Päijät-Häme kouluttaa ammattilaisia yli rajojen

Maija Väkeväinen - 14.05.2019

Eilen maakuntahallituksen kokouksessa julkaistiin ensimmäiset tilastokatsaukset (muuttoliike ja koulutus), jotka ovat luettavissa Päijät-Hämeen liiton verkkosivulla.

Päijät-Häme on vahva ammatillisten alojen maakunta sekä koulutuksen että työelämän osalta. Suurimpia koulutusaloja edustavat työelämän ammattilaiset ovat keskimäärin maakunnan ikääntyneimpiä, mikä enteilee voimakkaasti lisääntyvää työvoimatarvetta lähivuosina.

Uudet päijäthämäläiset ylioppilaat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin ja työelämään välivuoden jälkeen, mutta maakunnassa asuu myös suhteellisen runsaasti vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia nuoria, keski-ikäisiä ja ikääntyneitä aikuisia. Tutkinnottomuus onkin Päijät-Hämeessä jossain määrin rakenteellista, mutta ei ainutlaatuista.

Toisen asteen tutkinnon on suorittanut 42 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon runsas neljännes 15 vuotta täyttäneistä päijäthämäläisistä. Työttömyys on maakunnan tutkinnottomilla kaksi kertaa yleisempää kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla ja neljä kertaa yleisempää kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 18–64 -vuotiaiden työllisyysaste on Päijät-Hämeessä 87 prosenttia, alemman ja alimman korkeakoulututkinnon suorittaneiden 82 prosenttia, toisen asteen tutkinnon suorittaneiden 69 prosenttia ja tutkinnottomien 42 prosenttia.

Kolmannes (26 000 henkeä) Päijät-Hämeen 18–64-vuotiaista työllisistä pendelöi, ts. käyvät työssä  asuinalueen (oman kunnan) ulkopuolella. Pendelöinti on yleisintä 25–44 -vuotiaiden korkeasti koulutettujen keskuudessa. Noin 40 % pendelöinnistä suuntautuu maakunnan ulkopuolelle, etupäässä pääkaupunkiseudulle.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista vajaa viidennes saapuu maakunnan ulkopuolelta, lähinnä Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Kanta-Hämeestä. Uusista ammattikorkeakouluopiskelijoista 44 % koostuu oman maakunnan asukkaista ja 46 % naapurimaakunnista tulevista.

Viidesosa päijäthämäläisistä ylioppilaista asuu kotimaakunnassa ylioppilaina vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan. Runsas viidennes heistä käy päätoimisesti työssä, 2/3 opiskelee ja viitisen prosenttia on työttömänä.

Nämä ja monta muuta asiaa esitellään tekstein, kuvioin ja kartoin Päijät-Hämeen liiton toimiston laatimassa katsauksessa http://www.paijat-hame.fi/tietoa-maakunnasta/maakunnan_kehitys/, jossa kuvataan päijäthämäläisten koulutusrakennetta ja opiskelua sekä niiden merkitystä maakunnan työvoiman kehityksessä.

 

  • Useimmat niistä tilastollisista tunnusluvuista, joilla Päijät-Hämeen yleistä kehitystä arvioidaan muun muassa rahoitusta myöntävillä tahoilla, muuttuvat sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti maakunnan suurella toisen asteen ammatillisen koulutuksen hankkineella työvoimalla ”menee”. Tämä on aina hyvä tiedostaa, vaikka muut koulutusta koskevat asiat nousevatkin usein päällimmäisiksi, muistuttaa tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen.

 

  • Päijät-Häme on saatava näkymään yliopistokoulutuksen maakuntana myös valtakunnallisissa koulutustilastoissa. Sekin on osa maakunnallista edunvalvontaa, linjaa maakuntajohtaja Laura Leppänen. Yliopistokoulutuksen lisääminen kohottaa Päijät-Hämeen koulutustasoa, mutta myös kolikon toisella puolella tulee jatkaa hyvää työtä tutkinnottomuuden vähentämiseksi maakunnassamme.

 

Lue myös toinen tilastokatsaukseen liittyvä uutisemme: Vellamon maakunta vetää puoleensa

Lisätietoja:

Jukka Mikkonen, tutkimuspäällikkö, puh. 040 723 8226, jukka.mikkonen(a)paijat-hame.fi