Pöysti Etelä-Suomen maakuntapäättäjille Porvoossa: itsehallintoalueiden määrästä esitys näinä päivinä, tarkkaa karttaa ei luvassa

Maija Väkeväinen - 13.10.2015

Itsehallintoalueiden tulevasta määrästä annetaan tällä viikolla virkamiesesitys, joka lähtee lausuntokierrokselle. Luvassa on esitys aluejaon peruslinjauksista, mutta ei tarkkaa kuntarajakarttaa, kertoi sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti Etelä-Suomen maakuntahallituksen seminaarissa Porvoossa 8. lokakuuta. Tulevia uudistuksia oli pohtimassa maakuntien päättäjiä ja virkamiehiä Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Hämeestä.

Alueiden muodostamisessa tähdätään toiminnallisesti ja tuloksellisesti järkeviin kokonaisuuksiin.

– Omissa ajatuksissani alkuperäinen esitys 9–12 alueesta on vielä erittäin vahvasti mukana, Pöysti kertoi kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen kysyi miten aluejako on hänen mielessään kypsynyt.

Edistämis- ja kehittämistehtävät luonteva pohja

Seminaariväki herätteli keskustelua itsehallintoalueiden tehtävistä sekä työnjaosta valtionhallinnon ja itsehallintoalueiden kesken. Pöysti kertoi, että ensimmäisessä vaiheessa päätökset tehdään sote-tehtävistä. Aluehallinnon tehtävien osalta on tehty taustakartoitusta, mutta erillispäätökseen tähtäävä varsinainen valmistelutyö alkaa tammikuussa.

Maakunnan liittojen toiminta integroidaan perustettaviin uusiin itsehallintoalueisiin. Pöystin mukaan kyse on laaja-alaisista edistämis- ja kehittämistehtävistä. Tätä tehtäväkokonaisuutta hän piti uudelle itsehallinnolle luontevimpana. Kaavoituksen osalta pohdinta on sen sijaan vielä kesken, Pöysti mainitsi.

– Sellaiset alueelliset kehittämistehtävät, jotka vaativat alueen omaa harkintaa kuuluvat selkeästi itsehallintoalueille, Pöysti sanoi. Laillisuusvalvonta jää valtion hoidettavaksi. Laaja-alaisuus on myös itsehallintotehtävien avainsana. Paikalliset asiat, jotka säilyvät kuntien tehtävinä, pohditaan meneillään olevassa Tulevaisuuden kunta -valmistelussa, hän lisäsi.

– Oikea työnjako tulee olemaan uudistuksen menestyksen avain, Pöysti painotti. Itsehallintoalueiden lainsäädännön tulee olla myös mahdollistava, eli koko maan kattavaa standardiratkaisua ei voida ajatella. Uudenmaan ratkaisuja ei voi kopioida Kainuuseen eikä päinvastoin, Pöysti selvensi.

Valtion rahoitus vai osittainen verotusoikeus?

Itsehallinnon rahoituksen järjestämiseen on mietinnässä kaksi vaihtoehtoa. Itsehallintoalueille voidaan antaa verotusoikeus, jolla katetaan osa toiminnan rahoituksesta. Toisessa vaihtoehdossa rahoitus tulee kokonaan valtiolta.
Pöysti kertoi, että vaikka valtion rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto, on uusien selvitysten mukaan myös verotusmalli edelleen aito vaihtoehto jo alkuvaiheessa.

– Jos alueellinen verotus halutaan, se on teknisesti mahdollista toteuttaa uudistuksen käynnistymisvaiheessa, Pöysti sanoi. Verotusmahdollisuutta selvitetään vielä vaihtoehtona, valmista saadaan huhtikuuhun 2016 mennessä, hän kertoi.

Kunnianhimoinen mutta kannatettava uudistus

Etelä-Suomen maakuntapäättäjät pitivät tulevaa suurta uudistusta erittäin kunnianhimoisena, mutta ehdottomasti kannatettavana. Erityisen tyytyväisiä oltiin siihen, että nykymuotoista valtion ja maakuntien työnjakoa selkiytetään.
Maakuntapäättäjät pohtivat omassa työpajassaan itsehallintoalueiden tulevia ydintehtäviä ja uudistuksen jälkeisiä yhteistyötarpeita.

Porvoon Haikossa järjestetty seminaari oli osa Etelä-Suomen maakunnan liittojen vakiintunutta yhteistyötä. Yhteistyötä on tehty jo kuusi vuotta. Tänä vuonna pääpaino on hallitusohjelmasta kumpuavan aluehallinnon uudistukseen vaikuttaminen. Lakisääteiseen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Hämeen maakunnat. Vuonna 2015 puheenjohtajuus on Uudenmaan liitolla.

Lisätietoja:

Jari Salonen, maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 0440 211 211 jari.salonen(a)muoviyhdistys.fi

Jari Parkkonen, maakuntajohtaja
puh. 0400 862 977 jari.parkkonen(a)paijat-hame.fi

http://www.paijat-hame.fi