja kehittämisen veturina. Johtava asema edellyttää toimivaa rakennetta alan huippuosaajien yhteistoiminnan mahdollistamiseksi, vuorovaikutusta edistävässä yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten muotoiluekosysteemien kanssa. Toimivasta muotoilustrategiasta ja -ekosysteemistä huolimatta Lahden alueelta puuttuu edelleen teollisten alojen muotoilun käytännön prosesseja ja pilotointia tukeva toimintaympäristö, johon alan kärkiosaajat voisivat sijoittua. Alueelta ponnistavan osaamisen aivovienti ja merkittävien T&K -projektien valuminen muualle, syö resursseja.

Co-Design Bay -hankkeen tavoitteena on: 1. kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden yhteistoimintamalli, joka tukee alan kasvua ja kansainvälistymistä (mm. yritykset, rahoitusorganisaatiot, kehitysyhtiöt, toimialaorganisaatiot, yliopistot) 2. kehittää Suomen suunnittelupalveluverkoston yritysten projekti- ja yhteistyöalustan toimintamalli, joka mahdollistaa suuremppien ja vaativampien toimeksiantojen vastaanottamisen, sekä 3. pilotoida kehitettävissä toiminta-alustoissa tapahtuvaa toimintaa käytännössä.

Hankkeen avulla kehitettävien sisältöjen on tarkoitus: I) mahdollistaa suunnitteluverkoston osaajista asiakaskohteisesti räätälöitävien verkostotiimien käyttöön perustuva teollisten muotoilualojen palveluiden tarjonta, sekä II) mahdollistaa teollisuus- ja palveluyrityksille muotoiluprosessien tuloksekas ja luotettavan ulkoistaminen ko. verkostotiimeille. Suunnittelun huippuosaajien yhteistoiminnan avulla voidaan saavuttaa tarjooman laajuus ja kapasiteetti, jotka mahdollistavat maailmanluokan muotoilupalvelujen tuottamisen ja näin ollen kilpailemisen suurten kansainvälisten muotoilu- ja T&K -palveluntarjoajien rinnalla, merkittävistä kansainvälisistä suunnittelutoimeksiannoista.

Pilotoitava yhteistoiminta mahdollistaa PK-yrityksille laajemman ja laadukkaamman palvelutarjonnan entistä suuremmille asiakkaille, sekä nykyistä vaativampien toimeksiantojen vastaanottamisen koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Kehitettävillä prosesseilla ja toimintaympäristöllä pyritään positiivisiin vaikutuksiin koko Suomen suunnittelualan liikevaihdon kehittymisessä. Hankkeen avulla kehitettävä teollisten alojen muotoiluliiketoiminnalle ainutlaatuinen toimintaympä-ristö parantaa edellytyksiä alalla toimivien kasvu- ja kehitysmyönteisten palveluyritysten tehokkaalle ja tuloksekkaalle yhteistoiminnalle keskenään, sekä rahoittajatahojen, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden, ja muotoilualan koulutusorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö nopeuttaa suunnitteluyritysten tarjooman kehittymistä projektialihankintaa pidempikestoisten strategisten kumppanuuksien tasolle, mikä puolestaan edesauttaa asiakasyritysten kehittymistä muotoiluintensiivisiksi. Muotoiluintensiiviset yritykset, joiden liiketoiminnassa muotoilulla ja muotoilijoilla on strateginen rooli, ovat keskimäärin tuottavampia ja niillä on kilpailijoita paremmat asemat markkinoilla. Co-Design Bay hankkeen alkuperäiset tavoitteet on johdettu Lahti Industrial Design Advisory Board -ryhmän esille tuomista tarpeista. Ryhmä koostuu kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien yritysten ja organisaatioiden avainhenkilöistä, jotka edustavat muotoilupalvelutarjonnan tärkeimpiä kohderyhmiä.
Yhteyshenkilö: Kristian Keinänen, kristian.keinanen(at)ladec.fi

 

VÄHÄHIILISYYDESTÄ UUTTA LIIKETOIMINTAA JA KILPAULUETUA YRITYKSILLE JA KUNNILLE (VÄLKE)

