Päivitetty 13.7.2017

 

 

VÄESTÖ  Päivitetty 11.7.2017

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan väestöllä tarkoitetaan jollakin alueella (esimerkiksi koko maa, maakunta, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

 

Lähde (viittauspvm 8.2.2017): http://www.stat.fi/til/vamuu/kas.html

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA
  • Väestömäärältään Päijät-Häme sijoittuu Suomen 19 maakunnan joukossa keskikastiin.
  • Vuonna 1995 Päijät-Häme oli väestömäärältään kymmenenneksi suurin maakunta ja vuonna 2016 kahdeksanneksi suurin.
  • Maakuntien väestökehitys oli kahtiajakautunutta, tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 yhdeksässä maakunnassa väestömäärä kasvoi ja kymmenessä väheni. Päijät-Häme sijoittui väkiluvultaan kasvavien maakuntien joukkoon pienimmällä väestön lukumääräisellä kasvulla ja alhaisimmalla väestönkasvuprosentilla.

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT
  • Reilusti yli puolet suomalaisista asuu Päijät-Hämeen ja sitä ympäröivien kuuden maakunnan alueella.
  • Päijät-Hämettä ympäröi väestömäärällisesti ja väestökehitykseltään kehitykseltään hyvin erilaiset maakunnat.
  • Aikavälillä 1995-2016 Päijät-Hämeessä ja sitä ympäröivissä kuudessa naapurimaakunnassa väestön lukumäärä kasvoi viidessä maakunnassa ja väheni kahdessa. Päijät-Häme kuului kasvavien maakuntien joukkoon pienimmällä kasvuosuudella sekä lukumääräisesti että suhteellisesti mitattuna.
  • Väestömäärältään Päijät-Häme sijoittui naapureidensa joukossa kooltaan keskimmäiseksi.
  • Päijät-Hämettä ympäröivistä maakunnista Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa väestö kasvoi kaikkina vuosina koko tarkasteluajanjakson 1995-2016 ja vastaavasti väestö väheni kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina itäisissä naapurimaakunnissa Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä väestökehitys vaihteli kasvun ja tappion välillä.
  • Uudenmaan maakunnan vuotuinen väestönkasvu oli lukumääräisesti vuosina 1996-2002 jopa suurempaa kuin koko maan väestönkasvu. Sama ilmiö toistui jälleen vuosina 2015-2016.

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA  SEN KUNNAT
  • Päijät-Hämeen väestöstä reilusti yli puolet asuu maakunnan keskuksessa Lahdessa. Osuus kasvoi edelleen tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 väestömäärän kasvun sekä Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen myötä. Myös Hollola ja Orimattila kasvattivat hienoisesti osuuttaan maakunnan väestöstä muiden kuntien osuuden pienentyessä.
  • Vuosien 1995-2016 välisenä aikana Päijät-Hämeen väestömäärä kasvoi, vaikkakin vuosittainen kehitys vaihteli ja alun negatiivisen kehityksen jälkeinen pitkä kasvuvaihe kääntyi jälleen negatiiviseksi vuonna 2013, mutta vuonna 2016 väestö jälleen kasvoi hieman.
  • Koko maakunnan väestökehitykseen vaikutti oleellisesti maakuntakeskus Lahden väestökasvu, joka oli huomattavasti suurempaa kuin koko maakunnan väestömäärän kasvu. Lahden väestökasvu kompensoi maakuntatasolla väestöään menettävien kuntien väestön vähentymistä.
  • Aikavälillä 1995-2016 väestömäärä kasvoi ainoastaan kolmessa Päijät-Hämeen kunnassa: Lahdessa, Hollolassa ja Orimattilassa. Muissa kuudessa kunnassa väestö väheni.
  • Vaikka väestön väheneminen näyttäisi määrällisesti kohtuullisen pieneltä joidenkin kuntien osalta, aiheuttaa pienikin väestön väheneminen suhteellisesti suuren väestömenetyksen väestömäärältään jo entuudestaan pienissä kunnissa.

