Kanta- ja Päijät-Hämeen luontaiset yhteistyösuunnat erkaantumassa?

Jari Parkkonen - 04.02.2016

Kanta- ja Päijät-Hämeiden maakunnilla on paljon yhteistä. Ne ovat samaa historiallista heimoa. Ne ovat molemmat toiminnallisesti osa laajaa metropolialuetta ja sijaitsevat samalla etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. Molempien väestö kasvaa ennusteiden mukaan tulevaisuudessa, vaikka kehitys juuri tällä hetkellä onkin haasteellista.

Maakunnat ovat myös osa samaa eduskuntavaalien vaalipiiriä. Yhteisiä edunvalvonnallisia intressejä on muun muassa biotalouden edistämisessä ja itä-länsi -suuntaisessa logistiikassa, kuten ajankohtainen kysymys junayhteydestä Lahti-Riihimäki. Maakunnan liitot hoitavat yhdessä muun muassa vaalipiirin kansanedustajien yhteistoimintaa. Yhteistyön tarve on jatkossakin vahva.

Maakuntien luontainen suuntautuminen ja kehittämisen dynamiikka ovat kuitenkin erkaantumassa toisistaan. Se näkyy erityisesti pendelöinnissä, joka on maakuntien välillä olematonta muihin suuntiin verrattuna. Tämä ei ole hyvä tai huono asia, vaan tosiasia. Hallinnollisten ratkaisujen tulisi myös tunnistaa tämä.

Kanta-Hämeen kokonaisuudessa korostuu etelästä pohjoiseen, Helsingistä Tampereelle, suuntautuva Suomen kasvukäytävä. Lounais-Hämeessä yhteydet Varsinais-Suomeen on myös huomioitava. Päijät-Hämeen suuntana on selkeästi pääkaupunkiseutu. Myös idän suunnan painoarvo kasvaa. Molemmat maakunnat haluavat kehittyä luontaisina kokonaisuuksina ilman sisäistä pirstoutumista.

Tulevissa sote- ja itsehallintoalueita koskevissa ratkaisuissa edellä kuvatun luontaisen suuntautumisen tulisi myös näkyä. Jo aiemmin tämä on heijastunut siinäkin, että Päijät-Häme on ilmaissut tahtonsa olla samaa yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualuetta HUS:n ja Kanta-Häme TAYS:n kanssa.

Kantokyvyllä mitattuna on täysin selvää, että sekä Kanta- että Päijät-Hämeen maakunnat tomivat myös sote-alueena ilman, että niiden on perusteltua olla niiden kolmen maakunnan joukossa, joiden täytyy palvelujen turvaamiseksi tukeutua toiseen alueeseen. Ylen Oulun yliopistolla teettämä ja 1.2.2016 julkaistu, eri kantokykytekijöitä laajasti kartoittanut, selvitys osoitti, että molemmat maakunnat ovat kymmenen vahvimman joukossa eli maassamme on ainakin kahdeksan heikompaa aluetta.

Hallinnollista yhteistyötä sotessa ja muissa asioissa tehtäessä on lähtökohtana oltava, että yhteistoiminnan suunta määräytyy yhä vahvemmin luontaisten seikkojen ja tulevaisuuden näkymien perusteella.


Jari Parkkonen
, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto

Timo Reina, maakuntajohtaja, Kanta-Hämeen Liitto

http://www.paijat-hame.fi