Toteuttaja: Suomen ympäristökeskus
Projektin kesto: 1.3.2015-31.7.2017
Kustannusarvio: 501 257 €
Projektin tavoite:
Suomeen tuodaan vuosittain fossiilisia energialähteitä kahdeksalla miljardilla eurolla enemmän kuin viedään. Kauppataseen kahden miljardin vaje olisi kurottavissa pelkällä energian säästöllä, energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Cleantech-ala on tällä hetkellä nopeinten kasvavia aloja niin Suomessa, kuin globaalisti. Suomalaisyritykset eivät kuitenkaan saa parasta mahdollista apua kotimaastaan, kun clenatech-tuotteille ja palveluille ei ole riittävää kotimarkkinoita. Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuva prosessi, joka vie Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tarkoituksena on synnyttää uudenlainen tapa toimia, kun halutaan pk-yritysten ja kuntien omassa toiminnassaan siirtyvän vähähiilisiin ratkaisuihin.

Hankkeen tuloksia ja hankkeessa syntynyttä toimintatapaa tullaan toteuttamaan ja hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen SYKEn koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU – projektissa. HINKUn tavoite, vähentää 80 % kasvihuonekaasupäästöjä, on asetettu vuoteen 2030, joten tässä hankkeessa saatujen tulosten hyödyntämisen jatkuvuus on turvattu. Tämän hankkeen tulokset ja menetelmät ovat tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikkialla Suomessa, siksi demonstraatioilla ja viestinnällä on hankkeessa tärkeä rooli. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä ei useinkaan oteta käyttöön. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuntiakin. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa.

Investointien toteuttamiseen on tarjolla myös rahoitusinstrumentteja. Mitkä ovat tekijät, jotka muodostavat pullonkaulan käyttämättömän potentiaalin hyödyntämiselle. Tähän ongelmaan tässä hankkeessa haetaan ratkaisua. HINKU-hankkeessa syntynyt tieto ja verkostot luovat hyvät edellytykset uudentyyppisten toimintamallien kehittämiselle. Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia menettelytapoja ja toimintamalleja, joilla pystytään nykyistä tehokkaammin saamaan yritykset ja kunnat ottamaan käyttöön kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä cleantech-ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Tavoitteena on myös synnyttää kysyntää vähähiilisyyttä edesauttaville uusille ja innovatiivisille cleantech -tuotteille, -ratkaisuille ja -menetelmille yritysten hankinnoissa ja kuntien julkisissa hankinnoissa. Hankkeessa tuotetaan menetelmäkuvaus prosessista, jolla vähähiilisyyttä edistäviä cleantech-ratkaisuja yrityksissä ja kunnissa tulisi (julkisilla varoilla) tukea parhaan kustannushyötysuhteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös tutkia ja analysoida noin 120 pk-yritystä ja 150 kiinteistöä kohdekunnissa. Yritysten ja kiinteistöjen omistajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on lisätä vähähiilisyyttä parantavien ratkaisujen käyttöönottoa kohteena olevissa yrityksissä ja kiinteistöissä. Tavoitteena on jo hankkeen aikana vähentää merkittävässä määrin fossiilisen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä kohdeyrityksissä ja -kiinteistöissä.
Yhteyshenkilö: Jyrki Tenhunen, jyrki.tenhunen(at)ymparisto.fi

 

KESTÄVÄN YRITTÄJYYDEN INNOVAATIOT

Toteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Projektin kesto: 1.12.2014-30.11.2017
Kustannusarvio: 738 460 €
Projektin tavoite:
Alueille on välttämätöntä luoda uusia, alueellisiin vahvuuksiin ja älykkääseen erikoistumiseen oh-jautuvia ratkaisuja. Nämä ratkaisut rakentuvat paikan, innovatiivisuuden, verkostojen ja yrittäjyyden uudenlaisille yhdistelmille (konfiguraatioille). Käsillä oleva hanke pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Alueen näkökulmasta on kriittistä, miten kehitysprosessien kannalta suotuisia uusia kehitysalustoja voidaan luoda, olemassa olevia kiihdyttää ja kehittää kohti työpaikkojen luomista ja miten näillä alustoilla toimivat organisaatiot voivat yhdessä luoda lisäarvoa tuottavia innovaatioita ja uudenlaisia toimintamalleja. Alueen olemassa olevat vahvuudet rakentuvat pitkälti alueella jo toimivien yritysten osaamispohjasta. Näiden organisaatioiden tukeminen kehitysprosessien suuntaamisessa on olennaista, jotta nämä vahvuusalueet olisivat tehokkaasti hyödynnettävissä syntyvissä verkostoissa, innovaatioissa sekä uusissa yrityksissä. Alueella toimivien verkostojen kehittyminen kohti paremman arvon luomisen prosesseja vaatii yllättäviäkin yhdistelmiä ja yhteistyön oppimista. Tästä johtuen kyse on välttämättä pitkistä prosesseista, joissa on tarvetta erilaisille verkostojen kokoonjuoksijoille, fasilitoijille ja yhdistäville hankkeille. Alueella esiintyvä yrittäjyys on edelleen vain marginaalisesti kytkeytynyt kehitysalustojen vahvuustekijöihin. Uutta luova ja kasvupotentiaalia tarjoava yrittäjyys rakentuu yhä enemmän opiskelijayhteisöissä syntyviin kansainvälisiin tiimeihin sekä kehitysalustoja ja oppilaitoksia yh-distäviin yrityshankkeisiin.