 

 

 

 

  

 

    

KUNTALIITOSKUNNAT LAHTI JA HOLLOLA

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY
  • Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueista Lahden ja Lahden seudun (Asikkala, Hollola, Orimattila) alueella asuu yli 80 % maakunnan väestöstä.
  • Vuosina 1995-2016 maakunnan väestön painopiste siirtyi yhä enemmän väestömääräänsä kasvattaneille Lahden ja Lahden seudun alueille Heinolan ja Muun Päijät-Hämeen alueiden (Hartola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä) menettäessä väestöä. Erityisen merkittävästi väestö väheni jo entuudestaan pienimmän väestömäärän omaavan Muun Päijät-Hämeen alueella.

 

 

 

 

SUKUPUOLIJAKAUMA   Päivitetty 13.7.2017

 Prosentuaalisesti mitattuna sukupuolten väliset erot ovat yleensä melko pieniä, mutta määrälliset erot naisten ja miesten välillä voivat olla alueellisesti merkittäviäkin.

 

 SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME
  • Naisten ja miesten välinen ero kaventui vuosina 1995-2016 sekä Päijät-Hämeessä että koko maassa naisten osuuden väestöstä pienentyessä ja vastaavasti miesten osuuden kasvaessa.
  • Koko maan keskiarvoon verrattuna Päijät-Häme on hyvin naisvaltainen maakunta. Erityisesti yli 50 –vuotiaiden ikäryhmissä naisten osuudet ylittävät koko maan keskiarvon.

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA
  • Miesten osuus väestöstä kasvoi kaikissa maakunnissa Lappia lukuun ottamatta vuosina 1995-2016.
  • Verrattuna muihin maakuntiin, Päijät-Häme on hyvin naisvaltainen maakunta yhdessä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kanssa.
  • Koko maan naisvaltaisimman maakunnan titteliä Päijät-Häme on pitänyt jo vuodesta 2012 lähtien.
  • Maakunnista miesvaltaisimmat maakunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja naisvaltaisimmat eteläisimpään Suomeen.

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT
  • Päijät-Häme ja sitä ympäröivät naapurimaakunnat ovat naisvaltaisia, vaikkakin kaikissa naisten osuus väestöstä laski ajanjaksolla 1995-2016.

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT
  • Päijät-Hämeessä, kuten koko maassa, miesten osuus väestöstä kasvoi vuosina 1995-2015, mutta Päijät-Hämeessä miesten osuus kasvoi maan keskiarvoa hitaammin.
  • Koko tarkasteluajanjakson 1995-2015 Päijät-Hämeen naisvaltaisimmissa kunnissa, Lahdessa ja Heinolassa, naisten osuus väestöstä oli koko maan keskiarvoa korkeampi.
  • Naisten osuus väestöstä kasvoi selvästi Hollolassa ja hienoisesti myös Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä, muissa kunnissa miesten osuus väestöstä yleisen kehityksen mukaisesti kasvoi.
  • Vuosia 2000 ja 2001 lukuun ottamatta Kärkölä oli ainoana kuntana koko aikavälin 1995-2015 miesvaltainen.

 

 

     

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY
  • Lahdessa naisten osuus laski vuosina 1995-2016 melko voimakkaasti suhteessa muihin seurannan kuntaryhmittelyn alueisiin tarkasteluajanjakson puolivälistä lähtien.
  • Lahti ja Heinola olivat selvästi naisvaltaisia, kun taas Lahden seudulla (Asikkala, Hollola, Orimattila) ja etenkin Muun Päijät-Hämeen alueella (Hartola, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä) sukupuolten välinen ero oli melko pieni. Vuonna 2016 Muu Päijät-Häme muuntui hienoisesti miesvaltaiseksi alueeksi.

 

IKÄRAKENNE

Tilastokeskuksen mukaan iällä tarkoitetaan henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto saadaan väestön keskusrekisteristä. Ikää käytetään myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.

