Päijät-Hämeen Ekosysteemipalveluita ideoitiin Learning Cafe:ssa

Maija Väkeväinen - 13.12.2018

Päijät-Hämeen liitossa on tullut esille tarve selvittää Päijät-Hämeen ekosysteemipalvelujen nykytilaa ja kurkistaa samalla myös hieman tulevaisuuteen. Itsenäisyyspäivän aattona järjestetyn tilaisuuden tarkoituksena oli saada mahdolliseen selvitykseen ideoita ja laadullista syvyyttä. Kolme ”salama-alustajaa”  johdattivat keskustelijoita ekosysteemipalveluiden eri näkökulmiin ja tekivät syvyyssukelluksia ja tähtinostoja oman aihepiiriinsä ajankohtaisista asioista.

Dosentti Markku Nygren (Helsingin Yliopisto, metsätieteiden laitos) luotsasi kuulijoita kohti tuotantopalveluiden näkökulmaa aiheella ’Metsänviljely ja luontainen uudistaminen metsänkäsittelyn vaihtoehtoina”. Tuotantopalvelut tarkoittavat luonnosta saatavia aineellisia hyödykkeitä. Niihin luetaan syötävät luonnonvarat, maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja raaka-aineet kuten metsien puutavara, myös kalatalous.

Professori, kaupunkiekosysteemitutkimus, Heikki Setälä, (Helsingin Yliopisto, Lahden kampus), kertoi säätely- ja ylläpitopalveluista otsikolla ”Kaupunkien ekosysteemipalvelut”. Ylläpito- ja säätelypalveluihin luetaan geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus, veden kierto, vihreiden kasvien yhteyttäminen eli fotosynteesi ja hiilen sidonta. Niihin kuuluu myös ilmaston säätely, tulvien tasaus, pohjaveden muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely ja kasvien pölyttyminen.

MMM, ravitsemusterapeutti Tuulikki Vanhapelto, (Anja Juurikkalan säätiö) avasi ekosysteemipalveluiden maailmaa kulttuuripalvelujen puolelle, siihen miten taiteilija voi inspiroitua lähiympäristöstään, ottaa siitä aiheen ja ikuistaa sen kuvaksi, mitaliksi tai vaikkapa patsaaksi, otsikolla ”Talonpoikaisjuuret ja lähiympäristö kuvataiteilija Anja Juurikkalan luovuuden lähteinä”. Kulttuurisia ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi luonto tieteen ja taiteen lähteenä ja paikkana, inspiraation voimana, virkistys, toimeentulo, henkiset ja symboliset arvot sekä luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville.

Tilaisuuteen osallistui runsaasti Päijät-Hämeen liiton sidosryhmien edustajia eri tahoilta, kuten Päijät-Hämeen kunnista ja kaupungeista kaavoittajia, maisema-arkkitehtuurin edustusta, ympäristösuojelusihteereitä ja ympäristösihteerejä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eri alojen asiantuntijoita, edustajia MTK:sta, Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksestä, Suomen metsäkeskuksesta sekä Hollolan ympäristöyhdistyksestä, Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä Salpausselän luonnonystävät ry:stä sekä Päijät-Hämeen Jätehuollosta. Helsingin yliopiston edustajia oli luennoitsijoina ja opiskelijaedustuskin oli paikalla. Anja Juurikkalan säätiön edustaja oli luennoitsijana. Paikalla oli yhteensä 29 henkilöä.

Päijät-Hämeen liiton aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänäsen, suunnitteluavustaja Tanja Gangsön ja maakunta-arkkitehti Mirja Karila-Reposen käsissä tussikynät viuhuivat nopeaan tahtiin ja kiireisinä sillä keskustelu oli vilkasta ja kirjattavaa oli paljon. Saimme runsaasti arvokasta tietoa, joiltain osin vähän yllättävääkin ja uusia ideoita ja idea-arviointeja, hyviä huomioita, uusia näkökulmia ja painotusehdotuksia sekä muistettavia asioita yhteiskehittelyä ja sisällön laadullista syventämistä varten. Kiitos niistä!

 

Teksti:

Mirja Karila-Reponen, maakunta-arkkitehti
puh. 040 7747 060  mirja.karila-reponen(a)paijat-hame.fi