MAAKUNNAN KEHITYS – PALVELUT

PALVELUT-osio on jaettu kokonaisuuksiin: vähittäiskauppa, sosiaali- ja terveys sekä koulutus, jotka aukeavat välilehdiltä.

(Perus)palveluiksi lukeutuvat vähittäiskauppa sekä maakuntien ja kuntien tarjoamat lakisääteiset palvelut (terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutuspalvelut).

Alueellista kehitystä kuvaava väestön, työvoiman ja tuotannon keskittyminen ja hajautuminen kuvaavat myös palveluiden sijoittumisen kehityssuuntaa. Voimistuva alueellinen keskittyminen lisää myös alueiden välisiä eroja kun palvelut keskittyvät suurimpiin maakuntakeskuksiin niin Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa. Maaseutualueilla väestön ja kotitalouksien määrän väheneminen heikentävät palvelujen kysyntää ja näillä alueilla palveluverkko harvenee ja rakentuu liikenneyhteyksien varaan. Palvelut kuitenkin hajautuvat myös kaupunkialueiden ja -seutujen sisällä. Verkkomainen ja sirpaloitunut aluerakenne löydetäänkin yhä vahvemmin kaupunkiseutujen sisältä, eikä niinkään näiden väliltä. Myös maakuntakeskuksissa palvelut hajautuvat liikenteen solmukohtiin ja muodostavat hajallaan olevien noodien kokonaisuuden.

Vähittäiskauppojen lukumäärän kehitys kertoo päivittäistavarakaupan myymäläverkon harvenemisesta niin Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa. Myynti painottuu entistä enemmän pääteiden varsiin kaupan suuryksiköihin kun valintamyymälät (alle 400m²) ovat maakunnissa vähentyneet ja supermarketit (yli 400m²) ja erityisesti itsepalvelutavaratalot (2008 asti ? 1000m², 2009 jälkeen ? 2500 m². Ryhmään kuuluvat K-Citymarket ja Prisma) ovat lisääntyneet. Näin verkkomainen ja sirpaloitunut aluerakenne löytyy myös palvelualueina profiloituvien maakuntakeskuksien sisältä.

seur16_vahittaiskaupat_maakunnittain

seur16_valintamyymalat_maakunnittain

seur16_supermarketit_maakunnittain

seur16_itsp_tavaratalot_maakunnittain

Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimipaikkojen lukumääriä tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisesti. Tähän pääluokkaan kuuluvia palveluja tuottavat yksityisen sektorin yksiköt. Terveys- ja sosiaalipalveluiden nettokustannuksia tarkastellaan puolestaan julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden osalta.

Lue lisää täältä

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkojen lukumäärä on ollut kasvussa niin Päijät-Hämeessä kuin muualla Suomessa. Terveyspalvelut lohkaisevat pääsääntöisesti suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkojen lukumäärästä, mutta terveys- sekä sosiaalipalveluiden suhteissa on maakuntakohtaisia eroja. Pääsääntöisesti sosiaalipalveluiden osuus terveys- ja sosiaalipalveluista on Päijät-Hämeessä sekä naapurimaakunnissa kasvanut.

 

 

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannukset asukasta kohden ovat kasvaneet merkittävästi maakunnasta riippumatta. Palveluiden kustannustasoissa on kuitenkin merkittäviä maakuntakohtaisia eroja. Naapurimaakuntiin nähden Päijät-Hämeen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden nettokustannukset ovat pysyneet maltillisina, vaikka nettokustannukset ovatkin lähes puolitoistakertaistuneet.

Maakuntien välillä on suuriakin eroja sairastavuudessa ja myös terveyskäyttäytyminen (elintavat) sekä hyvinvointiresurssit (esimerkiksi tulotaso ja työllisyys) eroavat maakuntien välillä. On kuitenkin esitetty, etteivät nämä yksinään selitä suuria alueellisia kustannuseroja, vaan julkisten sote-menojen eroja selittävät enemmänkin erilaiset alueelliset toimintatavat ja tuotantorakenteet. Yhteistä Päijät-Hämeelle ja naapurimaakunnille on kuitenkin se, miten alueittain tarkasteltuna asukasta kohden kertyvän BKT:n kasvu jää kauas julkisten sote-palveluiden nettokustannusten kasvun vauhdista.

Kinnula, Petra; Teemu, Malmi; Iiris, Riippa & Erkki, Vauramo (2015). Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet. Tunnuslukuprojekti: Raportti 3, ennakko kustannustasoluvusta 21.1.2015. Kauppakorkeakoulu, Aalto-yliopisto. <http://www.aalto.fi/fi/midcom-serveattachmentguid-1e49b03a7c088769b0311e482dee5d4bc1d8b978b97/tunnuslukuprojekti.pdf>

seur16_sostervpalvelut_maakunnittain00

seur16_sostervpalvelut_maakunnittain14

seur16_sotepalveluiden_kustannukset_ph

seur16_sotekust_maakunnat

Oppilaitosten verkoston harvenemisen vauhti vaihtelee maakunnittain ja koulutusmuodoittain, mutta oppilaitosten väheneminen on myös 2010-luvun trendi.

Lue lisää täältä

Rajuimmin kouluverkon supistuminen koettelee peruskouluja sekä lukioita. Perusopetuksen oppilaitosten ja oppilasmäärän vähenemisen osalta Päijät-Häme nipuuttuu yhteen Kymenlaakson ja Etelä-Savon kanssa. Näissä maakunnissa sekä perusopetuksen oppilaitosten että oppilaiden lukumäärä on selvästi vähentynyt. Sen sijaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla oppilasmäärä on hieman lisääntynyt oppilaitosten vähenemisestä huolimatta. Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa oppilasmäärä on pysynyt lähes muuttumattomana, mutta oppilaitosten määrä on muiden maakuntien tapaan vähentynyt.

 

 

Toisen asteen koulutuksen osalta on havaittavissa ammatillisen koulutuksen suosion kasvu niin Päijät-Hämeessä kuin naapurimaakunnissa. Ainoastaan Keski-Suomessa opiskelijoiden määrä on vähentynyt sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa. Naapurimaakuntiin verrattuna ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän kasvu on Päijät-Hämeessä merkittävää.

Päijät-Hämeessä AMK-tutkinnon suorittaneet sijoittuvat yhä useammin Päijät-Hämeen ulkopuolelle, pääsääntöisesti Uudellemaalle. Tämä kertoo osaltaan Päijät-Hämeen asemasta työssäkäynti- mutta myös Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta järjestetään Päijät-Hämeessä Lahdessa ja Heinolassa. AMK-koulutusta tarjoavien kaupunkien osalta Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa lukumäärä on pysynyt muuttumattomana 2010-luvun alussa. Sen sijaan muissa naapurimaakunnissa AMK-kaupunkien lukumäärä on vähentynyt Keski-Suomea lukuun ottamatta.

Asumisen alueena suhteessa naapurimaakuntiinsa. Myös muiden naapurimaakuntien osalta yhä useampi AMK-tutkinnon suorittanut löytyy Uudeltamaalta tutkinnon suorittamista seuranneen ensimmäisen vuoden jälkeen.

seur16_peruskoulutus_suhtmuutos_maakunnittain

seur16_2asteen_koulutus_maakunnittain

seur16_lukioiden_oppil_maakunnittain

seur16_amkvalmistumisaste_maakunnittain

http://www.paijat-hame.fi