Lähde (viittauspvm 30.3.2017): http://www.stat.fi/meta/kas/ika.html#tab2

Väestön ikärakenteella ja työväestön määrän kehityksellä on laajat vaikutukset kansatalouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Väestön ikääntymisellä on suorat vaikutukset julkisten kokonaismenojen kasvuun, julkisen talouden vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon.

Lähde (viittauspvm 30.3.2017): http://www.findikaattori.fi/fi/14#_ga=1.14486455.1684151943.1460974065

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME
  • Yleinen kehityssuunta Suomessa on iäkkäiden osuuden kasvu sekä, lasten ja työikäisten osuuden pieneneminen. Myös Päijät-Hämeen kehitys noudatteli tätä koko maan kehitystä vuosina 1995-2015.
  • Päijät-Hämeessä oli koko maan keskiarvoihin verrattuna keskimääräistä vähemmän alle 15 –vuotiaita lapsia ja 15-64 –vuotiaita työikäisiä, sekä vastaavasti enemmän 65 vuotta täyttäneitä iäkkäitä, joiden osuus väestöstä kasvoi Päijät-Hämeessä koko maan keskiarvoa nopeammin.
  • Päijät-Hämeen ikärakenteessa tapahtui muutos vuonna 2004, kun 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä ylitti alle 15 –vuotiaiden osuuden. Koko maassa vastaava muutos tapahtui keskiarvoisesti muutamaa vuotta myöhemmin.
  • Vuoteen 2000 asti Päijät-Hämeessä oli työikäisiä koko maan keskiarvoa enemmän, mutta työikäisten osuus väestöstä pieneni huomattavan nopeasti. Aikavälin viimeisinä vuosina näkyy ns. suurten ikäluokkien siirtyminen 15-64 –vuotiaiden työikäisten ryhmästä 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden ikäryhmään. Aivan viimeisellä viisivuotiskaudella alle 15-vuotiaiden osuuden lasku näyttäisi yleisesti tasaantuneen.
  • Ikäryhmien muutos lukumääräisesti tarkasteltuna antaa hieman erilaisen kuvan kuin ikäryhmien välisen väestöosuuden tarkastelu. Lukumääräisesti tarkasteltuna vuosien 1995-2015 aikana 0-14 –vuotiaiden lasten määrä vähentyi ja 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden määrä kasvoi huomattavasti sekä Päijät-Hämeessä että koko maassa. Sen sijaan 15-64 –vuotiaiden työikäisten määrä pieneni Päijät-Hämeessä, mutta kasvoi koko maassa.

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Lasten eli alle 15 –vuotiaiden osuus väestöstä laski tarkasteluajanjaksolla 1995-2015 kaikissa maakunnissa. Yleisesti osuuden lasku tasaantui ajanjakson lopulla. Päijät-Hämeessä lasten osuus väestöstä oli selvästi alle koko maan keskiarvon.
  • Lasten lukumäärä kasvoi vuosina 1995-2015 ainoastaan kolmessa voimakkaan väestökasvun maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa alle 15 –vuotiaiden lukumäärä väheni. Päijät-Hämeessä lasten lukumäärä laski huomattavasti.

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Kaikissa maakunnissa 15-64 –vuotiaiden työikäisen väestön osuus koko väestöstä laski vuosina 1995-2015.
  • Tarkasteluajanjakson alussa vuosina 1995-2000 työikäisten osuus väestöstä oli Päijät-Hämeessä toiseksi suurin heti Uudenmaan jälkeen ylittäen koko maan keskiarvon. Tämän jälkeen työikäisten osuus väestöstä laski Päijät-Hämeessä moniin muihin maakuntiin verrattuna nopeasti jääden selvästi alle maan keskiarvon. Vuonna 2015 Päijät-Hämeen työikäisten osuus maakunnan väestöstä oli jo maakunnista seitsemänneksi alhaisin. Työikäisten osuus väestöstä pieneni maakunnista eniten juuri Päijät-Hämeessä.
  • Työikäisten lukumäärä kasvoi kuudessa maakunnassa vuosien 1995-2015 välisenä aikana. Muissa maakunnissa, myös Päijät-Hämeessä, määrä laski.

