Päijät-Häme nykyisen maakuntajaon kannalla

Maija Väkeväinen - 11.01.2016

Päijät-Häme muodostaa luontaisen itsehallintoalueen, johon myös maakunnan ulkopuoliset kunnat voivat halutessaan liittyä. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jari Salonen toteaa, että alueella on varsin tiivistä ja vakiintunutta yhteistyötä, ja se muodostaa selkeän talousalueen. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden osalta laatu ja kustannustehokas työnjako ovat melko toimivat.

Päijät-Hämeen kannalta keskeinen suunta on etelä ja pääkaupunkiseutu. Samalla jatketaan yhteistyötä myös muihin suuntiin. Itsehallintoalueilla tulee olla mahdollisuus sopia keskenään yhteistyöstä ja –muodoista eivätkä itsehallintoalueisiin liittyvät järjestelyt saa hankaloittaa tätä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa yliopistosairaalayhteistyön sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyön luonteva suunta on Uusimaa ja HYKS. Päijät-Häme, erityisesti keskussairaala, voi tarjota erikoissairaanhoidon ja laajan päivystyksen palveluita maakunnan rajojen ulkopuolelle, Kymenlaaksoon, Uudellemaalle, ehkä myös Etelä-Savoon ja Kanta-Hämeeseen.

Maakuntahallitus käsitteli STM:n lausuntopyynnön kokouksessaan 11.1.2016.

Lausunto: Itsehallintoalue (mkh 11.1.2016) .

Hallintojohtaja Jari Paakkunainen luovuttaa Nastolan kunnan vaakunan viimeiselle kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinteelle.

Hallintojohtaja Jari Paakkunainen luovuttaa Nastolan kunnan vaakunan viimeiselle kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinteelle.

Vuoden alussa maakunnassa toteutui kaksi kuntaliitosta, Lahti-Nastola ja Hollola-Hämeenkoski. Päijät-Hämeeseen kuuluu nyt yhdeksän kuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Maakuntahallituksen kokouksessa maakuntaliiton seinältä irroitetut vaakunat luovutettiin Hämeenkosken ja Nastolan kuntien edustajille.

Päijät-Hämeen liiton hallintojohtaja Jari Paakkunainen ja Hämeenkosken kunnan Ilpo Markkola.

Kuvat: Tuomo Riihilahti

http://www.paijat-hame.fi