Hankkeen toteutuksesta vastaa LUT Lahti School of Innovation, osin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. LUT:n strategian painopisteitä ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja entistä vahvemmin yrittäjyys ja ne näkyvät myös tässä hankkeessa. Hanke koostuu neljästä työpaketista: 1) Alueelliset kehitysalustat (LUT), 2) Uudenlaiset arvoverkostot (LUT), ja 3) Start-up -toiminnan ja opiskelijayrittäjyyden tukeminen ja fasilitointi (LUT ja LAMK). Hanke tuo alueelle monia uutuusarvoisia (myös vihreän talouden) prosesseja ja tuloksia. Ensinnäkin, se yhdistää LUTin ja LAMKin opiskelijayrittäjyyteen liittyvät kehittämisosaamiset ja kytkee niitä tehokkaasti alueen osaamispohjaan. Toiseksi, hanke ottaa alueella aiemmin kehitettyjä innovaatiotyökaluja käyttöön erilaisten uusien arvoverkostojen kehittämiseen. Kolmanneksi, hanke kohdistuu myös sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole normaalin yrityskehittämisen polttopisteessä – näitä ovat esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset sekä yritykset, joiden kasvuorientaatio on ollut hukassa. Lopuksi, hanke nostaa esiin kaksi uudenlaista kehitysalustaa, joiden työvoima- ja kasvupotentiaali ovat lupaavia hyvin nopeallakin aikajänteellä.
Yhteyshenkilö: Hilkka Laakso, hilkka.laakso(at)lut.fi

 

REISKA – RESURSSITEHOKUUDEN PARANTAMISELLA TEHOA LIIKETOIMINTAAN

Toteuttaja: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Projektin kesto: 1.1.2015-31.12.2017
Kustannusarvio: 908 540 €
Projektin tavoite:
Kestävän kasvun ja uusien työpaikkojen tavoitteleminen on koko Euroopan haaste. Toisaalta il-mastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnonvarojen ehtyminen aiheuttavat globaaleja haasteita. Eurooppalaisista 75 % asuu tällä hetkellä kaupungeissa ja osuus kasvaa edelleen. Kaupungit ovatkin yhä enenevissä määrin riippuvaisia ympäröivistä alueista ja ympäristön tarjoamista ekosysteemipalveluista. Kasvava ruoan, energian ja veden kysyntä kohdistaa ympäristölle paineita, jotka saattavat johtaa ympäristön tilan heikkenemiseen ja erilaisiin kestävyyshaasteisiin. Globaalissa mittakaavassa ympäristön kestävyyden on jo katsottu ylittyneen mm. kasvihuonekaasupäästöjen ja typen- ja fosforinkiertojen osalta. Euroopan komission äskettäin hyväksymä lakiehdotus asettaa todella haastavia tavoitteita luon-nonvarojen käytön tehostamiselle esim. kierrätettävissä olevan jätteen hyödyntämisen kautta, sillä kierrätettävissä olevan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle aiotaan kieltää vuoteen 2025 mennessä. REISKA-projekti vastaa omalta osaltaan luonnonvarojen ehtymiseen liittyviin haasteisiin lisäämällä resurssitehokkuutta, siihen liittyvää osaamista sekä liiketoimintamahdollisuuksia projektin kohdealueella.

