Toimiva yhteistyö, avoimuus ja kohtaamiset ovat innovaatioiden edellytys

Maija Väkeväinen - 06.02.2019

Älykäs erikoistuminen

Euroopan unioni edellyttää, että sen jäsenvaltiot ja niiden alueet tarkastelevat omia vahvuuksiaan ja kilpailuetujaan älykkään erikoistumisen strategian avulla. EU:n tasolla älykkäässä erikoistumisessa on kysymys investointien tehokkaammasta keskittämisestä, innovaatiotyön tuloksellisuuden parantamisesta sekä paremmasta hallinnosta ja sidosryhmien osallistamisesta.

Tunnistettujen vahvuuksien kautta alueet kilpailevat muiden vastaavien alueiden kanssa. Älykkään erikoistumisen päämäärien toteutuminen edellyttää maakunnallista yhteisymmärrystä ja alueen toimijoiden määrätietoista yhteistyötä, myös kansainvälisesti.

Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärjiksi on nostettu kiertotalous, muotoilu sekä liikunta ja elämykset. Kärkiin liittyvää toimintaa alueella seurataan puolivuosittaisissa kokoontumisissa, joissa kärkien keskeiset toimijat, kuten yritykset, julkisten organisaatioiden edustajat, yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat sekä kehittäjät, kohtaavat. Edelleen on haasteita saada yritysten edustajat tähän joukkoon mukaan.

LARS -projekti yhteistyön pullonkaulojen tunnistamisessa

LARS–hanke (Learning Among Regions on Smart Spesialization)  käynnistyi Päijät-Hämeen liitossa vuoden 2018 alussa. Sen tavoitteena on tutustua quadruple helix -toimijoiden (yritykset, julkiset organisaatiot, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt)  yhteistyön haasteisiin ja hyviin käytäntöihin, analysoida toimijoiden verkostoyhteistyötä ja selvittää alueelliset haasteet sekä yhtenäistää verkostoinnovoinnin käytäntöjä Euroopassa. Tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toteutumista alueella kiertotalouden kärjen ja innovaatiosysteemin näkökulmasta.

Projekti on Interreg Baltic Sea Region –ohjelman rahoittama Itämeren alueiden verkostohanke. Osallistujamaita ovat Latvia, Liettua, Ruotsi, Norja, Saksa sekä Suomi. Pohjanmaanliitto toimii hankkeen vetäjänä ja toisena alueena Suomesta osallistuu Päijät-Häme.

Käytännössä projekti aloitettiin alueellisten teemojen valinnalla ja osallistettavan sidosryhmän tunnistamisella. Teemaksi Päijät-Hämeessä valittiin kiertotalous ja biologisten sivuvirtojen hyödyntäminen. Tarkasteltavaksi innovaatioverkostoksi nostettiin Päijät-Hämeen Viljaklusteri ja sen kehittämisen kannalta keskeiset yritykset ja muut toimijat. Tästä joukosta haastateltiin kesän ja syksyn 2018 aikana 23 toimijaa.

Tulosten analysoinnin jälkeen esiin nousseita haasteita syvennettiin fokusryhmätyöpajassa, johon kutsuttiin kaikki haastatellut.

Innovaatiokumppanuudet ja niiden tärkeys

Viljaklusteriin kuuluvien yritysten lisäksi haastateltiin julkisia ja julkisomisteisia kuntaorganisaatioita, yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sekä järjestöjä, joiden toiminnan nähdään tukevan ja edistävän Viljaklusterin innovaatioprosesseja.

Alueellisessa kyselyssä toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita tarkasteltiin mm. aluekehityksen, innovaatioverkostoyhteistyön, tutkimuksen ja koulutuksen sekä tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmista. Yhteistyötä arvioitiin alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Alueelliset ja kansalliset innovaatiokumppanuudet arvioitiin haasteltujen yritysten näkökulmasta korkeammiksi kuin kansainväliset kumppanuudet. Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kv-kumppanuudet sen sijaan olivat tärkeämpiä tieteellisten konferenssien sekä tutkimus- ja kehittämisprojektien kautta.

Viljaklusterin toiminnassa erityisesti alueelliset innovaatiokumppanuudet toisten yritysten ja julkisten organisaatioiden kanssa nousivat merkittäviksi. Alueella toimivat yliopisto- ja korkeakouluyksiköt eivät tarjoa kaikkea yritysten tarvitsemaa tietoa ja osaamista. Tarvittavaa osaamista löytyy mm. pääkaupunkiseudun elintarviketutkimuksen ja –kehittämisen toimijoista.

Yhteistyön odotusten ja kokemusten väliset erot

Yhteistyö yritysten kanssa

Innovaatioverkostoyhteistyön liittyvät odotukset ja kokemukset yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä kohtasivat hyvin. Kokemukset yritysyhteistyöstä olivat jonkin verran heikompia julkisten organisaatioiden näkökulmasta. Kyselyyn osallistuneet julkiset toimijat kokivat yritysten vaatimukset esim. tukirahoituksen suhteen haastaviksi. Yritykset eivät aina ymmärrä julkisen toiminnan ja rahoituksen reunaehtoja.

Yritykset kokivat varsinkin Viljaklusteri-yhteistyön hyväksi. Klusterin vapaaehtoisuuteen pohjautuva toimintamalli tuo aidosti kiinnostuneet tahot yhteen keskustelemaan ja innovoimaan. Yhteistyössä on kuitenkin jotain haasteita ja parannettavaa. Verkostoyhteistyössä ja innovoinnissa pienemmät yritykset saavat enemmän hyötyjä voiden osallistua projekteihin joihin heillä ei yksin olisi resursseja. Isot kärkiyritykset eivät välttämättä saa tukea samassa suhteessa. Tiedonvaihtoa ja nopeampaa kommunikointia yritysten välillä sekä systemaattista ajankohtaisiin teemoihin liittyvää yhteistyötä ja kohtaamisia tulee edelleen edistää.

