Päijät-Hämeen suunta on etelä

Maija Väkeväinen - 01.11.2016

Päijät-Hämeen maakuntahallitus sai pohdittavakseen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön ja on antanut siitä lausuntonsa 1.11.2016.

alueuudistus-www_banneri1-01_5003_3

Yhteistoiminta-alue

Päijät-Hämeen liiton mukaan maakunnan tulee kuulua eteläiseen, Helsinki-vetoiseen yhteistoiminta-alueeseen. Perusteina ovat luontainen asiointi, työssäkäynti-alue, liikenneyhteydet, elinkeinopoliittiset ratkaisut, sekä sosiaali- ja terveystoimessa tehtävä kiinteä koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Yliopistosairaalapalvelut ovat Päijät-Hämeen maakunnan menoista alle kolme prosenttia, eivätkä siten voi olla ainoa peruste pitää Päijät-Häme Pirkanmaa- keskeisessä yhteistoiminta-alueessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja toimitilat

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kustannustehokkaita ja toimivat suhteellisen hyvin. Maakuntauudistuksessa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että ne alueet, jotka toimivat tehokkaasti ja vaikuttavasti, eivät joutuisi uudistuksen suurimmiksi kärsijöiksi.

Esityksessä mainittu valinnanvapausmalli on vielä auki ja voi toteutumistavasta riippuen jopa heikentää yhdenvertaisuutta. Valinnanvapausmalli tulee valmistella siten, että se ei johda väestön hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntymiseen.

Lakiesityksen mukaan kuntien sote-toimitilat ja -kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Lain valmistelussa tulee edetä siten, ettei kunnille aiheudu omistamiinsa kiinteistöihin liittyviä taloudellisia riskejä ja seuraamuksia.

Pelastustoimen organisointi

Maakunnille ja kunnille tarjottavien pelastustoimen palvelujen näkökulmasta niiden järjestäminen 18 maakunnalliseen pelastuslaitokseen on parempi ratkaisu kuin esitetty viiden maakunnan malli.

Uudistuksen vaikutukset verotukseen

Uudistuksen keskeinen elementti on että kokonaisveroaste ei saa nousta ja niiltä osin jonkinlainen siirtymäkausi rajoitteineen on perusteltu. Ongelmaksi muodostuu esitetyssä mallissa, että kunnat eivät ehdotuksen mukaan saisi vuonna 2019 päättää tuloveroprosentin nostamisesta, vaikka tarve tähän perustuisi muihin syihin kuin maakuntauudistukseen. Onko lakiesityksen arviot kuntien kantokyvystä ja esimerkiksi tulokertymistä 2019-2021 niin varmat, ettei kuntien rahoitusasema muiden palveluiden rahoittamiseen vaarannu?

Esityksen tärkein itsehallintoa rajoittava tekijä on, ettei maakunnilla tulisi olemaan verotusoikeutta, vaan niiden talous perustuisi miltei kokonaan valtion maakunnalle osoittamaan rahoitukseen. Koko maakunnan toiminnan menoraami on täysin riippuvainen vuosittain maan menobudjetista eikä tue pitkäjänteistä alueen intressiä luoda omia tulolähteitä. Maakuntien itsehallinnollinen asema voidaankin kiteyttää kysymykseen: Minkälaista on valtion ohjauksessa tapahtuva vahvojen maakuntien itsehallinto?

Lisätietoja

Jari Parkkonen, maakuntajohtaja
0400 862 977  jari.parkkonen(a)paijat-hame.fi

Jari Paakkunainen, hallintojohtaja
044 3719 455   jari.paakkunainen(a)paijat-hame.fi

http://www.paijat-hame.fi