LARS Päijät-Hämeessä

LARS – Learning Among Regions on Smart Spesialization

Hankkeen kesto

1.1.2018 – 30.9.2020

Tavoite

  • – tutustua quadruple helix -toimijoiden (yritykset, julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt) yhteistyön haasteisiin ja hyviin käytäntöihin,
  • – analysoida quadruple helix -toimijoiden verkostoyhteistyötä ja selvittää alueelliset haasteet,
  • – yhtenäistää verkostoinnovoinnin käytäntöjä Euroopassa, sekä
  • – edistää älykkään erikoistumisen strategian toteutumista alueella kiertotalouden kärjen ja innovaatiosysteemin näkökulmasta.

Osallistujat

Osallistujamaita ovat Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Saksa ja Suomi.

Pohjanmaan liitto toimii hankkeen vetäjänä ja toisena alueena Suomesta osallistuu Päijät-Häme.

Rahoitus

Projekti on Interreg Baltic Sea Region –ohjelman rahoittama Itämeren alueiden verkostohanke.

 

Toimenpiteet Päijät-Hämeessä

Projekti aloitettiin alueellisten teemojen valinnalla ja osallistettavan sidosryhmän tunnistamisella keväällä 2018. Päijät-Hämeen teemaksi valittiin kiertotalous ja biologisten sivuvirtojen hyödyntäminen. Tarkasteltavaksi innovaatioverkostoksi nostettiin Päijät-Hämeen Viljaklusteri ja sen kehittämisen kannalta keskeiset toimijat. Tästä joukosta haastateltiin kesän ja syksyn 2018 aikana 23 toimijaa.

Tulosten analysoinnin jälkeen esiin nousseita haasteita käsiteltiin fokusryhmätyöpajassa tammikuussa 2019.

Kyselytutkimuksen tuloksia

Fokusryhmä työpajan keskustelua: Pekka Mäki-Reinikka Fazer Mylly, Minna Patosalmi Ferroplan Oy, Mikko Rajala Lahti Energia ja Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Innovaatiokumppanuudet ja niiden tärkeys

Viljaklusteriin kuuluvien yritysten lisäksi haastateltiin julkisia ja julkisomisteisia kuntaorganisaatioita, yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä järjestöjä, joiden toiminnan nähdään tukevan ja edistävän Viljaklusterin innovaatioprosesseja.

Alueellisessa kyselyssä toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita tarkasteltiin mm. aluekehityksen, innovaatioverkostoyhteistyön, tutkimuksen ja koulutuksen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista. Yhteistyötä arvioitiin alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Alueelliset ja kansalliset kumppanuudet arvioitiin yritysten näkökulmasta tärkeämmiksi kuin kansainväliset kumppanuudet. Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kv-kumppanuudet sen sijaan olivat tärkeämpiä tieteellisten konferenssien sekä tutkimus- ja kehittämisprojektien kautta.

Viljaklusterin toiminnassa erityisesti alueelliset innovaatiokumppanuudet toisten yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa nousivat merkittäviksi. Alueella toimivat yliopisto- ja korkeakouluyksiköt eivät tarjoa kaikkea yritysten tarvitsemaa tietoa ja osaamista. Tarvittava osaaminen löytyy kuitenkin pääkaupunkiseudun elintarviketutkimuksen ja –kehittämisen toimijoista.

Yhteistyö yritysten kanssa

Innovaatioverkostoyhteistyöhön liittyvät odotukset ja kokemukset yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä kohtasivat hyvin. Kokemukset yritysyhteistyöstä olivat jonkin verran heikompia julkisten organisaatioiden näkökulmasta. Kyselyyn osallistuneet julkiset toimijat kokivat yritysten vaatimukset esim. tukirahoituksen suhteen haastaviksi. Yritykset eivät aina ymmärrä julkisen toiminnan ja rahoituksen reunaehtoja.

Yritykset kokivat varsinkin Viljaklusteri -yhteistyön hyväksi. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva toimintamalli tuo aidosti kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot yhteen keskustelemaan ja innovoimaan. Yhteistyössä on kuitenkin aina haasteita ja parannettavaa. Verkostoyhteistyössä ja innovoinnissa pienemmät yritykset saavat enemmän hyötyjä voiden osallistua projekteihin, joihin heillä ei yksin olisi resursseja. Isot yritykset eivät välttämättä saa tukea samassa suhteessa. Tiedonvaihtoa ja nopeampaa kommunikointia yritysten välillä sekä systemaattista ajankohtaisiin teemoihin liittyvää yhteistyötä ja kohtaamisia tulee edelleen edistää.

 

Yhteistyö julkisten organisaatioiden kanssa

Varsinkin yritykset antoivat palautetta kyselyssä julkiselle sektorille. Julkisen sektorin päätöksenteko koettiin odotuksiin nähden hitaaksi ja julkisten toimijoiden aktiivisuus heikoksi. Julkinen sektori on vaatimassa yrityksiltä innovaatioita, mutta ei kuitenkaan tarjoa riittävästi tukea ja rahoitusta riskinottoon. Julkisen sektorin toimijoiden ja palvelujen toivotaan olevan enemmän asiakaslähtöisiä ja aktiivisia yritysten suuntaan. Koettiin myös että alueellisia ja kansallisia strategioita mm. kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyen sovelletaan virkamiesten toimesta eri tavoin ja tällöin strategiat eivät käytännössä ohjaa toimintaa.

Yritykset ovat kiinnostuneita eri kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä, rahoituksen painopisteistä ja teemoista. Myös se, millaisia hankkeita on alueella toteutettu tai meneillään, tulisi viestiä yrityksille aktiivisemmin. Rahoitusmahdollisuuksista ja projekteista tulisi viestiä yrityksiä kiinnostavasti.

Yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa

Päijät-Hämeen alueelta ei löydy riittävästi Viljaklusterin tarvitsemaa tutkimusosaamista. Yritykset eivät myöskään koe saavansa riittävästi tietoa alueellisten yliopistojen ja korkeakoulujen tarjonnasta ja toivovatkin niiltä lisää aktiivisuutta sekä kohdennetumpaa tarjontaa tutkimusprojekteista ja rahoituksesta. Yliopistojen ja korkeakoulujen tulisi tuntea yritysten liiketoimintaa paremmin, jotta ne osaisivat tarjota sopivia projekteja. Esiin nousi myös se, että tutkimushakkeiden tulisi olla pidemmälle valmisteltuja, jotta yritysten aikaa ei kuluisi lähtötilanteiden tarkasteluun liiaksi.

Useat Viljaklusterin yritykset käyttävät VTT:n palveluita, joita ei suoraan alueella ole, eikä VTT myöskään markkinoi alueella aktiivisesti. Fokusryhmätyöpajassa toivottiinkin, että alueellista yhteistyötä tulisi lisätä VTT:n kanssa tavoitteena alueen tutkimusinfran tehostaminen.

Alueellisen tutkimusinfran rakentaminen yhdessä yritysten, julkisen sektorin ja yliopistojen kanssa nähtiin muutenkin panostamisen arvoiseksi asiaksi. Yritysten tarpeiden tarkentaminen on tärkeää, jotta tutkimusinfra palvelee aidosti alueen yrityksiä ja mahdolliset nyt esiin nousseet puutteet alueella tarvittavasta osaamisesta voidaan korjata.

Käyntikortit vaihtuvat. Vasemmalta: Sami Pohjonen Hartwall Oy, Veli-Matti Tuokkuri Viking Malt, Kati Manskinen Lahden Ammattikorkeakoulu, Marko Mälly Päijät-Hämeen liitto, Pekka Mäki-Reinikka, Minna Patosalmi, Mikko Rajala ja Juha Hertsi.

Miten  juoksua parannetaan Päijät-Hämeessä?

Yhteenvetona todettiin, että edelleen tarvitaan yhteisiä foorumeita eri sektorien toimijoiden kohtaamiselle, avoimelle keskustelulle sekä tutkimus- ja hanketiedon jakamiselle. Avoimmuus ja luottamus ovat ratkaisevia tekijöitä innovaatioiden edistämiselle. Tapaamisten taustalla tulee olla kuitenkin aito tarve ja trimmatumpi fokus – ei kaikkea tietoa kaikille, vaan sisältöjä, jotka ovat ajankohtaisia ja toivottuja. Alueen yrityksiä palvelevaan ja kansainvälisesti kiinnostavaan tutkimusinfraan panostaminen nähtiin erittäin tärkeäksi. Lahden Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston uuden yhteistyön toivottiin tuovan tähän lisää potkua.

Yritykset tarvitsevat tiedon miten, minkä toimijan kautta ja millä ehdoilla rahoitusta saa. Lisäksi yritykset toivovat, että tutkimushankkeet olisivat pidemmälle valmisteltuja ennen kuin yritysten aikaa ja resursseja tarvitaan mukaan.

Fokusryhmäpaja tuotti konkreettisina tuloksina parikin palaveria yhteistyön kehittämiseksi.

 

Miten LARS jatkuu?

Lars projektissa tullaan kevään aikana jakamaan alueellisia kyselyiden tuloksia osallistuvien partnerimaiden kesken. Tavoitteena on löytää yhteisiä kipukohtia sekä erityisesti ratkaisuja, joita voidaan soveltaa eri maissa.

Päijät-Hämeessä projektin tuloksia käydään läpi eri foorumeilla sekä projektin etenemisestä tiedotetaan mm. Päijät-Hämeen liiton uutiskirjeessä ja nettisivuilla sekä Interreg Baltic Sea Region -ohjelman LARS-projektin nettisivuilla.

 

Taustalla älykäs erikoistuminen

Euroopan unioni edellyttää, että sen jäsenvaltiot ja niiden alueet tarkastelevat omia vahvuuksiaan ja kilpailuetujaan älykkään erikoistumisen strategian kautta. EU:n tasolla älykkäässä erikoistumisessa on kysymys investointien tehokkaammasta keskittämisestä, innovaatiotyön tuloksellisuuden parantamisesta sekä paremmasta hallinnosta ja sidosryhmien osallistamisesta.

Tunnistettujen vahvuuksien kautta alueet kilpailevat muiden vastaavien alueiden kanssa. Älykkään erikoistumisen päämäärien toteutuminen edellyttää maakunnallista yhteisymmärrystä ja alueen toimijoiden määrätietoista yhteistyötä, myös kansainvälisesti.

LARS-hanke toteuttaa yhtenä esimerkkinä Päijät-Hämeessä älykkään erikoistumisen strategiaa, jossa kärjiksi on nostettu kiertotalous, muotoilu sekä liikunta ja elämykset. Kärkiin liittyvää toimintaa alueella seurataan puolivuosittaisissa kokoontumisissa, joissa kärkien keskeiset toimijat, kuten yritykset, julkisten organisaatioiden edustajat, yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat sekä kehittäjät kohtaavat. Edelleen on haasteita saada yritysten edustajat tähän joukkoon mukaan.

Lisätiedot

Riika Kivelä, projektikoordinaattori
riika.kivela@paijat-hame.fi, puh. 044 3719 454