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi kaikissa maakunnissa tarkasteluajanjakson 1995-2015 aikana. Osuuden kasvu oli voimakkainta erityisesti vuosien 2010 ja 2015 välisenä aikana. Päijät-Hämeessä iäkkäiden osuus väestöstä nousi huomattavasti nopeammin kuin useissa muissa maakunnissa.
  • Valtaosassa maakunnista 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli koko maan keskiarvoa huomattavasti suurempi. Myös Päijät-Hämeessä oli koko maan keskiarvoa suurempi osuus 65 vuotta täyttäneitä ja viimeisinä vuosina Päijät-Häme oli selvästi 65 vuotta täyttäneiden osuudessa maakuntien kärkipäässä. Vuonna 2015 oli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Päijät-Hämeessä maakunnista kuudenneksi suurin, kun vielä vuonna 1995 Päijät-Hämeessä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli kuudenneksi pienin.
  • Lukumääräisesti tarkasteltuna vuosien 1995-2015 välisenä aikana iäkkäiden lukumäärä kasvoi kaikissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä iäkkäiden määrän prosentuaalinen kasvu oli toiseksi suurin.

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Tarkasteluajanjaksolla 1995-2015 Päijät-Hämeessä ja naapurimaakunnissa kehitys eteni kuten yleisesti Suomessa eli alle 15 –vuotiaiden lasten osuus väestöstä laski. Päijät-Hämeessä lasten osuus väestöstä laski melko jyrkästi useisiin naapurimaakuntiin verrattuna.

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Vuosina 1995-2015 Päijät-Hämeessä ja sen naapurimaakunnissa työikäisen väestön eli 15-64 –vuotiaiden osuus koko väestöstä pieneni. Osuuden pieneneminen voimistui erityisesti viimeisen viisivuotisajanjakson aikana, jolloin työikäisten ikäryhmästä siirtyi huomattava määrä ns. suurten ikäluokkien väestöä 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden ikäryhmään.
  • Koko tarkasteluajanjakson 1995-2015 tarkasteltavasta seitsikosta Uusimaa oli selvästi työikäisvaltaisin. Vuoteen 2000 asti Päijät-Häme oli selvästi toisena ja osuudeltaan yli maan keskiarvon, mutta tämän jälkeen työikäisten osuus väestöstä laski Päijät-Hämeessä voimakkaasti.

 

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • Päijät-Hämeessä ja naapurimaakunnissa kehitys kulki kuten muuallakin maassa eli sekä iäkkäiden osuus väestöstä että lukumäärä kasvoivat merkittävästi.

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT
  • Vuosien 1995-2015 aikana 0-14 –vuotiaiden lasten lukumäärä väheni Päijät-Hämeessä selvästi ja erityisesti 15-64 –vuotiaiden työikäisten määrä pieneni merkittävästi. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden määrä kasvoi huomattavasti.
  • Päijät-Hämeen ikärakenteessa tapahtui muutos vuonna 2004. Tuolloin iäkkäiden osuus ylitti lasten osuuden ja sen jälkeen iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi nopeasti.
  • Alle 15 –vuotiaiden määrä pienentyi vuosittain Päijät-Hämeessä koko tarkasteluajanjakson 1995-2015. 15-64 –vuotiaiden määrä puolestaan väheni lähes koko ajanjakson ja etenkin vuodesta 2010 lähtien määrä laski vuosittain voimakkaasti, ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvan väestön siirtyessä 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.