Päijät-Hämeen alueella on tehty resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita ja selvityksiä, mutta niiden tuloksia ei ole vielä täysin käytetty hyväksi. Päijäthämäläisillä yrityksillä on myös potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja, joiden hyötykäyttöä REISKA-projektissa selvitetään ja pilotoidaan. Projektin kokonaistavoitteena on kasvattaa pk-yritysten resurssitehokkuusosaamista kehitettävien ja pilotoitavien toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Esimerkkejä tehtävistä toimenpiteistä ovat teollisuusalueiden materiaalivirtojen kartoittaminen ja havainnollistaminen paikkatietopalvelun avulla sekä tekstiilien ja kuitujen hyödyntämisen toimintamallin ja kehityssuunnitelman tekeminen. Ravinnetalouteen liittyvä osuus tarkastelee case-tyyppisesti Lahden seudun ruoantuotantojärjestelmiä ja laskee ravinne-, hiili- ja vesijalanjälkiä. Em. laskelmien perusteella voidaan arvioida suljettujen ravinnekiertojen asteita ja tehostamiskeinoja aidosti suljettujen kiertojen saavuttamiseksi.
Yhteyshenkilö: Kirsti Cura, kirsti.cura(at)lamk.fi

 

EKOTEHOKKAAT KIINTEISTÖRATKAISUT – ALUEELLINEN ENERGIATIETOPALVELU

Toteuttaja: Wirma Lappeenranta Oy
Projektin kesto: 1.10.2014-30.4.2016
Kustannusarvio: 445 302 €
Projektin tavoite: Hankkeen tavoitteena on luoda julkisen hallinnon avoimeen dataan perustuva energiatietopalvelu Lappeenrannan ja Lahden kaupunkien alueelle. Energiatietopalvelu on sähköinen ja karttapohjai-nen palvelu, joka rakentuu olemassa olevan energiatiedon (mm. kiinteistöjen energiankulutustiedot) sekä uuden ja yksityiskohtaisemman energiatiedon (mm. aurinkoenergian tuotantopotentiaali kiinteistöittäin) tuottamisesta samaan kokonaisuuteen. Uusi sähköinen palvelukokonaisuus mah-dollistaa kiinteistökohtaisen vertailun erilaisten energiantuotantojärjestelmien välillä (mittareina mm. kustannukset, takaisinmaksuajat, CO2-päästöt). Hanke mahdollistaa kuluttajalle uusien vähähiilisten energiaratkaisujen aiempaa paremman arvioinnin oman kiinteistön osalta. Uusiutuvan energian ratkaisuja tarjoaville yrityksille energiatietopalvelu tarjoaa hyvän näkyvyyden, yhteisen kehittämisalustan sekä mahdollisuuden vastaanottaa tarjouspyyntöjä järjestelmän kautta. Kaupungit saavat energiatietopalvelusta työkalun, jolla energiaratkaisuja pohtiville rakentajille sekä kiinteistönomistajille voidaan tarjota puolueetonta lisätietoa päätöksenteon pohjaksi.

Hankkeen tuloksena on kahden kaupungin alueella toimiva ja yleisölle avoin energiatietopalvelu, joka nopeuttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden paranemista. Hankkeen tuloksena syntyy uusia työpaikkoja vähähiilisiä energiaratkaisuja tarjoaviin yrityksiin tehostuvan myynnin ja tuotekehityksen kautta. Energiatietopalvelu on jatkossa osa kuntien energianeuvontaa.
Yhteyshenkilö: Markku Mäki-Hokkonen, markku.maki-hokkonen(at)wirma.fi

 

RESURSSITEHOKKAAN KIVIAINEISHUOLLON JA POHJAVESIEN SUOJELUN AVOIN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖ LAAJALLE METROPOLIALUEELLE