Yliopistojen ja korkeakoulujen edustajien kokemus oli, että yrityksiä on vaikea saada osallistumaan ja sitoutumaan kehittämis- ja tutkimusprojekteihin vaikka periaatteellista kiinnostusta onkin.

 

Yhteistyö julkisten organisaatioiden kanssa

Varsinkin yritykset antoivat palautetta kyselyssä julkiselle sektorille. Julkisen sektorin päätöksenteko koettiin odotuksiin nähden hitaaksi ja julkisten toimijoiden aktiivisuus heikoksi. Julkinen sektori on vaatimassa yrityksiltä innovaatioita, mutta ei kuitenkaan tarjoa riittävästi tukea riskinottoon. Julkisen sektorin toimijoiden ja palvelujen toivotaan olevan enemmän asiakaslähtöisiä ja aktiivisia yritysten suuntaan. Koettiin myös että alueellisia ja kansallisia strategioita mm. kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyen sovelletaan virkamiesten toimesta eri tavoin ja tällöin strategiat eivät käytännössä ohjaa toimintaa.

Yritykset ovat kiinnostuneita eri kansallisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä, rahoituksen painopisteistä ja teemoista. Myös se, millaisia hankkeita on alueella toteutettu tai meneillään, tulisi viestiä yrityksille aktiivisemmin. Rahoitusmahdollisuuksista ja projekteista tulisi viestiä yrityksiä kiinnostavasti.

 

Yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa

Päijät-Hämeen alueelta ei löydy riittävästi Viljaklusterin tarvitsemaa osaamista. Yritykset eivät saa riittävästi tietoa alueellisten yliopistojen ja korkeakoulujen tarjonnasta ja mahdollisuuksista osallistua tutkimusprojekteihin. Yritysten edustajat toivovatkin lisää aktiivisuutta sekä kohdennetumpaa tarjontaa projekteista ja rahoituksesta. Yliopistojen ja korkeakoulujen toivottiin tuntevan yritysten liiketoimintaa kuitenkin entistä paremmin, jotta tarjonta kohtaisi tarpeen.

Useat Viljaklusterin yritykset käyttävät VTT:n palveluita, joita ei suoraan alueella ole eikä VTT myöskään markkinoi aktiivisesti alueella. Fokusryhmätyöpajassa toivottiinkin, että alueellista yhteistyötä tulisi lisätä VTT:n kanssa tavoitteena alueen tutkimusinfran tehostaminen.

Alueellisen tutkimusinfran rakentaminen yhdessä yritysten, julkisen sektorin ja yliopistojen kanssa nähtiin panostamisen arvoiseksi asiaksi. Yritysten tarpeiden tarkentaminen on tärkeää, jotta tutkimusinfra palvelee aidosti alueen yrityksiä ja mahdolliset nyt esiin nousseet puutteet alueella tarvittavasta osaamisesta voidaan korjata.

Käyntikortit vaihtuvat. Vasemmalta: Sami Pohjonen Hartwall Oy, Veli-Matti Tuokkuri Viking Malt, Kati Manskinen Lahden Ammattikorkeakoulu, Marko Mälly Päijät-Hämeen liitto, Pekka Mäki-Reinikka Fazer Mylly, Minna Patosalmi Ferroplan, Mikko Rajala Lahti Energia ja Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto.

Miten parannetaan juoksua Päijät-Hämeessä entisestään

Yhteenvetona todettiin, että edelleen tarvitaan yhteisiä foorumeita eri toimijoiden kohtaamiselle, keskustelulle sekä tutkimus- ja hanketiedon jakamiselle. Avoimuus on ratkaiseva tekijä innovaatioiden edistämiselle. Tapaamisten taustalla tulee olla kuitenkin aito tarve ja trimmatumpi fokus – ei kaikkea tietoa kaikille, vaan sisältö, joka kiinnostaa ja on ajankohtainen. Alueen yrityksiä palvelevaan ja kansainvälisesti kiinnostavaan tutkimusinfraan panostaminen nähtiin erittäin tärkeäksi. Lahden Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhdistymisen toivotaan tuovan tähän uutta potkua.

Yritykset tarvitsevat tiedon miten, minkä toimijan kautta ja millä ehdoilla rahoitusta saa. Lisäksi yritykset toivovat, että tutkimushankkeet olisivat pidemmälle valmisteltuja ennen kuin yritysten aikaa ja resursseja tarvitaan mukaan.

Tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi fokusryhmäpajassa sovittiin jatkoneuvotteluista toimijoiden kesken.

Miten LARS jatkuu?

Lars -projektissa tullaan kevään aikana jakamaan alueellisia kyselyiden tuloksia osallistuvien partnerimaiden kesken. Tavoitteena on löytää yhteisiä kipukohtia sekä ratkaisuja ja toimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa eri maissa.

Projektin tuloksia käydään alueellisesti läpi eri foorumeilla sekä projektin etenemisestä tiedotetaan Päijät-Hämeen liiton uutiskirjeen ja nettisivujen kautta sekä LARS-projektin nettisivuilla.

Lisätiedot

Riika Kivelä, riika.kivela(a)paijat-hame.fi, 044 3719 454