 

 

 

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

 

  • Alle 15 –vuotiaiden osuus kunnan väestöstä laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa vuosina 1995-2015. Osuuden lasku tasaantui hieman koko maassa ajanjakson lopulla, näin myös Päijät-Hämeessä. Vaikka kuntien välillä on eroja, koko maakunnan kehitykseen vaikutti väestöltään suurin Lahti, jossa lasten määrä kääntyi ajanjakson lopussa kasvusuuntaiseksi.
  • Päijät-Hämeessä alle 15 –vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli suurin koko tarkasteluajanjakson 1995-2015 Hollolassa, Orimattilassa ja Kärkölässä. Näissä kunnissa lasten osuus oli koko ajanjakson Päijät-Hämeen keskiarvoa suurempi, Hollolassa ja Orimattilassa myös koko maan keskiarvoa suurempi.
  • Vuosina 1995-2015 lasten lukumäärä pieneni kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Lukumääräisesti eniten alle 15 –vuotiaden määrä väheni Heinolassa, Lahdessa ja Hollolassa. Suhteellisesti mitattuna Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä lasten määrä väheni erittäin merkittävästi, näissä kunnissa lasten määrä aikavälillä laski yli puolet vuoteen 1995 verrattuna.

 

 

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Tarkasteluajanjaksolla 1995-2015 Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa 15-64 –vuotiaiden sekä osuus koko väestöstä että lukumäärä pieneni. Osuuden pieneneminen voimistui ajanjakson lopulla ns. suurten ikäluokkien siirtyessä työikäisten ikäryhmästä 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.
  • Aiemmin Päijät-Hämeessä oli 15-64 -vuotiaiden työikäisten osuus väestöstä koko maan keskiarvoon nähden suurempi, mutta vuonna 2015 Päijät-Hämeen keskiarvo oli jäänyt jälkeen koko maan keskiarvosta.
  • Työikäisten osuus väestöstä oli koko tarkasteluajanjakson 1995-2015 suurin Lahdessa. Lukumääräisesti eniten työikäisten määrä väheni Heinolassa, mikä vastasi neljännestä Heinolan työikäisestä väestöstä. Suhteellisesti mitattuna eniten työikäinen väestö väheni Padasjoella, Sysmässä ja Hartolassa, joissa työikäinen väestö supistui kolmanneksella.

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  •  Tarkasteluajanjaksolla 1995-2015 Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä sekä lukumäärä kasvoi merkittävästi. Osuuden kasvu tapahtui erityisesti ajanjakson loppupuolella vuodesta 2010 lähtien.
  • 65 vuotta täyttäneiden osuus oli vuosina 1995-2015 alhaisin Hollolassa, jossa 2012 vuoteen saakka 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli koko maan keskiarvoon verrattuna alhaisempi, mutta vuonna 2013 Hollolassakin, kuten muissa Päijät-Hämeen kunnissa, oli koko maan keskiarvoa suurempi osuus 65 vuotta täyttäneitä.
  • 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvoi eniten Padasjoella, Sysmässä ja Heinolassa. 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvoi prosentuaalisesti selvästi eniten Hollolassa, jossa iäkkäiden määrä yli kaksinkertaistui. Myös Heinolassa ja Lahdessa iäkkäiden suhteellinen kasvu oli suurta.

 

 

 

 

KUNTALIITOSKUNNAT

  • Kuntaliitosten yhteydessä pienemmän kunnan ominaispiirteet sulautuvat tilastollisesti suuremman kunnan mukaisiksi, vaikka alueet saattavat olla kehitykseltään ja profiileiltaan hyvin erilaisia.
  • Hollolan ja Hämeenkosken kuntaliitoskuntien kehitys vuosina 1995-2015 erosi hieman toisistaan. Hämeenkoskella lasten osuus väestöstä oli selvästi Hollolaa pienempi. Lasten osuus väestöstä Hämeenkoskella oli laskusuunnassa, mutta viimeiset kaksi vuotta ennen kuntaliitosta lasten osuus väestöstä kasvoi, toisin kuin Hollolassa jossa lasten osuus väestöstä jatkoi pienenemistä. Työikäisten osuus väestöstä oli Hämeenkoskella selvästi Hollolaa pienempi. Työikäisten osuus Hämeenkoskella pysyi tasaisena ja jopa nousi vuoteen 2010 asti jonka jälkeen alkoi voimakas laskusuunta. Hollolassa sen sijaan työikäisten osuus väestöstä on laskenut jo vuosituhannenvaihteesta alkaen. Hämeenkoskella iäkkäiden osuus väestöstä oli selvästi Hollolaa suurempi, mutta viimeisinä vuosina ero kaventui kun Hollolassa iäkkäiden osuus nousi nopeasti ja voimakkaasti.