Toteuttaja: Hämeen Maakuntaliitto
Projektin kesto: 1.1.2015-28.2.2016
Kustannusarvio: 100 000 €
Projektin tavoite: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella on yhteisen tulevaisuustarkastelun Siivet ja juuret kautta tunnistettu keskeiset yhteisen kehittämistoiminnan kärkiaiheet, joista yksi on Luonnonvarojen kestävä käyttö. Aiheeseen liittyvää projektikehitystä on viety vuodesta 2013 lukien eteenpäin yhteistoiminta-alueen yhteisessä VEDET-hankkeessa. Nyt käsillä oleva hankeaihio on VEDET-hankkeessa vuosina 2013-2014 tehdyn sidosryhmäyhteistyön tulosta. Se keskittyy kiviaineshuollon ympäristömyötäisten toiminta- ja liiketoimintamallien kehittämiseen sekä tähän kokonaisuuteen liittyviin pohjavesimonitoroinnin ratkaisuihin. Hanke on esiselvitys, joka kartoittaa kiviaineshuollon ja siihen liittyvän pohjavesimonitoroinnin nykytilan sekä näin luo pohjan laajalle, yrityslähtöiselle t&k-hankkeelle. Esiselvityksessä hahmotel-laan asiantuntijatyöpajojen kautta sujuvampaa ja älykkäämpää prosessia kiviainesten käytön (esim. aluerakennuskohteet, maankäytön suunnittelu), aineksen saatavuuden (esim. aineksen laatu ja riittävyys) ja infran kustannusten (esim. ”oikea laatu oikeaan paikkaan”, kierrätysmateriaalit, ylijäämämaat) välille sekä tarvittavia toimia toimialan ja sen innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseksi.

Hanke luo tiivistä yhteistyötä pohjavesimonitoroinnin osaamisen kehittämiseen osana infra- ja kiviainesalaa. Lähtökohtana työssä on määrittää kiviaineshuollon aluetaloudelliset vaikutukset kokonaisuutena sekä tähän liittyen muun muassa kiviaineshuollon hiilijalanjäljen suuruusluokka. Näitä keskeisiä alaa ja sen kansantaloudellisia ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia kuvaavia tietoja hyödynnetään varsinaisen hankkeen rahoituksen haussa sekä intressitahojen sitouttamisessa työhön. Esiselvityksen lopputulemana syntyy rahoituskelpoinen laaja konsortiohanke, joka tuottaa uudenlaista luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa teollista palvelukokonaisuutta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueelle. Varsinaisen hankkeen rahoituslähteet voivat olla esimerkiksi TEKES tai rakennerahasto-ohjelma ja toteutusaika 2016-2020.
Yhteyshenkilö: Paula Mustonen, paula.mustonen(at)hame.fi

 

TEOLLISET SYMBIOOSIT

Toteuttaja: Cursor Oy
Projektin kesto: 1.1.2015-31.12.2017
Kustannusarvio: 352 148 €
Projektin tavoite: Hankkeen tavoitteena on kartoittaa alueiden kiertotalouspotentiaali ja biotalousosaaminen sekä auttaa eri tahojen kiertotalouspotentiaalin konkretisoimisessa toiminnallisiksi symbiooseiksi. Teollisten symbioosien edistäminen tukee kansallisen luonnonvarastrategian toimeenpanoa ja hallitusohjelman tavoitteita edistämällä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja materiaalikiertoa, parantamalla jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisen edellytyksiä sekä luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa (KOM(2011) 571,s. 6) on asetettu tavoitteeksi, että jäsenvaltioiden tulisi auttaa yrityksiä tekemään yhteistyötä tuottamiensa jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma nostaa teollisten symbioosien edistämisen yhdeksi kahdeksasta toimenpiteestä, joilla pyritään edistämään kestävää kasvua materiaalitehokkuudella. Ohjelmapaperissa ehdotetaan kolmivuotisen teollisia symbiooseja vauhdittavan toimintamallin toteuttamista. Tämä hanke vastaa tähän ehdotukseen.

Cursor Oy toimii alueellisena koordinaattorina Etelä-Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä Motivan ja Sitran valtakunnallisesti johtaman Teolliset Symbioosit -toiminnan tuomiseksi (FISS-toimintamalli) alueiden yrityksille. Kiertotalouden potentiaali eli tarjolla olevat ja yritysten etsimät resurssit kartoitetaan yrityshaastatteluin, tilastotiedoista sekä työpajoissa, joita tullaan järjestämään useita eri paikkakunnilla. Kansallinen FISS-toimintamalli voi hyödyntää tarvittaessa myös aiemmin valmistunutta BioA-simulointimallia malliin sisällytettyjen jäte- ja sivuvirtojen osalta. Työpajojen jälkeen tiedot kerätään suljettuun Synergie-tietokantaan symbioosien etsimiseksi myös työpajojen ulkopuolella. Järjestelmä on aluekoordinaattoreiden ja Motivan käytettävissä valtakunnallisesti. Yritykset saavat räätälöidyt raportit työpajasta sitä seuraavaa suoraa yritysten välistä kontaktointia varten sekä tarvittaessa ohjauksen asiantuntijaohjaukseen symbioosin toteuttamiseksi. Alueverkostojen muodostamisesta ja FISS-toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa Cursor yllä mainitulla alueella.

