Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan liitot käsittelivät yhteistoiminta-alueen vuoden 2016 toimintasuunnitelman

Juha Hertsi - 11.03.2016

Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liiton yhteisen tekemisen keskiössä vuonna
2016 ovat
1. itsehallinnollisten maakuntien ja SOTE-uudistuksen valmistelu
2. maakuntaohjelmien toteuttaminen, rakennerahasto-ohjelmat sekä yhteishankkeet
sekä
3. yhteiset voimavarat, kuten Brysselin yhteinen Helsinki EU Office.

Toimintasuunnitelma 2016 hyväksyttiin kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueen kokouksessa 11.3. Maakuntien johtoryhmän muodostavat maakuntien puheenjohtajisto, maakuntajohtajat. Lisäksi kokouksiin osallistuvat keskeiset viranhaltijat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.

Lisäksi keskultiin SOTEsta, kasvukäytävistä ja ennakoivista rakennemuutosesityksistä kolmen maakunnan osalta.

Sote- ja aluehallintouudistus

SOTE ja aluehallinnon uudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy itsehallintoalueille 1.1.2019.

Maakuntajohtaja Timo Reina alusti uudistusten etenemisestä. Maakuntajohtajat Ossi Savolainen ja Jari Parkkonen esittelivät Uudenmaan ja Päijät-Hämeen
näkökulmia

Kasvuvyöhykesopimukset
Määräaikaan 29.1.2016 mennessä työ- ja elinkeinoministeriöön jätettiin neljä kasvuvyöhykesopimusesitystä. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntien kannalta kiinnostavat ovat Suomen kasvukäytävän eli HHT ja Pohjoisen kasvukäytävän esitykset. Lahden kaupunki  ja Päijät-Hämeen liitto ovat mukana Pohjoisen kasvukäytävän esityksessä.

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
Maakuntien käyttöön tarkoitetulla AIKO-rahoituksella tuetaan ennakoivan rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Käytiin läpi maakuntien esityksiä.