 

 

  • Lahden ja Nastolan kuntaliitoskuntien kehitys vuosina 1995-2015 oli myös hieman erilaista. Nastolassa lasten osuus väestöstä oli selvästi Lahtea suurempi, muutoin lasten osuus laski molemmissa kunnissa lähes identtisesti. Työikäisten osuus väestöstä oli Nastolassa ja Lahdessa lähes samanlainen. Nastolassa työikäisiä oli tarkastelujakson 1995-2014 alussa hieman enemmän kuin Lahdessa, mutta aikavälin lopussa Nastolan työikäisten osuus väestöstä laski Lahtea nopeammin, vaikka molemmissa voimakas osuuden lasku alkoi vuodesta 2009. Lahdessa iäkkäiden osuus väestöstä oli Nastolaa suurempi, mutta viimeisinä vuosina ero kaventui kun Nastolassa iäkkäiden osuus väestöstä nousi Lahtea nopeammin.

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

 

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla lasten osuus väestöstä laski vuosina 1995-2015.
  • Alueista lapsivaltaisin oli selvästi Lahden seutu (Asikkala, Hollola ja Orimattila).
  • Lasten osuus väestöstä oli vielä vuonna 1995 alhaisin Lahdessa, mutta lasten osuus väestöstä voimistui Lahdessa selvästi. Muilla alueilla lasten osuus jatkoi laskuaan, mutta Lahdessa vuodesta 2009 lähtien lasten osuus väestöstä pysyi ennallaan ja lasten lukumäärä jopa kasvoi.
  • Heinolassa ja Muun Päijät-Hämeen alueella (Hartola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä) lasten osuus väestöstä pieneni aikavälillä melko paljon.

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla työikäisten osuus väestöstä laski vuosina 1995-2015.
  • Työikäisien osuus väestöstä oli koko ajanjakson suurin Lahdessa ja pienin Muun Päijät-Hämeen alueella.

 

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi vuosina 1995-2015, erityisen voimakkaasti tarkasteluajanjakson viimeisinä vuosina. Kehitys oli samanlaista kaikilla alueilla.
  • Iäkkäiden osuus väestöstä oli koko ajan suurin Muun Päijät-Hämeen alueella. Heinolassa iäkkäiden määrä väestöstä nousi nopeasti ja lähes saavutti Muun Päijät-Hämeen alueen. Lahdessa ja Lahden seudulla iäkkäiden osuuden kehitys oli hyvin samanlaista. Näillä alueilla iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi etenkin vuodesta 2009 lähtien.

 

 

KESKI-IKÄ

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Lähde (viittauspvm 7.4.2017): http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/ika.html#tab1

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA
  • Alueellisten keski-ikäerojen taustalla on alueen ikärakenne. Väestön keski-ikä nousi kaikissa maakunnissa vuosina 1995-2015. Samalla myös maakuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat. Vielä vuonna 1995 maakuntien väliset erot olivat melko pieniä, mutta kasvoivat vuoteen 2015 mennessä.
  • Päijät-Hämeen väestön keski-ikä oli vuosien 1995-2015 aikana koko maan keskiarvoa korkeampi. Miesten keski-ikä oli maakuntien välisen vertailun perusteella lähes keskitasoa ja naisten keski-ikäsijoitus hieman Päijät-Hämeen miehiä korkeampi. Päijät-Hämeen väestön keski-iän nousi melko paljon useisiin muihin maakuntiin verrattuna.

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT
  • Päijät-Hämeessä ja sitä ympäröivissä naapurimaakunnissa kehitys vuosina 1995-2015 oli vastaavaa kuin muissakin Suomen maakunnissa eli väestön keski-ikä nousi ja samalla maakuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat.