Kansallisen toimintamallin tavoitteena on auttaa yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä ja ainekiertojen sulkemista, sekä synnyttää uutta liiketoimintaa. Toimintamalli on suunnattu ensisijaisesti yrityksille, mutta mukana voi olla myös, julkisen tai kolmannen sektorin toimijoita sekä ratkaisujen ja osaamisen tarjoajia. Tavoitteena on yli toimiala- ja sektorirajojen toimiva yhteiskehittäminen ja sillä tavoitellaan mahdollisimman suurta lisäarvoa ja vaikuttavuutta.

Yhteyshenkilö: Eija Hämäläinen, eija.hamalainen(at)cursor.fi

 

ALUEELLISTEN INNOVAATIOKESKITTYMIEN VAHVISTAMINEN EAKR-VIESTINNÄN KEINOIN

Toteuttaja: Uudenmaan liitto
Projektin kesto: 1.11.2014-31.10.2017
Kustannusarvio: 116 000 €
Projektin tavoite:
Tällä rakennerahasto-ohjelmakaudella etsitään alueiden kehittämisen näkökulmasta suuria strate-gisia hankekokonaisuuksia ja tavoitellaan isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Hanketyössä tarvi-taankin uusia kohtaamisia, verkostoja ja yhteistyötä. Nyt hankerahoituksessa haetaan myös alueita aidosti hyödyttävää kehittämistoimintaa, ja rakennerahastotoiminnassa painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä. Laadukkaan ja vaikuttavan hanketoiminnan tueksi tarvitaan tehokasta rahoittajan viestintää ja tukea hankkeiden hakijoille. Viestintä myös edistää toimijoiden kumppanuuksia ja tätä kautta alueiden tiedon ja osaamisen kasautumista sekä tutkimus- ja innovaatiokapasiteetin rakentamista. Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta koordinoi Uudenmaan liitto.

Koordinoivana maakunnan liittona Uudenmaan liitto vastaa myös EAKR-tiedotuksesta ja -viestinnästä yleisölle, hakijoille, potentiaalisille tuensaajille ja tuensaajille toimialueella hallintoviranomaisen viestintästrategian mukaisesti. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä maakunnan liittojen kanssa, joten hankkeessa rakentuu rakennerahastoviestinnän yhteistyön toimintamalli. Lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja monikanavainen viestintä rakennerahastotoiminnasta. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia viestintäkanavia ja otetaan käyttöön myös uusia, aiemmin vähemmän käytettyjä kanavia, kuten sosiaalinen media. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan EAKR-viestinnän toimenpiteet toiminta-alueella.
Yhteyshenkilö: Tiina Huotari, tiina.huotari(at)uudenmaanliitto.fi

 

