Euroopan tulevaisuus, Brexit ja EU:n budjetti 2020+ CPMR:n yleiskokouksen avainasioita

Marko Mälly - 01.11.2018


CPMR:n pääsihteeri Eleni Marianou puhuu 42. yleiskokoukselle, kuva: CPMR

Euroopan tulevaisuus, Britannian ero EU:sta (Brexit) ja vuoden 2020 jälkeinen EU:n rahoituskausi kuuluivat avainasioihin, joista keskusteltiin CPMR:n (Conference of peripheral maritime regions) 42. yleiskokouksessa Funchalissa, Madeiralla 17.-19.10.2018.

Yleiskokous alkoi keskustelulla alueiden roolista tulevaisuuden Euroopassa ja mikä rooli alueilla on EU:n uuden rahoituskauden budjetissa. CPMR:n puheenjohtaja Vasco Cordeiro esitti huolensa, ettei Euroopan komission ehdotus EU:n uudeksi budjetiksi ole riittävä toteuttamaan Euroopan tulevaisuudelle asetettuja pitkän aikavälin tavoitteita.  CPMR valmistelee tähän liittyen poliittista kannanottoa, joka julkaistaan EU:n Romanian Sibiussa järjestettävän huippukokouksen alla toukokuussa 2019.  ”Eurooppa on muutoksessa ja kohtaa useita haasteita: ilmastonmuutos, siirtolaisuus ja kansalaisten turvallisuus. Alueet kohtaavat ensimmäisinä nämä haasteet, ja alueille on annettava liikkumatilaa toteuttaa eurooppalaisia tavoitteita. Voimme onnistua ilmastonmuutoksen ja työttömyyden vastaisessa taistelussa ainoastaan sellaisella EU:n politiikalla, jossa alueilla ja kansalaisilla on oma roolinsa päätöksenteossa”, Cordeiro sanoi.

Yhtenä suomalaisille jäsenalueille tärkeänä teemana, CPMR:n yleiskokous otti voimakkaasti kantaa nykyisten Interreg-ohjelmamuotojen jatkumisen puolesta. Euroopan komission ehdotuksessa merirajaohjelmat (mm. Central Baltic) sisällytettäisiin ylikansallisiin ohjelmiin, ja Euroopan laajuinen Interreg Europe –ohjelma nykymuodossaan lakkautettaisiin.

CPMR jatkaa työskentelyään sellaisen EU:n budjetin aikaansaamiseksi, joka tunnustaa alueiden roolin tulevaisuuden Euroopassa; asettaa alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion etusijalle; ja painottaa saavutettavuusnäkökulman tärkeyttä. CPMR:n pääsihteeristö seuraa tarkasti Euroopan komission ja parlamentin välisiä budjettineuvotteluja, ja raportoi jäsenalueille neuvottelujen edistymisestä.

 


CPMR:n puheenjohtajana jatkaa portugalilainen Vasco Cordeiro, kuva: CPMR

CPMR:n yleiskokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. CPMR:n puheenjohtajana jatkaa portugalilainen Vasco Cordeiro. Yleiskokous valitsi uuden hallituksen kaudelle 2018-2020. Suomalaisten jäsenalueiden rotaatioon perustuen Kristiina Hämäläinen, Päijät-Hämeen liitosta, jatkaa CPMR:n hallituksen jäsenenä kaudelle 2018-2020 edustaen suomalaisia jäsenalueita. Steven Frostdahl, Pohjanmaan liitosta, valittiin uutena edustajana hallituksen varajäseneksi.

 

Kristiina Hämäläinen (oik.), Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, jatkaa CPMR:n hallituksen jäsenenä kaudelle 2018-2020 edustaen suomalaisia jäsenalueita. Steven Frostdahl, Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja, valittiin uutena edustajana varajäseneksi. Kuva: Marko Mälly

Materiaaleja:

Yleiskokouksen materiaalit 
Päätöslauselma

CPMR pähkinänkuoressa: CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions) kokoaa yhteen 160 aluetta 25 Euroopan maasta edustaen noin 200 miljoonaa asukasta. CPMR työskentelee eurooppalaisten alueiden tasapainoisemman kehittämisen puolesta. Järjestön edunvalvonnan ytimessä ovat sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen koheesio, meripolitiikka ja saavutettavuus. Suomesta järjestöön kuuluu seitsemän maakuntaa: Kymenlaakso, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Päijät-Häme on ollut CPMR:n ja sen Itämeri-komission jäsenenä vuodesta 2002. Lisätietoja: www.cpmr.org

Lisätietoja:

Marko Mälly, erityisasiantuntija/kansainväliset asiat, marko.mally@paijat-hame.fi