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

 

  • Väestön keski-ikä oli Päijät-Hämeessä vuosina 1995-2015 maan keskiarvoa korkeampi.
  • Keski-ikä nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa ja kuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat. Vuonna 1995 keski-iältään korkeimman Sysmä ja alhaisimman Hollola ero oli 7,5 vuotta, vuonna 2015 väestön keski-iältään edelleen korkeimman Sysmän ja alhaisimman Hollolan välinen keski-ikäero oli 10,2 vuotta.
  • Päijät-Hämeen kunnista alhaisin keski-ikä oli koko tarkasteluajanjakson Hollolassa, ero muihin kuitenkin kaventui. Vielä vuonna 1995 Hollolassa keski-ikä oli selvästi alhaisin Päijät-Hämeen kunnista ja sen keski-ikä oli myös reilusti alle maan keskiarvon, mutta vuonna 2013 Hollolan keski-ikä nousi jo koko maan keskiarvon yläpuolelle ja ero muihin maakunnan kuntiin kaventui.
  • Lahdessa ja Orimattilassa keski-ikä nousi Päijät-Hämeen kunnista vähiten. Eniten keski-ikä nousi Padasjoella sekä myös Hartolassa, Sysmässä ja Heinolassa.
  • Keski-iän kasvun ero oli naisten ja miesten välillä suurin Kärkölässä ja Sysmässä. Niissä miesten keski-ikä nousi selvästi nopeammin kuin naisten.
  • Väestön keski-ikä oli korkein maakunnan pohjoisosan kunnissa.

 

 

 

VÄESTÖOMAVARAISUUS

Väestöomavaraisuudella tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta (syntyneet/kuolleet=väestöomavaraisuus). Arvon pudotessa alle yhden omavaraisuus on negatiivinen eli kuolleita on enemmän kuin syntyneitä.

 

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS

Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta (syntyneet-kuolleet=luonnollinen väestönlisäys).

Lähde (viittauspvm 7.4.2017): http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/syntyneet_enemm.html

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME
  • Päijät-Hämeen luonnollinen väestönlisäys oli lähes koko ajanjakson 1995-2015 negatiivinen tai nollan tuntumassa.
  • Syntyneiden osuus väestöstä Päijät-Hämeessä oli koko maata hieman alhaisempi ja kuolleiden osuus väestöstä koko maata korkeampi.
  • Väestöomavaraisuus oli Päijät-Hämeessä koko ajan negatiivinen vuodesta 2007 lähtien. Syntyneiden osuuden laskiessa väestöomavaraisuus laski myös koko maassa vuodesta 2009 lähtien.

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA
  • Väestöomavaraisuus laski kaikissa maakunnissa aikavälillä 1995-2015. Päijät-Häme sijoittui maakuntien välisessä vertailussa keskikastiin sekä väestöomavaraisuudessa että sen muutoksen suuruudessa.
  • Erot väestöomavaraisuudessa olivat maakuntien välillä suuria.

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT
  • Luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestöstä laski sekä Päijät-Hämeessä että naapurimaakunnissa aikavälillä 1995-2015, kun syntyneiden osuus väestöstä laski ja kuolleiden osuus kasvoi tai pysyi lähes ennallaan. Kehitys ei kuitenkaan ollut tasaista, vaan vuosituhannen vaihteen jälkeinen lasku tasaantui ja kääntyi joissakin maakunnissa jopa nousuun aina vuoteen 2010 saakka minkä jälkeen syntyneiden osuus väestöstä kääntyi jälleen laskuun.

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

 

KUNTALIITOSKUNNAT

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

 

 

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE =
(0-14 -VUOTIAAT + 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET) / 15-64 VUOTIAAT
Ilmoittaa kuinka monta ei-työikäistä eli ”huollettavaa” on yhtä työikäistä kohti.