HYVINVOINTIALAN KEHITTÄMISALUSTA JA PALVELUINNOVAATIOT

Toteuttaja: Päijät-Hämeen Koulutuskonserni -kuntayhtymä
Projektin kesto: 1.1.2015-31.12.2015
Kustannusarvio: 100 000 €
Projektin tavoite:
Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke tähtää Päijät-Hämeen hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamiseen ja innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke tuo yhteen Päijät-Hämeen tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoimijat sekä alueen hyvinvointipalveluita tarjoavat pk-yritykset ja organisaatiot. Hyvinvointitoimialaan hankeessa kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia- ja väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialalla toimii n. 2200 yritystä, jotka työllistävät n. 4500 henkilöä. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan yritysten kilpailukykyä, mahdollistetaan julkisen ja yksityisen sektorin (public-private-partnership) toimintaa, luodaan valmiuksia palveluinnovaatioiden kaupalliseen hyödyntämiseen sekä tuetaan alueen hyvinvointialan T&K&I-toimintaa. Hankkeessa muodostetaan pilotointiympäristöjä ja vahvistetaan alan yritysten hautomotoimintaa sekä kehitetään ja testataan palveluinnovaatioita ja palvelumalleja. Hanke vahvistaa alueen korkeakoulujen, yliopistojen ja koulutuslaitosten sekä alueen julkisen, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hankkeessa luodaan ja pilotoidaan palveluinnovaatioiden kehittämismalli, jota voidaan hyödyntää korkeakoulujen ja yliopistojen yritysyhteistyön kehittämisessä. Hankkeen myötä hyvinvointialan kehittämisympäristö vahvistuu ja saa vahvan koordinaattorin, jolla on mahdollisuus viestiä päijäthämäläisiä hyviä toimintamalleja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä etsiä kumppaneita tutkimus- ja kehittämisprojekteihin. Hankkeen toteutus sisältää kolme osakokonaisuutta. Palvelutoimialan kehittämistarpeista ja asiakkuuksista tehdään tarkentava kartoitus. Esille nousseiden kehittämiskohteiden ja palveluiinnovaatioiden aihioiden ympärille kootaan hyvinvointitoimialan kehittämisalustan toimijoista kehittämisryhmät. Työpajatoiminnan kautta luodaan palveluinnovaatioiden ja UBC-toiminnan kehittämismalli. Hankkeen tuloksia ovat dokumentoidut työpajat, palveluinnovaatioiden kehittämismallin raportti sekä lopputapahtuma, jossa esitellään hankkeen toiminta ja tulokset sekä nostetaan esille parhaat käytänteet ja kehittämiskohteet.
Yhteyshenkilö: Heidi Freundlich, heidi.freundlich(at)lamk.fi

 

LIIKETOIMINTAMALLIN MUUTOKSELLA KOHTI UUSIA MARKKINOITA

Toteuttaja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy
Projektin kesto: 1.12.2014-31.12.2015
Kustannusarvio: 500 000 €
Projektin tavoite:
Uusien liiketoimintamallien innovointi on yksi Suomen elinkeinoelämän keskeisimmistä haasteista. Valtakunnan tasolla on noussut vahvaan keskusteluun perinteisen tuotannollisen teollisuuden ja palveluliiketoiminnan vastakkainasettelu, joka hidastaa rakennemuutosta ja uusien innovaatioiden syntyä. Palveluketjuja kehittämällä ja digitaalista murrosta hyödyntämällä voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja parantaa kasvuyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tarve liiketoimintamallien muutokseen näkyy hyvin selkeästi myös päijäthämäläisiltä yrityksiltä tulevissa viesteissä ja toiveissa; yritykset pohtivat palveluliiketoiminnan kehittämistä ja kyseenalaistavat nykyisiä liiketoimintamalleja. Suurimpina haasteina tällöin ovat strateginen ja muutosjohtamisen osaaminen sekä mahdollisuudet pilotoida ketterästi ja nopeasti uusia liiketoimintamalleja.

Hankkeen puitteissa kehitetään alueen kasvuun pyrkivien yritysten valmiuksia liiketoimintamallien muutokseen ja kansainvälisten markkinoiden haltuunottoon sekä suunnataan liiketoiminnan kehittämistoimenpiteitä huomioiden potentiaalisten markkina-alueiden erityispiirteet ja tarpeet. Hankkeella edistetään Lahden seudun yritysten ja erityisosaajien kehittämien innovatiivisten ratkaisujen kansainvälistä kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Joukko yrityksiä on ilmaissut jo tarpeen esim. palveluliiketoimintaan ja siten uusiin liiketoimintamalleihin. Tähän tarpeeseen vastataan tarjoamalla yrityksille työkaluja muutoksen käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Kohdemarkkinan tarpeet ja erityispiirteet, alueen osaamiskärjet: cleantech- ja muotoiluosaaminen, sekä kaupallistaminen kytketään vahvasti osaksi uuden liiketoimintamallin kehittämistä. Hankkeen toimenpiteet muodostuvat nykyisten liiketoimintamallien inventoinnista sekä toimialojen rakenteellisen murroksen vaikutuksien tunnistamisesta niihin. Näiden päälle rakennetaan yrityksiä hyödyttävät kokonaisuudet uusien liiketoimintamallien luomiselle ja kehittämiselle, uusien liiketoimintamallien nopealle pilotoinnille sekä muutosjohtamisen tukemiselle.
Yhteyshenkilö: Isto Vanhamäki, isto.vanhamaki(at)ladec.fi

Eu_lippu_tekstillaVipuvoimaa