 

LAPSIHUOLTOSUHDE =
0-14 VUOTIAAT / 15-64 VUOTIAAT
Ilmoittaa lasten määrän suhteessa työikäisiin.

 

VANHUSHUOLTOSUHDE =
65 VUOTTA TÄYTTÄNEET / 15-64 VUOTIAAT
Ilmoittaa 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteessa työikäisiin.

 

Laskentakaavaan sisältyvä työikäisten laskennallinen rajaus (15 – 64 -vuotiaat) ei kuvaa todellista työvoiman määrää alueella, sillä

  • harva 15 – 18 -vuotias on Suomessa nykyisin vielä työelämässä,
  • keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmän mukaan vuonna 2011 oli

60,5 vuotta eli huomattavasti alhaisempi kuin demografisen huoltosuhteen laskentakaavassa käytetty 64-vuoden raja.

  • läheskään kaikki työikäiset (15 – 64 -vuotiaat) eivät ole työssäkäyvää väestöä vaan

joukkoon kuuluu työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia.

Lähde (Viittauspvm 30.11.2016): http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Lists/links/Attachments/40/Demografinen%20ja%20taloudellinen%20huoltosuhde.pdf

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA
  • Vanhusten lukumäärän voimakkaasti lisääntyessä myös väestöllinen huoltosuhde kasvoi voimakkaasti. Väestöllinen huoltosuhde kasvoi erityisesti vuodesta 2010 lähtien, kun 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään alkoi siirtyä huomattava määrä työikäisestä väestöstä.
  • Vielä vuonna 1995 Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde oli matala, toisiksi alin Uudenmaan jälkeen ja alle koko maan keskiarvon, suuren työikäisten määrän vuoksi. Vuoteen 2015 mennessä Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde kuitenkin heikentyi merkittävästi verrattuna moniin muihin maakuntiin.
  • Väestöllisen huoltosuhteen erot maakuntien välillä kasvoivat vuosina 1995-2015.
  • Kaikissa maakunnissa lapsihuoltosuhde laski hieman.
  • Työikäisen väestön määrän pienetessä ja vanhuksien määrän lisääntyessä vanhushuoltosuhde sen sijaan nousi voimakkaasti kaikissa maakunnissa etenkin vuoden 2010 jälkeen.
  • Päijät-Hämeen vanhushuoltosuhde nousi monia muita maakuntia nopeammin.

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

 

Lapsihuoltosuhde

 

Vanhushuoltosuhde

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Lapsihuoltosuhde

Vanhushuoltosuhde

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT
  • Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde oli tarkasteluajanjakson 1995-2015 alussa koko maan keskiarvoon verrattuna alhaisempi, mutta nousi huomattavasti ja ylitti koko maan keskiarvon selvästi ajanjakson lopussa.
  • Lapsihuoltosuhde laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa ja vanhushuoltosuhde kasvoi huomattavasti kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.
  • Päijät-Hämeen kuntien välillä oli koko ajan huomattava ero väestöllisessä huoltosuhteessa ja tarkasteluajanjakson aikana kuntien väliset erot kasvoivat entisestään.
  • Ajanjakson alussa Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa väestöllinen huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa alhaisempi, mutta vuonna 2015 kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa huoltosuhde ylitti koko maan keskiarvon.
  • Lukua yksi lähestyvä väestöllinen huoltosuhteen arvo tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä ”elättää” yhden ei-työssäkäyvän, joten luku on huolestuttavan suuri.

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

Lapsihuoltosuhde

Vanhushuoltosuhde

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

Lapsihuoltosuhde

Vanhushuoltosuhde

 

Kirjoita koulutuksen sisältö tänne
Kirjoita kielten ja kansallisuuksien sisältö tänne
Kirjoita muuttoliikkeen sisältö tänne
Kirjoita tulojen sisältö tänne
PÄIJÄT-HÄME

 

 

LAHTI

 

HEINOLA

 

LAHDEN SEUTU

 

 

MUU PÄIJÄT-HÄME

 

 

http://www.paijat-hame.fi